Tanssin lukiodiplomin eri osa-alueet muodostavat kokonaisuuden, jonka kautta opiskelija näyttää ja syventää omaa tanssitaiteellista osaamistaan sekä liittää oman tanssin tekemisensä kulttuuriseen kehikkoon.
Tanssin lukiodiplomin arvioitavat osa-alueet:
- tanssillinen tehtävä: koreografian tekeminen tai tanssijana toimiminen
- tutkielma
- oman työskentelyn kirjallinen itsearviointi
| TANSSILLINEN TEHTÄVÄ | Koreografian tekeminen |
| Tanssijana toimiminen |
| TUTKIELMA | Tanssin lukiodiplomin kirjallinen osa |
| KIRJALLINEN ITSEARVIOINTI | Tiivistelmä lukiodiplomiprosessista ja lukioaikaisista tanssin opinnoista |
Tanssin lukiodiplomi arvioidaan kokonaisuutena. Arviointi suoritetaan sanallisesti sekä käyttäen asteikkoa (4-10).
Seuraavassa kuvataan ja avataan tanssin lukiodiplomin arvioitavien osa-alueiden taiteellisia osaamisen lähtökohtia arvioinnin tueksi. Kappaleen lopussa esitellään esimerkki arvioinnin kokonaisuudesta.
Tanssillisen tehtävän arvioinnista
Tanssin lukiodiplomin tanssillisen tehtävän kautta opiskelija tutkii ja kehittää omaa taiteellista laaja-alaista osaamistaan, ajatteluaan sekä kehollista tietämystään.
Opiskelija valitsee tanssilliseksi tehtäväkseen
- koreografian tekemisen tai
- tanssijana esiintymisen.
Tehtävä voi olla soolo- tai ryhmäteos ja opiskelija voi itse esiintyä omassa koreografiassaan.
Tanssillisen tehtävän arvioinnissa tarkastellaan seuraavia osa-alueita:
- kehollinen osaaminen ja läsnäolo
- ilmaisullisuus
- koreografinen ajattelu
- luovuus ja improvisaatio
- reflektointi ja itsearviointi
- yhdessä toimimisen taidot
- esiintyjyys
- tekniset ja ilmaisulliset ratkaisut
- taiteellinen konteksti ja merkitys
Seuraavassa avataan näitä tanssillisen tehtävän arviointikriteerejä painottaen:
tai
Koreografian tekemisen arvioinnista
Kun opiskelija suorittaa tanssillisen tehtävän koreografina, arvioinnissa tarkastellaan ennen kaikkea hänen kykyään rakentaa taiteellinen kokonaisuus. Keskeistä on huomioida, miten opiskelija muuntaa oman taiteellisen ajatuksensa liikekieleksi ja millaisin ratkaisuin hän kehittää materiaaliaan prosessin aikana.
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan koreografiseen ajatteluun ja keholliseen osaamiseen: siihen, kuinka hän luo, muokkaa ja järjestää liikemateriaalia sekä millä tavoin hän kokoaa teoksen rakenteen ja dramaturgian. Miten opiskelija käyttää koreografiassaan liikkeen luomisen peruselementtejä, kuten aikaa, tilaa, voimaa ja virtausta ilmaisullisesti? Miten hän saa aikaan dynaamisia vaihteluita teoksen teknisten ja visuaalisten ratkaisujen kautta, ja miten tilallinen sommittelu, puvustus, äänimaailma ja lavastus sekä liikekieli luovat halutun kokonaisuuden? Miten opiskelija tuo koreografiseen työskentelyynsä oman kehollisen tietämisensä, luovuutensa ja omaperäisyytensä - miten teoksessa tulee esille opiskelijan henkilökohtainen suhde liikekieleen?
Lisäksi arvioinnissa tarkastellaan opiskelijan liikemateriaalin työstämistä, koreografiseen prosessiin paneutumista sekä harjoittelua pitkäjänteisesti ja sitoutuneesti. Koreografinen harjoitusprosessi on merkityksellinen, jotta valmis teos muodostaa eheän ja uskottavan kokonaisuuden. Opiskelijat työskentelevät pääsääntöisesti itsenäisesti, mutta ohjaava opettaja voi mahdollisuuksien mukaan järjestää yhteisiä tapaamisia ja seurata harjoituksia.
Mikäli opiskelija työskentelee ryhmän kanssa, arvioidaan myös hänen yhteistyö- ja viestintätaitojaan: miten hän kommunikoi, motivoi ja suuntaa työskentelyä kohti yhteistä lopputulosta. Sooloteoksen työskentelyssä arvioidaan opiskelijan kykyä kommunikoida kanssaopiskelijoiden ja ohjaavan opettajan sekä mahdollisen teknisen tukiryhmän kanssa.
Opiskelijan taito sanallistaa taiteellisia tavoitteitaan ja analysoida omaa työskentelyään tulee näkyväksi itsearvioinnissa/tiivistelmässä, ja on tärkeä osa koreografista työskentelyä. Diplomiprosessiin sisältyy reflektointi, eli opiskelijan taito analysoida omaa työskentelyään, tunnistaa tavoitteitaan ja arvioida prosessin vaiheita.
Opiskelija harjoittelee diplomiprosessin aikana oman työskentelynsä sanoittamista; mikä hänen teoksensa taiteellinen tavoite on ja miten hän pyrkii siihen kehollisen ilmaisun ja koreografisen työskentelyn kautta.
Tanssijana esiintymisen arvioinnista
Kun opiskelija valitsee tanssillisen tehtävänsä painopisteeksi esiintymisen, arvioinnissa keskitytään hänen kykyynsä tulkita teos kehollisesti, ilmaisullisesti ja esiintyjänä. Tällöin tarkastellaan ennen kaikkea sitä, miten opiskelija käyttää omaa kehoaan ilmaisun välineenä ja miten hän tekee teoksen sisällön näkyväksi liikkeen ja läsnäolon kautta.
Arvioinnissa keskeistä on kehollinen osaaminen: läsnäolo, kehonhallinta, koordinaatio, liikelaatu, musikaalisuus ja liikkeen dynaamisten tekijöiden – ajan, tilan, voiman ja virtauksen – käyttäminen. Tanssijan tulee kyetä tekemään liikkeellisesti tarkkoja mutta samalla ilmaisullisesti eläviä ratkaisuja.
Liikkeellinen ja kehollinen ilmaisu on tanssijana esiintymisen keskiössä: miten opiskelija välittää tunteen, tunnelman tai teoksen sanoman liikkeen, eleiden ja kehollisen läsnäolon kautta. Arvioinnissa huomioidaan myös opiskelijan kyky sisäistää ja tulkita teoksen koreografista materiaalia sekä tehdä siitä omannäköistään eläytyen kuitenkin teoksen maailmaan.
Tanssijana esiintymisessä tarkastellaan vuorovaikutustaitoja suhteessa toisiin tanssijoihin ja yleisöön. Miten tanssija esimerkiksi aistii ja huomioi toiset tanssijat tilassa, miten ottaa kontaktia yleisöön? Miten hän toimii tilassa osana teoksen kokonaisuutta?
Prosessin kannalta keskeistä on myös opiskelijan reflektointikyky – ymmärrys omasta työskentelystään, vahvuuksistaan ja kehityskohteistaan. Teosta tarkastellaan osana sen taiteellista ja kulttuurista kontekstia, ja tanssijana esiintymisen arvioinnissa tarkastellaan miten opiskelija esiintyjänä tekee tämän kontekstin ja teoksen merkityksen näkyväksi.
Opiskelija harjoittelee diplomiprosessin aikana oman työskentelynsä sanoittamista; mikä hänen esiintymisensä taiteellinen tavoite on ja miten hän pyrkii siihen kehollisen ilmaisun kautta.
Tutkielma
Tutkielma on tanssin lukiodiplomin kirjallinen osa, jossa opiskelija tarkastelee tanssia jostakin valitsemastaan näkökulmasta kirjallisen työskentelyn kautta. Aiheen valinta sovitaan yhdessä ohjaavan opettajan kanssa.
Tutkielman suositeltava laajuus on 8 -15 sivua. Tutkielman arvioinnissa kiinnitetään huomiota
- aihealueen johdonmukaiseen ja kiinnostavaan kehittelyyn
- omien kokemusten ja mielipiteiden esittelyyn
- aiheeseen perehtymiseen lähteiden kautta ja lähteiden asianmukaiseen merkitsemiseen
- kielellisen ja visuaalisen ilmaisun tasoon
Tanssialan lähteiden käyttöön ja merkitsemiseen voi tutustua esimerkiksi tästä:
Kirjallinen itsearviointi eli tiivistelmä
Kirjallisen itsearvioinnin käytännöt vaihtelevat lukioittain. Useimmiten kirjallinen itsearviointi toteutuu siten, että opiskelija pitää koko lukioajan omaa oppimispäiväkirjaa ja lukiodiplomiprosessin jälkeen kirjoittaa tiivistelmän, jossa hän tuo esille keskeisimpiä osa-alueita ja havaintoja sekä lukiodiplomiprosessistaan että lukioaikaisista tanssiopinnoistaan.
Apukysymyksiä kirjallisen itsearvioinnin kirjoittamiseen tanssillisesta tehtävästä:
- Miten ja miksi valitsit tanssillisen tehtävän aiheen?
- Mitkä olivat tärkeitä vaikutteita tehtävää työstettäessä?
- Mitä tavoitteita asetit itsellesi?
- Mitkä tekijät vaikuttivat äänimaailmaan ja visuaalisuuteen?
- Mitä halusit teoksesi välittävän katsojalle?
- Mitä kokemuksia sinulla oli työprosessin aikana?
- Saavutitko tavoitteesi?
- Mitä opit työskentelyn aikana?
Apukysymyksiä kirjallisen itsearvioinnin kirjoittamiseen lukioaikaisista tanssin opinnoista:
- Mitä tanssiminen on merkinnyt sinulle lukioaikana?
- Mitä haluat tanssin kautta välittää?
- Mitä käsittelet tanssin avulla?
- Mikä tanssissa on sinulle merkityksellisintä?
- Mitä olet oivaltanut liikeilmaisustasi lukioaikana?
Esimerkki kirjallisen itsearvioinnin toteutuksesta: lukiodiplomin tiivistelmät Sibelius-lukiossa
Tanssillisen tehtävän ja tutkielman lisäksi opiskelija kirjoittaa 2 noin kahden sivun mittaista tiivistelmää. Toinen on itsearviointi eli tiivistelmä lukiodiplomiprosessista ja toinen on itsearviointi eli tiivistelmä lukioaikaisista tanssiopinnoista
Tiivistelmä lukiodiplomiprosessista on yhteenveto lukiodiplomikoreografian tai esittämisprosessin valmistamisen olennaisimmista vaikutteista ja vaiheista (n.2 sivua). Tiivistelmässä opiskelija avaa tutkimusaiheensa keskeisimpiä kysymyksiä sekä teoksensa tai esiintyjyytensä viestinnällisiä tavoitteita.
Tiivistelmä lukioaikaisista tanssinopinnoista on yhteenveto (n. 2 sivua) omasta henkilökohtaisesta lukioaikaisesta tanssin oppimispäiväkirjasta. Tiivistelmässä opiskelija tuo esille keskeisimmät pohdinnat ja oivallukset omasta lukioaikaisesta tanssillisesta oppimispolustaan.
Nämä tiivistelmät tulee opiskelijan palauttaa ohjaavalle opettajalle ennen diplomityön palautekeskustelua.
Esimerkki lukiodiplomin arvioinnin kokonaisuudesta:
- Tanssillisesta tehtävästä annetaan arvosana (4-10) sekä sanallinen arviointi.
Tanssillisen tehtävän arvosana muodostuu molempien arvioijien antamien arvosanojen (4-10) keskiarvosta. Sanallinen arviointi voi olla: palautekeskustelu ja/tai kirjallinen palaute
- Tutkielma arvioidaan arvosana-asteikolla (4-10).
- Kirjallinen itsearviointi eli tiivistelmä voi vaikuttaa arviointiin nostavasti, jos se on tehty erityisen ansiokkaasti ja kypsästi.
Opiskelijan lukioaikainen opiskelu ja työskentelytaidot voivat vaikuttaa kokonaisarvosanaan nostavasti.
