Lukiodiplomiaineiden tukimateriaalit

Kotitalouden opinnot tukevat yleissivistävää ja akateemisia taitoja vahvistavaa lukiokoulutusta monin tavoin. Ne edistävät opiskelijoiden kokonaisvaltaista kehittymistä ja valmistavat heitä kohtaamaan tulevaisuuden arjen haasteita. Opiskelijat oppivat tekemään tietoisia ja kestäviä valintoja, jotka vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa ja ympäristöönsä. Kotitalouden opinnot tukevat myös itsenäisen ajattelun ja vastuullisuuden kehittämistä, mikä on keskeistä lukiokoulutuksen tavoitteissa. Näin ollen kotitalouden lukio-opinnoissa kehittyvät valmiudet tukevat lukiokoulutuksen tarkoituksen sekä opetus- ja kasvatustehtävän toteuttamista.

Lukion kotitalouden opinnot auttavat opiskelijoita ymmärtämään laajempia yhteiskunnallisia ja globaaleja kysymyksiä, kuten ruokaturvaa, kestävää kehitystä ja kulutuskäyttäytymistä. Tämä valmistaa heitä kohtaamaan ja ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita sekä henkilökohtaisessa elämässä että yhteiskunnassa.

Lukion kotitalouden opinnot valmentavat opiskelijoita myös korkeakouluopintoihin ja jatko-opintoihin. Opiskelijat kehittävät kriittistä ajattelua, tutkimustaitoja ja kykyä soveltaa oppimaansa käytännössä, mikä on arvokasta jatko-opinnoissa. Kotitalouden opinnot tarjoavat vahvan pohjan paitsi kotitaloustieteen ja -alan myös esimerkiksi ravitsemustieteen, ympäristötieteiden, taloustieteen ja sosiaalitieteiden opinnoille. Näin ollen kotitalouden opinnot tukevat opiskelijoiden akateemista ja ammatillista kehittymistä sekä valmistavat heitä menestymään korkeakouluopinnoissa.

Tässä osiossa käsitellään yhteisopettajuuden ja oppiainerajat ylittävien opintojaksojen toteuttamista kotitalouden opetuksessa osana lukion toimintakulttuuria.

1.3.1.    Kotitalouden lukio-opinnot ja laaja-alainen osaaminen lukion opetussuunnitelmassa

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 tarjoaa paikallisesti entistä joustavampia mahdollisuuksia opintojen jäsentämiseen ja rytmittämiseen. Pakollisten oppiaineiden lukio-opinnot on kuvattu perusteissa moduuleiksi. Oppiaineiden pakolliset opinnot jäsennetään 1–4 opintopisteen ja valtakunnalliset valinnaiset opinnot 2 opintopisteen laajuisiksi moduuleiksi, joille on perusteissa määritellyt tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Perusteissa annetuista moduuleista rakennetaan opetussuunnitelmatyössä opintojaksoja. Moduulit ovat näin ollen opintojaksojen rakentamisen "raaka-ainetta". Lainsäädäntö velvoittaa, että pakollisten aineiden valtakunnalliset valinnaiset opinnot on voitava suorittaa kahden opintopisteen laajuisina. 

Asetuksen mukaisesti lukion oppimäärään voi lisäksi sisältyä lukiodiplomeita ja muita valinnaisia opintoja koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Paikallisten valinnaisten opintojen ja opintojaksojen tarjonnasta, mukaan lukien mahdolliset paikallisesti määritellyt oppiaineet, päätetään lukion opetussuunnitelmassa. Mahdollisen kotitalouden lukio-opintojen tarjoamisesta ja siihen sisältyvien opintojaksojen tavoitteista, keskeisistä sisällöistä ja laajuudesta päätetään paikallisessa opetussuunnitelmatyössä. 

Opintojaksot voivat olla joko oppiaineiden omia tai useammalle oppiaineelle yhteisiä. Paikallisesti päätetään, millaisia opintojaksoja muodostetaan ja miten niitä arvioidaan. Tämä antaa mahdollisuuden laajentaa näkökulmaa oman oppiaineen ulkopuolelle ja etsiä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. 

Lukion opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu laaja-alaisen osaamisen osa-alueet, jotka muodostavat kaikkien oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Osa-alueisiin kuuluvat muun muassa hyvinvointi, vuorovaikutus ja yhteiskunnallinen osaaminen, monitieteisyys sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Laaja-alaista osaamista opetetaan osana lukion oppiaineita, ja sitä voidaan tuoda opintoihin myös yhdistämällä opintojaksoihin moduuleita useista eri oppiaineista. Jokaisessa opintojaksossa ei tarvitse käsitellä kaikkia laaja-alaisen osaamisen osa-alueita, vaan valitaan ne, jotka parhaiten sopivat kyseisen jakson sisältöön.

Lukion opintotarjonta rakennetaan siten, että opiskelijat saavat kattavasti opetusta laaja-alaisesta osaamisesta. Laaja-alaisesta osaamisesta ei anneta erillistä arvosanaa, vaan se arvioidaan osana opintojaksoa.

1.3.2.    Yhteisopettajuuden mahdollisuudet kotitalousopetuksessa 

kirjoittaja: Susanna Saartoala

Kotitalouden opinnot voivat edistää yhteisöllisyyttä, kestävää kehitystä ja elinikäistä oppimista, jotka ovat keskeisiä lukion toimintakulttuurin teemoja. Yhteisopettajuus ja paikallisesti määriteltävät opintojaksot tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tuoda nämä teemat konkreettiseksi osaksi opetusta, erityisesti kun kotitalousopinnoissa hyödynnetään laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueita, kuten hyvinvointia, vuorovaikutusta ja kestävää kehitystä. Esimerkiksi opintojaksot, joissa yhdistetään kotitalouden ja pakollisten aineiden opintoja, kuten biologia, maantiede tai terveystieto, mahdollistavat poikkitieteellisiä projekteja, jotka tukevat opiskelijoiden laaja-alaista osaamista. Yhteisopettajuuden avulla nämä teemat voidaan integroida tehokkaasti opetukseen, mikä vahvistaa lukion toimintakulttuuria. 

Yhteisopettajuus on opettajien työmuoto, jota sovelletaan monella eri tavalla. Yhteistyöhön kuuluu koulun oma opetussuunnitelmatyö, opettajien välinen yhteistyö, opiskelijoiden keskinäinen yhteistyö sekä työskentely koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Esimerkiksi kotitalousmoduuleissa voidaan syventää laaja-alaista osaamista yhdistämällä niitä muiden oppiaineiden kanssa, jolloin opetus saa laajemman näkökulman kestävän kehityksen tai hyvinvoinnin kaltaisista aiheista. 

Yhteisopettajuus voi koskea kahta opettajaa, mutta lisäksi yhteisopettajuutta voi toteuttaa useamman opettajan kesken tiiminä. Rinnakkain opetettaessa opetusryhmä jaetaan kahteen ryhmään. Opettajat voivat käyttää ryhmissään eri opetusmenetelmiä ryhmän tarpeiden mukaan, mutta opettaa saman sisällön. Opettajat voivat myös opettaa ryhmille eri sisällön oman asiantuntijuuden mukaan ja vaihtaa ryhmiä kesken tunnin. Tämä mahdollistaa opintojaksojen monipuolisen toteuttamisen, jossa esimerkiksi kotitalousopettaja keskittyy käytännön taitoihin ja toinen opettaja täydentää tietopuolisilla osuuksilla, kuten taloustaitojen tai yhteiskunnallisten näkökulmien käsittelyllä.

Avustavan ja täydentävän opettamisen mallissa toinen opettaja on päävastuussa opetuksesta toisen opettajan täydentäessä. Opettajat voivat vaihtaa roolejaan kesken tunnin omien asiantuntijuus aihealueittain tai oppitunneittain, kuitenkin niin, että kukin opettaja on vuorollaan päävastuussa. Yhteisopettajuus voi tukea laaja-alaisen osaamisen tavoitteita esimerkiksi silloin, kun kotitalouden opintoihin integroidaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä terveystiedon avulla. 

Yhteisopettajuus perustuu kahden opetuksen asiantuntijan keskinäiselle kunnioitukselle ja luottamukselle. Toimivan yhteistyön lähtökohtana on avoin keskustelu yhteistyön tavoista ja tavoitteista. Yhteis-, samanaikais- tai tiimiopettajuus edellyttää halukkuutta tehdä töitä yhdessä. Lisäksi opettajien on tunnistettava omat ja toisen vahvuusalueet, jotta työnjako on toimiva. Joustava opiskelijoiden ryhmittely perustuu oppimistavoitteisiin. Opintojaksopohjaisessa opetuksessa opiskelijoiden ryhmittelyä voidaan hyödyntää siten, että he työskentelevät eri oppiaineiden parissa joustavasti, mikä kehittää heidän kykyään toimia monialaisissa oppimisympäristöissä. 

Yhteistyö on parhaimmillaan ideoiden ja vastuun jakamista toisen asiantuntijan kanssa. Parhaimmillaan ideat lähtevät lentoon, kun kumpikin innostaa toista. Laaja-alaisen osaamisen integrointi yhteisopettajuuden avulla oppiainerajat ylittävissä opinnoissa voi tehdä oppimisesta entistä rikkaampaa ja monipuolisempaa, tarjoten opiskelijoille taitoja, jotka heijastuvat heidän arjessaan ja tulevaisuudessaan. Yhteistyöstä saa energiaa ja lisämotivaatiota arkeen.

Lähde:

Anna Rytivaara, (Jyväskylän yliopisto), Iines Palmu (Niilo Mäki instituutti), Raisa Ahtiainen (Helsingin yliopisto), Juha Kontinen (Muuramen kaupunki), Jonna Pulkkinen (Jyväskylän yliopisto)

1.3.3.    Yhteistyötä kotitalouden ja lukion eri oppiaineiden kanssa 

kirjoittaja: Susanna Saartoala

Artikkeli esittelee esimerkkejä ja käytäntöjä kotitalouden integroimisesta muiden lukion oppiaineiden kanssa opintojaksoiksi. Siinä on esitelty lukion eri aineiden opintojaksoja sekä ehdotuksia yhteisistä kotitalouden sisältöaiheista.

Äidinkieli ja kirjallisuus:

Vuorovaikutus 1 (ÄI3): Kieli ja vuorovaikutus -opintojaksolla voidaan käsitellä ruokapöydän keskustelukulttuuria ja sen merkitystä.

Kirjallisuus 2 (ÄI8): Kirjallisuuden kontekstit ja ajan ja kulttuurin kuvat -opintojaksolla voidaan tutustua perinneruokiin ja niiden kuvauksiin kirjallisuudessa.

Ruotsi:

Kulttuuri ja mediat (RUB13): Opintojaksolla voidaan tutkia ruotsalaista ja suomenruotsalaista ruokakulttuuria.

Kestävä elämäntapa (RUB17): Opintojaksolla voidaan tarkastella ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia perinteitä ruokakulttuurissa ja kotitalouksissa, kuten kierrättämistä ja luonnonantimien hyödyntämistä.

Englanti:

Englannin kieli ja kulttuuri luovan ilmaisun välineenä (ENA3): Opintojaksolla voidaan tutustua brittiläiseen ruokakulttuuriin.

Saksa ja Venäjä:

Saksa, B2: Opintojaksolla voidaan käsitellä saksalaista ruokaperinnettä.

Venäjä, B3: Opintojaksolla voidaan tutkia yhteistä ruokakulttuuriamme.

Matematiikka ja maantiede:

Talousmatematiikka (MAA9): Opintojaksolla voidaan laskea aterian ja elintarviketuotteen hintoja.

Yhteinen maailma (GE3): Opintojaksolla voidaan tarkastella tyypillisiä ruoan raaka-aineita eri maanosissa.

Kemia:

Molekyylit ja mallit (KE3): Opintojaksolla voidaan tutkia ravintorasvoja, proteiineja ja pesuaineita kemian näkökulmasta.

Kemiallinen reaktio (KE4): Opintojaksolla voidaan syventyä ravintorasvojen, proteiinien ja pesuaineiden kemiallisiin reaktioihin.

Historia:

Eurooppalainen ihminen (HI4): Opintojaksolla voidaan tarkastella ruokakulttuuria eri aikoina Euroopassa.

Maailman kulttuurit kohtaavat (HI6): Opintojaksolla voidaan tutkia yhteistä ruokakulttuuria eri kulttuurien näkökulmasta.

Uskonto:

Uskonto ilmiönä (UE1): Opintojaksolla voidaan käsitellä uskontojen ruokavalioita, kuten halal- ja košer-ruokatarjoilua sekä kristillisiä ruokaperinteitä.

Terveystieto:

Terveys voimavarana (TE1): Opintojaksolla voidaan tutustua ravitsemussuosituksiin.

Liikunta:

Aktiivinen elämä (LI2): Opintojaksolla voidaan tarkastella ravitsemuksen merkitystä aktiivisessa elämässä.

Musiikki ja kuvataide:

Intro – kaikki soimaan (MU1): Opintojaksolla voidaan tutkia musiikin roolia tunnelman luojana ruokailussa.

Taiteen monet maailmat (KU4): Opintojaksolla voidaan järjestää piparkakkutalomaailma-näyttely.

Kotitalouden itsenäiset opintojaksot, kuten Kokkauskurssi (KOT1), tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden syventyä ruoanvalmistuksen taitoihin ja soveltaa oppimaansa käytännössä.

1.3.4.    Innostava ja turvallinen opiskeluympäristö: Positiivinen kohtaaminen kotitalouden opetuksessa 

kirjoittaja: Susanna Saartoala

Artikkeli tarkastelee kotitalouden näkökulmasta keinoja ja menetelmiä, joilla voidaan luoda innostava ja turvallinen opiskeluympäristö, jossa positiivinen kohtaaminen ja aktiivinen toimijuus ovat keskiössä.

Innostava ja turvallinen opiskeluympäristö mahdollistaa hyviä onnistumisen kokemuksia ja etenemisen opinnoissa. Tämä korostuu erityisesti kotitalousopetuksessa, jossa oppiminen tapahtuu konkreettisten ja elämää tukevien taitojen kautta. Kotitaloudessa opiskelija pääsee osallistumaan aktiivisena toimijana, jossa hän ei vain osallistu passiivisesti, vaan omaksuu käytännön taitoja, jotka edistävät elinikäistä oppimista ja hyvinvointia. 

Yhteisöllisen osallisuuden kokemus syntyy opiskelijalle ja oppilaitoksen työntekijöille hyvästä vuorovaikutuksesta, luottamuksesta ja turvallisuuden kokemuksesta. Kuulluksi tuleminen, tarpeiden huomioon ottaminen ja opiskelijoiden uskallus toimia yhteisössä omana itsenään, vahvistavat osallisuuden tunnetta. Kotitaloudessa tämä näkyy erityisen selvästi, sillä opetuksessa painotetaan oppilaiden osallistamista päätöksentekoon, kuten esimerkiksi ryhmätöiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämä tuo kotitalouteen ainutlaatuisen toimijuuden näkökulman, jossa opiskelijat eivät vain osallistu, vaan ottavat vastuuta oppimisprosessistaan ja tuovat oman äänensä ja panostuksensa esille. 

Vahva yhteenkuuluvuuden tunne lisää opiskelumotivaatiota ja halua osallistua oppilaitoksen muuhun yhteiseen toimintaan. Kotitaloudessa tämä konkretisoituu yhteisten projektien ja ryhmätöiden kautta, joissa opiskelijat oppivat paitsi käytännön taitoja, myös yhteistyötä, johtajuutta, viestintää ja vastuunkantoa. Dosentti Liisa Haverisen fronesis-ajattelun mukaisesti toiminnan tulee olla järkevää ja tähdätä hyvän tavoitteluun – tämä näkyy kotitalousopetuksessa esimerkiksi kestävän kehityksen ja terveellisten elintapojen oppimisena, jotka palvelevat sekä yksilön että yhteisön hyvinvointia.

Arvostava kohtaaminen ja opiskelijoista välittävä̈ ilmapiiri muodostuvat arkipäivän asioista: tervehtimisestä̈, kiireettömästä kohtaamisesta, aidosta läsnäolosta ja kuuntelusta. Pyrkimyksenä on suhtautua myönteisesti jokaiseen opiskelijaan. Kotitalouden opetuksessa tätä toteutetaan erityisesti antamalla opiskelijoille mahdollisuus vaikuttaa oppimistilanteisiin, valitsemalla yhdessä toteutettavia tehtäviä ja jakamalla vastuuta yhteisissä projekteissa. Näin opiskelijat voivat kokea, että heidän äänensä on kuultu ja he ovat aktiivisesti osallisia toimijoina sekä ryhmässä että oppimisprosessissa.

Yhteenkuuluvuuden tunnetta ja oppilaitoksen yhteisöllisyyttä voidaan edistää yhteisillä tapahtumilla ja juhlilla. Sosiaalisella verkostolla on merkitystä opiskelijan hyvinvoinnille. Hyvällä asenteella ja sosiaalisella verkostolla tuetaan opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia, mikä tukee oppimista ja kehittymistä. Kotitalouden kontekstissa juhla- ja tapakulttuuri korostuu erityisesti, sillä monet oppiaineen sisällöt liittyvät arjen taitoihin ja elämänkaaren juhliin, jolloin yhteisöllisyys vahvistuu yhteisen tekemisen ja yhdessä syömisen myötä.

Osallistavalla toimintakulttuurilla sekä rakentavalla vuorovaikutuksella on laaja merkitys opiskelijan hyvinvoinnille. Oppilaitosyhteisöön kuuluminen, hyväksytyksi tulemisen tunne ja yhdenvertaiset vaikutusmahdollisuudet vähentävät erilaisten näkemysten polarisaatiota, syrjäytymistä sekä ulkopuolisuuden tunnetta. Osallistavalla ympäristöllä pyritään saavuttamaan oppilaitosyhteisö, jossa jokainen kokee olevansa mukana ja voi ja uskaltaa olla oma itsensä. Kotitalousopetuksen vahvuus on siinä, että se tuo näkyväksi osallisuuden lisäksi toimijuuden. Se ei ole vain passiivista osallisuutta, vaan oppimistehtävien yhteydessä on mahdollisuus aktiiviseen toimintaan, päätöksentekoon ja omien taitojen kehittämiseen.

Lähde: Satu Honkala, Miko Lempinen, Katriina Nousiainen, Hanna Onwen-Huma, Aija Salo ja Riikka Vacker. Oppaat ja käsikirjat 2019:4a

1.3.5.    Positiivinen pedagogiikka kotitalouden opetuksessa

kirjoittaja: Susanna Saartoala

Artikkeli tarkastelee positiivisen pedagogiikan periaatteita ja niiden soveltamista kotitalouden opetuksessa. Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden luonteenvahvuuksia ja elämänhallintataitoja sekä tarjota kotitalousopetuksessa tilaisuuksia arjen taitojen oppimiseen turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä. Kotitalouden opetus on käytännönläheistä, joten siinä voidaan korostaa positiivisen pedagogiikan käytäntöjä erityisesti opiskelijoiden resilienssin ja toimijuuden vahvistamiseksi.

Positiivisen pedagogiikan periaatteet kotitalouden opetuksessa

Positiivisen pedagogiikan keskiössä on ajatus siitä, että jokaisella opiskelijalla on ainutlaatuisia luonteenvahvuuksia, joita hyödyntämällä hän voi menestyä elämässään ja saavuttaa onnellisuutta. Tämä on erityisen merkityksellistä kotitalouden opetuksessa, jossa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus löytää vahvuuksiaan ruokaan liittyvissä toiminnoissa, arjen asumisen ja yhdessä elämisen hallinnassa sekä vastuullisessa kuluttamisessa. Luonteen vahvistamiseen liittyvässä opetuksessa käytetään käsitettä "vahvuusopetus", jonka tavoitteena on kasvattaa opiskelijoissa resilienssiä eli kykyä toipua elämän haasteista ja stressaavista tilanteista.

Resilienssin ja tunteidensäätelytaitojen kehittäminen

Kotitalouden opetuksessa opiskelijat kohtaavat erilaisia arjen tilanteita, joissa resilienssiä ja tunteidensäätelytaitoja voidaan kehittää. Esimerkiksi yhteisessä ruoanvalmistusprosessissa saattaa ilmetä haasteita, jotka vaativat ratkaisukeskeistä ajattelua ja sinnikkyyttä. Opettajan rooli on keskeinen, sillä hän tukee opiskelijoita myönteisellä palautteella ja ohjaa heitä tunnistamaan omat vahvuutensa. Tämä voi tarkoittaa sitä, että opiskelijat oppivat sietämään epäonnistumisia ja ymmärtämään, että ne ovat osa oppimisprosessia. Tällaiset taidot ovat erityisen tärkeitä, kun valmistaudutaan elämän käytännön haasteisiin.

Positiivisen pedagogiikan periaatteisiin kuuluu myös myönteisten tunteiden vahvistaminen. Kotitalouden opetuksessa opiskelijoita kannustetaan löytämään iloa ja merkityksellisyyttä yhteisistä oppimiskokemuksista, kuten yhdessä valmistetuista aterioista tai vastuullisesta kuluttamisesta. Tämä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutustaitoja, jotka ovat keskeisiä kotitalouden oppimistavoitteissa.

Hyvän elämän perusehdot

Riittävän hyvän elämän perustana on monia fysiologisia ja psykologisia tarpeita. Positiivisessa pedagogiikassa esitetään viitekehyksenä riittävän hyvän elämän perusehdot Maslowin tarvehierarkiateorian muodossa sekä hyvän elämän ehdot Seligmanin PERMA-teorian muodossa. Maslowin mukaan ihmisen tarpeiden hierarkkinen järjestys perustuu fysiologisiin tarpeisiin, turvallisuudentunteeseen, yhteenkuuluvuuden tarpeeseen, arvostuksen tarpeisiin ja itsensä toteuttamisen tarpeeseen.

Myönteisten tunteiden merkitys

Menestyksemme perustuu osaltaan kykyymme sietää epäonnistumisia ja kokea myönteisiä tunteita. Myönteiset tunteet voivat auttaa meitä olemaan optimistisia, tarkastelemaan tapahtumia positiivisesti ja uskomaan omiin mahdollisuuksiimme. Positiivisen ajattelun suhteellinen osuus on 1:3, mikä tarkoittaa, että yhtä negatiivista asiaa kohden tarvitaan kolme myönteistä asiaa.

Ihmissuhteiden ja yhteisöllisyyden merkitys

Ihmissuhteet ovat yksi elämämme tärkeimmistä osa-alueista. Menestymme, kun saamme kokea rakkautta, hyväksyntää ja vuorovaikutusta muiden kanssa. Yhteisöllisyys ja hyväksytyksi tuleminen ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Kun saamme myönteistä palautetta ja tunnemme osaavamme selvitä haasteista, kyvykkyyden tunteemme kasvaa. Tavoitteellinen vuorovaikutus voi johtaa flow-tilan saavuttamiseen, jolloin uppoudumme mielekkääseen ja vaativaan tehtävään.

Positiivinen pedagogiikka korostaa hyvien ihmissuhteiden ja yhteisöllisyyden merkitystä, ja kotitalouden opetuksessa nämä ovat keskeisiä. Yhteiset oppimistilanteet, kuten tiimityönä toteutetut projektit, ruoanvalmistus tai vastuullisen kuluttamisen oppimistehtävät, luovat pohjaa opiskelijoiden väliselle yhteistyölle ja yhteenkuuluvuuden tunteelle. Kotitalouden opetuksessa opettaja voi rohkaista opiskelijoita jakamaan vastuita ja tukemaan toisiaan, mikä luo tilaisuuksia syvemmille vuorovaikutuskokemuksille.

Oppimisen ilo ja yhteisöllinen osallistuminen

Kotitalouden opetuksen myötä opiskelijat voivat kokea onnistumisen ja kuulluksi tulemisen tunteita, jotka vahvistavat heidän kykyään osallistua aktiivisesti ja vastuullisesti yhteisön toimintaan. Kun opiskelija tuntee olevansa osa yhteisöä ja voi vaikuttaa siihen, hän kokee itsensä toimijaksi, ei vain passiiviseksi osanottajaksi.

Positiivisen psykologian ja pedagogiikan periaatteet

Positiivinen psykologia tutkii ihmisen vahvuuksia, kykyä selviytyä elämän vaikeista ongelmista ja hyvinvoinnin edistämisen keinoja. Seligmanin PERMA-teoriassa hyvinvointi rakentuu viiteen osa-alueeseen: positiiviset tunteet, tiivis kiinnittyminen omaan elämän kokemiseen, toimivat ihmissuhteet, merkityksellisyys ja päämäärien saavuttaminen.

Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on vahvistaa piirteitä, jotka tekevät ihmisestä aktiivisen ja mahdollistavat kognitiivisen, jo opitun tiedon ja taidon hyödyntämisen. Opetuksessa keskitytään vahvuuksiin heikkouksien sijaan, ja hyväksynnän saaminen vuorovaikutuksessa parantaa oppilaiden itsetuntoa ja itseluottamusta. Tunnesäätelyn taitoja on syytä kehittää tietoisesti. Positiivisen psykologian ja pedagogiikan mukaan vahvistumme siinä, mitä teemme paljon, ja heikennymme siinä, mitä teemme vähän.

Hyvinvointitaitojen opettaminen

Kotitalouden opetuksessa on luontevaa opettaa hyvinvointitaitoja, jotka liittyvät esimerkiksi terveelliseen ruokavalioon, vastuulliseen kuluttamiseen ja kestävään elämäntapaan. Positiivisen pedagogiikan näkökulmasta nämä taidot voidaan opettaa niin, että opiskelijat ymmärtävät niiden merkityksen omassa elämässään ja yhteisössään. Opettajan tehtävänä on luoda oppimisympäristö, joka tukee opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollistaa oppimisen positiivisten kokemusten kautta.

Ennaltaehkäisevä toiminta

Ennaltaehkäisevänä toimintana voidaan pitää tavoitetta, että lukiossa opetetaan joustavuutta, eheyttä ja toipumiskykyä. Tavoitteena on vahvistaa piirteitä, jotka saavat opiskelijat aktiiviseksi ja hyödyntämään jo opittua tietoa ja taitoa. Positiivisen pedagogiikan ja vahvuusopetuksen ennaltaehkäisevän toiminnan tavoitteena on kasvattaa nuorissa toipumiskykyä elämän haasteiden ja stressin hallintaan. Toipumiskykyiset ihmiset ovat sopeutuvaisia uusissa ja hankalissa tilanteissa ja pystyvät kohtaamaan vastoinkäymisiä.

Yhteenveto

Kotitalouden opetuksen ja positiivisen pedagogiikan yhdistäminen tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kehittää taitojaan käytännönläheisissä tilanteissa ja vahvistaa samalla heidän resilienssiään, itsetuntemustaan ja hyvinvointiaan. Opiskelijoiden aktiivinen toimijuus ja vahvuuksiin keskittyvä lähestymistapa tukevat heidän elämänhallintataitojaan ja antavat heille eväitä menestyksekkääseen ja merkitykselliseen elämään. Kotitalouden opetuksessa positiivinen pedagogiikka luo pohjan oppimisen ilolle ja yhteisölliselle osallistumiselle, joka jatkuu myös luokkahuoneen ulkopuolella.

Lähteenä käytetty

Ahtola, A. (toim.). (2016). Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen. Jyväskylä: PS-kustannus.

Uusitalo-Malmivaara, L. ja Vuorinen, K. (2017). Huomaa hyvä! Näin autat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa. Jyväskylä: PS-kustannus.

Uusitalo-Malmivaara, L. (2014). Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-Kustannus.

kirjoittajat: Minna Vanhala ja Marjaana Manninen

Artikkeli tarkastelee, miten kotitalouden opinnot voivat tukea opiskelijoiden jatko-opinto- ja urasuunnitelmia.

Kotitalouden opiskelu lukiossa tarjoaa opiskelijoille arvokkaita taitoja ja tietoja, jotka tukevat heidän valmistautumistaan jatko-opintoihin ja heidän urasuunnitelmiaan. Opiskelijat kehittävät kotitalouden opinnoissaan kriittistä ajattelua, tutkimustaitoja ja kykyä soveltaa oppimaansa käytännössä, mikä on arvokasta jatko-opinnoissa. Kotitalouden opinnot tarjoavat vahvan pohjan paitsi kotitaloustieteen ja -alan myös esimerkiksi ravitsemustieteen, ympäristötieteiden, taloustieteen ja sosiaalitieteiden opinnoille. Näin ollen kotitalouden opinnot tukevat opiskelijoiden akateemista ja ammatillista kehittymistä sekä valmistavat heitä menestymään korkeakouluopinnoissa.

LOPS2019 ja henkilökohtainen opintosuunnitelma

Lukiolain (714/2018) 26 §:n 1 momentin mukaan lukiokoulutuksen oppimäärää suorittava opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi. Tämä suunnitelma auttaa opiskelijoita tunnistamaan ja hyödyntämään kotitalouden opintojen tarjoamia mahdollisuuksia jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Lukiolain (714/2018) 27 §:n 1 momentissa määrätään, että koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella. Lukiolain 27 §:n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen. Lukiolain 27 §:n 3 momentin mukaan opiskelijan on tarvittaessa osoitettava osaamisensa koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.

Kotitalouden opintojen merkitys

Lukion kotitalousopinnot avaavat monia ovia. Kotitalouden opinnot eivät ole vain käytännön taitojen oppimista, vaan ne tarjoavat laajan ymmärryksen arjen hallinnasta ja työelämätaidoista. Ne tarjoavat mahdollisuuksia osoittaa osaamista puhtaanapidon, ravitsemuksen, ruoanvalmistuksen ja talousosaamisen aloilla. Kaksoistutkinnon suorittaminen ammatillisessa koulutuksessa on yksi tapa hyödyntää lukion kotitalousopetusta ja niiden jälkeen suoritettavaa kotitalouden lukiodiplomia. Kotitalouden lukiodiplomi on erityisen osaamisen näyttö, joka voi kannustaa opiskelijoita hakeutumaan alalle.

Uraohjaus ja jatko-opinnot

Kotitalouden opiskelu lukiossa voi olla herättäjä kotitalousalalle suuntautumiselle. Vaikka kotitalousalaa ja -tiedettä opiskellaan vain yliopistossa, lukion kotitalousopinnot voivat toimia tärkeänä askeleena kohti tätä uraa. Kotitalousopettajan rooli on keskeinen opiskelijoiden ohjaamisessa ja heidän osaamisensa arvostuksen nostamisessa.

Valinnainen kotitalous lukiossa tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden syventää perusopetuksessa opittuja taitoja. Tämä syventäminen on tärkeää, sillä se muuttaa näkökulman syväymmärrykseksi ja laaja-alaiseksi osaamiseksi, jota tarvitaan akateemisten taitojen rinnalla. Lukiodiplomin merkitys korostuu erityisesti kaksoistutkinnoissa ja korkeakouluopinnoissa.

Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Koulu antaa tietoa lukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille sekä tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua opetukseen lukiossa. Lukio-opintonsa aloittava opiskelija perehtyy oppilaitoksen toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Ohjausprosessin aikana opiskelija suunnittelee opinto-ohjelmaansa siten, että hän tunnistaa ja huomioi jatko-opintojen ja työelämän tarjoamia mahdollisuuksia. Näitä asioita käsitellään ohjauksessa koko lukio-opintojen ajan.

Työelämätaidot ja arjen hallinta 

Kotitalouden opinnot kehittävät ajattelua, arjen hallinnan taitoja ja hyvän elämän perusteita. Opiskelijat oppivat hallitsemaan omaa rahatalouttaan ja kodin resursseja, kuten aikaa ja taloutta. Käytännön taitojen oppiminen ja sosiaalisessa ympäristössä toimiminen kehittävät neuvottelu- ja ongelmanratkaisutaitoja, jotka ovat tärkeitä työelämässä.

Opintosuorituksiin vaikuttaa oman arjen hallinta ja opintojen ulkopuolisen ajan vakaus. Ajan hallinta, ryhmätyötaidot, vuorovaikutus ja yhteistyö ovat keskeisiä taitoja, joita kotitalouden opinnot tukevat. Lisäksi resilienssi, kriisinhallinta, tulevaisuustietoisuus ja minäpystyvyys ovat taitoja, jotka auttavat opiskelijoita menestymään niin opinnoissa kuin työelämässäkin.

Yhteenveto:

Kotitalouden opiskelu lukiossa tarjoaa opiskelijoille monipuolisia taitoja ja tietoja, jotka tukevat heidän uraohjaustaan ja valmistautumistaan jatko-opintoihin. Se on hedelmällinen maaperä ammattiosaamisen korostamiselle ja opiskelijoiden tulevaisuuden rakentamiselle.