7. Kotitalouden opintojen käynnistäminen lukiossa

Kirjoittajat: Janni Haapaniemi, Venla Huldén, Katri Pellikka

 

Kotitalousopetuksen aloittaminen lukiossa on monivaiheinen prosessi, joka edellyttää yhteistyötä ja suunnittelua. Tämä osio tarjoaa käytännön ohjeita ja näkökulmia siihen, miten kotitalous voidaan sisällyttää lukion opetustarjontaan. Mukana käsitellään lähtökohtia, eri toimijoiden rooleja ja näkökulmia sekä opetuksen suunnittelua ohjaavia asiakirjoja ja käytännön ratkaisuja. Tavoitteena on tukea lukioita luomaan monipuolisia opintopolkuja, jotka vahvistavat opiskelijoiden hyvinvointia, arjen hallintaa ja laaja-alaista osaamista.

Tällä sivulla

Kotitalousopetuksen aloittaminen lukiossa edellyttää monen tahon yhteistyötä ja avointa keskustelua eri näkökulmien välillä. Prosessiin vaikuttavat opiskelijat, opettajat, rehtori sekä lukion opetusta ohjaavat säädökset ja asiakirjat.

Kotitalousopetus lukiossa tukee nuoren itsenäistymistä ja arjen hallinnan taitoja. Se vahvistaa hyvinvointia ja jaksamista lukioarjessa, kun paineet ja suorituskeskeisyys kasvavat (Erjavšek, 2021; Haapaniemi ym., 2024; Kuusisaari, 2014; Macintosh, 2018; Nanayakkara ym., 2017). Silti kotitalousopetusta tarjotaan lukioissa vielä harvoin (Hokkanen, 2024).

Opetuksen vakiinnuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja innostunutta henkilöstöä. Rehtorin tuki on ratkaisevaa opintojaksotarjonnan ja lukujärjestysten suunnittelussa (Huldén, 2025). Keskustelu kannattaa aloittaa heti prosessin alussa, sillä rehtori tuntee hallintosäännön ja tietää, mitä päätöksiä tarvitaan ja miltä tahoilta. Yhteistyö perusopetuksen kanssa voi helpottaa tilojen ja henkilöstöresurssien järjestämistä. Myös aiemmat perinteet ja oppiaineen arvostus lukion toimintakulttuurissa tukevat aloittamista (Huldén, 2025).

Kotitalousopetuksen käynnistäminen lukiossa on monivaiheinen prosessi, johon osallistuu useita toimijoita. Opiskelijat ja heidän huoltajansa voivat tuoda esiin tarpeen ja toiveet opetuksen järjestämisestä. Opettajat, erityisesti kotitalousopettajat, ovat keskeisiä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, kun taas opinto-ohjaajat tukevat opiskelijoiden opintopolkujen rakentamista ja auttavat sijoittamaan kotitalousopinnot osaksi lukion kokonaisuutta. Rehtorilla on ratkaiseva rooli hallinnollisissa päätöksissä ja opintojaksotarjonnan suunnittelussa.

Suunnittelussa on tärkeää huomioida monipuolinen opetustarjonta opiskelijoille, opettajien halukkuus ja mahdollisuus opettaa oppiainetta sekä käytettävissä olevat opetustilat ja rahoitus. Näiden tekijöiden varhainen kartoitus helpottaa prosessin etenemistä ja lisää onnistumisen mahdollisuuksia.

Kaikki keskeiset toimijat on hyvä kutsua mukaan keskusteluun jo varhaisessa vaiheessa, jotta eri näkökulmat tulevat huomioiduiksi. Yhdessä rehtorin, opettajien ja opiskelijoiden kanssa voidaan tukea myös päätöksentekoa. Hyvä käytäntö on kutsua viranhaltijoita opettajankokoukseen tai opiskelijakunnan hallituksen tapaamiseen, jossa asiaa käsitellään. Kotitalousopetuksen perustelut vaihtelevat lukioittain, ja haasteet kannattaa nähdä mahdollisuuksina. Esimerkkejä käytännöistä löytyy tämän tukimateriaalin muista osioista.

Prosessin onnistumisen kannalta olisi tärkeää aloittaa keskustelu rehtorin kanssa varhain ja selvittää hallintosäännön mukaiset päätökset. Yhteistyö esimerkiksi opintojaksotarjonnan perusopetuksen tai ammatillisen koulutuksen kanssa voi tarjota ratkaisuja tilojen ja resurssien käyttöön. Lisäksi opiskelijat ja huoltajat kannattaa ottaa mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa, jotta heidän näkemyksensä ja tarpeensa tulevat huomioiduiksi. 
 

Keskustelu kotitalousopetuksen lisäämisestä lukioon voi käynnistyä monesta suunnasta ja eri toimijoiden aloitteesta. Aloite voi syntyä opiskelijan omasta kiinnostuksesta, huoltajan toiveesta, opettajan näkemyksestä, kuntalais- tai poliittisena aloitteena tai rehtorin aloitteesta. Mitä useampi taho osallistuu keskusteluun, sitä paremmin eri näkökulmat ja tarpeet tulevat huomioiduiksi jo suunnittelun alkuvaiheessa. Alla kuvataan, millaisia mahdollisuuksia kotitalousopetus tarjoaa ja miten keskustelu voi edetä eri toimijoiden näkökulmasta.

Opiskelijan näkökulma

Kotitalousopetus voi tarjota opiskelijalle monia hyötyjä. Se voi tukea jatko-opintoihin pääsemistä erityisesti aloilla, joissa tarvitaan kuluttaja-, asumisen ja perheosaamista. Opetus monipuolistaa lukion tarjontaa ja mahdollistaa yksilöllisempiä oppimispolkuja. Lisäksi kotitalous vahvistaa hyvinvointia antamalla valmiuksia arjen taitojen itsenäiseen hallintaan ja yhdistää käytännön ja teorian oppimista. Se tukee aktiivisen toimijuuden kehittymistä ja kestävän elämäntavan omaksumista (Haapaniemi, Poikolainen, Sekki, Talvia, tulossa), vahvistaa yhdessä tekemisen taitoja ja yhteisöllisyyttä (https://www.sciencedirect.com/article/pii/S2210656122000162?via%3Dihub ) sekä kannustaa luovuuteen (Huldén, 2025).

Keskustelu voi edetä opiskelijan aloitteesta esimerkiksi huoltajien, opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa. Myös opiskelijakunnan hallitus voi olla tärkeä foorumi, jossa asiaa käsitellään yhdessä ja johon rehtori voidaan kutsua mukaan.

Huoltajan näkökulma

Huoltajalle kotitalousopetus voi merkitä mahdollisuutta tukea nuoren hyvinvointia ja jatko-opintopolkuja. Opetus tarjoaa jatkumon perusopetuksen kotitalousopinnoille ja vahvistaa arjen taitoja. Keskustelu voi alkaa huoltajan ja rehtorin välillä ja jatkua opinto-ohjaajan tai vanhempainyhdistyksen kokouksessa. Kun näkemyksiä ja perusteluja jaetaan avoimesti, päätöksenteko helpottuu.

Opettajan näkökulma

Opettajan kannalta kotitalousopetus tukee lukion laaja-alaisia tavoitteita. Se vahvistaa hyvinvointiosaamista, vuorovaikutusosaamista ja yhdessä oppimisen taitoja (https://www.sciencedirect.com/article/pii/S2210656122000162?via%3Dihub ; Haapaniemi, Taar & Palojoki, 2022). Kotitalous yhdistää monitieteisiä sisältöjä ja tukee luovaa osaamista (https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/09500693.2023.2213801 ), vahvistaa yhteiskunnallista vaikuttamista ja kestävän elämäntavan omaksumista (Autio, Poikolainen & Cohen, 2025, tulossa). Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden yhdistää teoriaa ja käytäntöä monioppiaineisissa projekteissa (McGregor, 2019) ja laajentaa opiskelijoiden ymmärrystä kotitalousalasta ilman, että jokainen opintojakso edellyttää keittiötiloja.

Keskustelu voi jatkua rehtorin kanssa siitä, miten kotitalousopetus monipuolistaisi lukion opintopolkuja ja millä tavoin opetus olisi mielekästä järjestää, esimerkiksi lähi-, etä- tai intensiivijaksoina. Yhteistyö muiden opettajien kanssa voi avata mahdollisuuksia monioppiaineisiin projekteihin, ja opiskelijoiden kiinnostus kannattaa kartoittaa varhaisessa vaiheessa.

Rehtorin näkökulma

Rehtorille kotitalousopetus voi tarjota useita etuja lukion toiminnassa. Se voi olla vetovoimatekijä opiskelijoille lukioon hakeutumisessa ja monipuolistaa opetustarjontaa, tarjoten yksilöllisiä oppimispolkuja. Kotitalous tukee lukion yhteisten laaja-alaisten tavoitteiden saavuttamista ja voi edistää lukiodiplomin suoritusmahdollisuuksia. Lukiodiplomin suorittaminen edellyttää vähintään neljän opintopisteen laajuisia kotitalouden lukio-opintoja, ja mikäli diplomin suorittaminen on mahdollista, opintojaksotarjottimelle voidaan lisätä myös muita kotitalouden opintoja päätöksineen paikalliseen opetussuunnitelmaan.

Kotitalousopetus lukiossa voi vahvistaa taito- ja taideaineiden asemaa reaaliaineiden rinnalla ja kannustaa lukion toimintakulttuuria koskeviin arvokeskusteluihin. Lisäksi opetus voidaan toteuttaa joustavasti olemassa olevissa tiloissa, vaikka lukiossa ei olisi erillistä kotitalouden oppimisympäristöä. Ruoanvalmistusta sisältävät opetuskerrat voidaan järjestää esimerkiksi lähikoulun kotitalousluokassa tai kansalaisopiston tiloissa.

Keskustelu rehtorin näkökulmasta voi jatkua opiskelijoiden kanssa joko suoraan tai opiskelijakunnan hallituksen kautta, jotta nähdään, koetaanko kotitalousopetus kiinnostavana vaihtoehtona. Myös kotitalousopettajien, opinto-ohjaajan ja muiden opettajien kanssa voidaan selvittää, löytyykö asiasta innostuneita opettajia omasta lukiosta tai kunnasta. Lopulta prosessi etenee viralliseen valmisteluun hallintosäännön tai muun ohjeen mukaisesti yhdessä päätöksentekijöiden kanssa.

Kunnan tai koulutuksen järjestäjän näkökulma

Koulutuksen järjestäjän tai kunnan näkökulmasta kotitalousopetus voi olla osa strategisia tavoitteita, kuten hyvinvoinnin edistämistä, vetovoimaisuuden lisäämistä tai kestävän kehityksen ohjelmia. Aloite voi tulla kuntalaisaloitteena (https://www.kuntalaisaloite.fi ) tai poliittisena aloitteena, ja sen eteneminen riippuu hallintosäännöistä ja päätöksentekoprosesseista. Kotitalous voi vahvistaa lukion profiilia, tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja tarjota uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön esimerkiksi kansalaisopiston tai muiden oppilaitosten kanssa. Keskustelu kannattaa aloittaa varhain, jotta resurssit, tilat ja opettajatarve voidaan arvioida realistisesti. 

Kotitalouden lisääminen lukion valinnaiseen opetukseen edellyttää, että opinnot vastaavat lukiokoulutukselle asetettuja vaatimuksia. Ennen opetuksen aloittamista kotitalous tulee sisällyttää paikalliseen opetussuunnitelmaan hallintosäännön tai muun koulutuksen järjestäjän ohjeiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa sekä opetussuunnitelmatyön huomioimista että henkilöitä, jotka vastaavat uuden valinnaisen oppiaineen tekstien tuottamisesta. 

 

Kuvioon 1 on koottu lukio-opetusta keskeisesti ohjaavat asiakirjat. 

 

 

Kuvio 1. Lukio-opetusta keskeisesti ohjaavat asiakirjat (vain suomeksi)

Lukiokoulutusta ohjaavat asiakirjat muodostavat perustan kotitalousopetuksen suunnittelulle: 

Lukiolaki ja valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta (714/2018 ja 810/2018) määrittelevät koulutuksen tarkoituksen, opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet, oppimäärän suorittamisen, ylioppilastutkinnon sekä koulutuksen yleiset tavoitteet. 

Lukion opetussuunnitelman perusteet (LOPS) päivitetään Opetushallituksessa näiden asiakirjojen pohjalta. LOPS sisältää kotitalouden lukiodiplomin (2 op), mikä antaa kaikille lukioille mahdollisuuden tarjota diplomi opetuksen järjestäjän resurssien puitteissa. Diplomin suorittaminen edellyttää vähintään neljän opintopisteen laajuisia kotitalouden lukio-opintoja. Näiden opintojaksojen muodot voivat vaihdella, eivätkä ne aina edellytä kotitalousopetuksen järjestämistä kyseisessä lukiossa. Lukio vastaa kuitenkin tavoitteista, sisällöistä ja arvioinnista, myös silloin kun opinnot hyväksiluetaan toiselta järjestäjältä. Opintojen hyväksiluku edellyttää, että lukiosta löytyy opintojakson kuvaus, jonka opinnot voidaan korvata muualla suoritetuilla opinnoilla. 

LOPS ei sisällä muita kotitalouden tavoitteita, mutta niitä voidaan tarjota paikallisessa opetussuunnitelmassa lukiodiplomin pohjaksi tai valinnaisina opintoina. 

Paikallinen opetussuunnitelma kuvaa lukion opetus- ja kasvatustyön ja laaditaan hallintosäännön mukaisesti. Se pohjautuu LOPS:iin, mutta huomioi paikalliset erityispiirteet, kuten osaamisvahvuudet ja opiskelijoiden tarpeet. Työ tehdään yhteistyössä opiskelijoiden, huoltajien ja henkilöstön kanssa, ja sen tavoitteena on kehittää lukion toimintakulttuuria, tukea hyvinvointia ja osallisuutta sekä monipuolistaa vuorovaikutusta. 

Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään mm.: 

  • laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
  • oppiaineiden tehtävät, yleiset tavoitteet ja arviointi
  • opintojaksojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä laaja-alaisen osaamisen toteutuminen ja arviointi opintojaksoittain 

Laaja-alaisen osaamisen alueilla on paljon yhtymäkohtia kotitalousopetukseen, mikä kannattaa huomioida suunnittelussa. Lukio-opintoihin voi sisältyä lukiodiplomeita ja muita valinnaisia opintoja koulutuksen järjestäjän päätöksen mukaan. Jos kotitaloutta ei mainita paikallisessa opetussuunnitelmassa, se on lisättävä ennen opintojaksojen tarjoamista. Prosessi vaihtelee eri järjestäjillä, joten oman alueen käytännöt kannattaa selvittää esimerkiksi rehtorin kautta. 

Jokaisella kuntalaisella, yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita opetustoimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tueksi tarvitaan huolellinen valmistelu yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa. Perusteluja kotitalousoppiaineen merkityksestä lukion monialaisiin oppimistavoitteisiin löytyy Opetushallituksen sivuilta ja tästä tukimateriaalikokonaisuudesta. 

Käytännön suunnitelmat 

Opetussuunnitelmaan perustuva vuosisuunnitelma kuvaa opetuksen käytännön järjestelyt. Lisäksi jokainen opiskelija laatii lukion alussa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jota päivitetään tarpeen mukaan. HOPS sisältää opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Mikäli lukio tarjoaa kotitalousopintoja, ne voidaan sisällyttää opiskelijan suunnitelmaan opinto-ohjaajan tuella. 

 

Lähteet 

Autio, M., Poikolainen, J., & Cohen, M.J. (2025, tulossa). Planetaarinen ajattelu kotitalousopetuksessa. 

Biesta, G., & Tedder, M. (2007). Agency and learning in the life course: Towards an ecological perspective. Studies in the Education of Adults. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/02660830.2007.11661545 

Erjavšek, J. (2021). Kotitalousopetuksen merkitys nuoren hyvinvoinnille. 

Fooladi, E., Tuomisto, H., & Haapaniemi, M. (2023). Interdisciplinary learning in home economics education. International Journal of Science Education. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/09500693.2023.2213801 

Haapaniemi, M., Poikolainen, J., Sekki, P., & Talvia, S. (tulossa). Kotitalousopetus ja kestävän elämäntavan omaksuminen. 

Haapaniemi, M., Taar, J., & Palojoki, P. (2022). Vuorovaikutteiset opiskelutavat kotitalousopetuksessa. 

Hokkanen, S. (2024). Kotitalousopetuksen tarjonta lukioissa. 

Huldén, M. (2025). Kotitalousopetuksen vakiinnuttaminen lukioissa. 

IFHE Position Statement (2008). Home Economics in the 21st Century.

Janhonen-Abruquah, H., et al. (2015). Cultural sustainability in home economics education. http://hdl.handle.net/10138/157591 

Janhonen-Abruquah, H., et al. (2018). Sustainability and cultural understanding in home economics. Sustainability, 10(3), 592. https://www.mdpi.com/2071-1050/10/3/592  

Kuusisaari, H. (2014). Kotitalousopetuksen yhteiskunnalliset tavoitteet. 

Macintosh, A. (2018). Home Economics and student wellbeing.

McGregor, S. (2019). Theory and practice integration in home economics education.

Mezirow, J. (2018). Transformative learning theory.

Nanayakkara, S., et al. (2017). Home Economics and life skills development.

Taar, J., & Palojoki, P. (2022). Collaborative learning in home economics education. https://www.sciencedirect.com/article/pii/S2210656122000162?via%3Dihub