3. Näkökulmia tanssin opetuksen yleisten tavoitteiden pohdintaan lukiossa
Tanssin yhdistäminen lukio-opintoihin lisää liikkumista ja fyysistä läsnäoloa lukiolaisen kouluarkeen. Lukion tanssinopetuksen tavoitteena on johdattaa opiskelijaa kohti syvempää tanssitaiteen ymmärrystä tarjoamalla monipuolista tanssinopetusta sekä teoriassa että käytännössä. Tanssin opinnoissa opiskelijaa rohkaistaan oman liikekielen tutkimiseen ja arvostamiseen sekä ihmisten välisen liikkeellisen vuorovaikutuksen ymmärtämiseen. Kehollisen ja kokemuksellisen oppimisen lisäksi opintoihin kuuluu kirjallista työskentelyä ja oman työn reflektointia. Tanssin opinnot ovat pääasiassa ryhmäopetusta ja opiskelijoita ohjataan ottamaan opinnoissaan vastuullinen ja välittävä rooli muita ihmisiä, itseä ja ympäristöä kohtaan.
Seuraavassa esitellään lukion tanssin opetuksen tavoitteita. Tämä ehdotus on jäsennelty kolmeksi tavoitealueeksi:
Oma liikeilmaisu ja tanssi taiteena
Vuorovaikutus ja esiintyminen
Tanssi osana yhteiskuntaa ja taiteidenvälisyys
Oma liikeilmaisu ja tanssi taiteena
Opiskelijan ymmärrys tanssista taidemuotona lisääntyy. Hän kehittää omaa tanssi-ilmaisuaan kehollisten harjoitteiden kautta ja oppii arvostamaan omaa ja toisen liikettä. Tanssin opinnoissa tutustutaan erilaisiin liikeilmaisun tapoihin kokemuksellisesti; itse tanssien, toisia kannustavasti katsoen ja kokemuksia jakaen.
Opiskelija asettaa tavoitteita oman liikeilmaisun ja tanssijan taidon kehittymiselle. Kehoa kuuntelevan ja kunnioittavan työskentelyn myötä hän oppii arvostamaan pitkäjänteistä liikkeellistä harjoittelua ja syventää suhdettaan tanssitaiteeseen. Tanssin opiskelija oppii harjoittamaan keho-, liike- ja tilatietoisuuttaan ja havainnoimaan ympäristöään eri aistien kautta.
Vuorovaikutus ja esiintyminen
Tanssinopiskelija oppii tanssimaan yhdessä toisten kanssa, sekä improvisoiden että toteuttaen suunniteltua koreografiaa. Tanssiin esittävänä taiteena liittyy yleisön edessä toimiminen. Tanssin lukio-opinnoissa harjaantuu sekä tanssin katsominen että tanssin esitystilanteissa katsottavana oleminen. Opiskelija oppii sanoittamaan omia liikekokemuksiaan ja pohtimaan omaa tanssikäsitystään kirjoittaen ja keskustellen. Hän oppii reflektoimaan omaa tekemistään ja harjoittelee ryhmässä toimimista erilaisten luovien projektien kautta. Ongelmanratkaisutaidot, epävarmuuden sietokyky ja omien voimavarojen tunnistaminen lisääntyvät ryhmätöiden myötä. Opiskelija oppii tunnistamaan ja hallitsemaan esiintymiseen liittyviä tunteita sekä oppii antamaan ja vastaanottamaan rakentavaa ja kannustavaa palautetta. Opiskelija opettelee toteuttamaan itsenäisesti tai yhdessä muiden kanssa oman tanssillisen idean; koreografian, tapahtuman tai taideteoksen.
Tanssi osana yhteiskuntaa ja taiteidenvälisyys
Opiskelija oppii tarkastelemaan tanssin yhteiskunnallisia ja historiallisia ulottuvuuksia. Millaista tanssi on ollut ennen? Miten tanssi näyttäytyy tämän hetken maailmassa? Entä millaiseksi opiskelijat kuvittelevat tanssin aseman ja merkityksen tulevaisuudessa? Opiskelija oppii etsimään tietoa tanssista. Mahdollisuuksien mukaan lukion tanssin opiskeluun kuuluu tanssiesitysten ja ajankohtaisten tanssin tapahtumien seuraaminen sekä taiteilijavierailut. Tavoitteena on tutustua tanssin ammattilaiskenttään ja saada henkilökohtaisia kokemuksia tanssitaiteesta.
Opiskelija tutustuu tanssin jatko-opintomahdollisuuksiin ja kehittää valmiuksiaan niitä varten. Tanssin opiskelu lukiossa kartuttaa myös akateemisia taitoja ja antaa valmiuksia taidealan korkeakouluopintoihin. Opiskelija oppii myös muilla kuin tanssin aloilla tarvittavia työelämä- ja opiskelutaitoja, kuten läsnäolo- ja esiintymistaitoja. Improvisaatiotaitojen kehittyminen, itseluottamus ja positiivinen toimeliaisuus ovat arvokasta pääomaa tulevaisuuden alati muuttuvassa maailmassa. Ammatillisuuden lisäksi opiskelija oppii näkemään tanssin tärkeänä kulttuuriharrastuksena sekä terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen kanssakäymisen edistäjänä.
Tanssin opiskelija pohtii tanssia osana taiteiden kenttää ja kokeilee eri taidemuotojen yhdistämistä omaan tanssiinsa. Tämä voi toteutua esimerkiksi tanssin ja musiikin, tanssin ja kuvan tai tanssin ja arkkitehtuurin yhdistelmiä pohtimalla ja kokeilemalla. Opiskelija oppii toteuttamaan oman tanssillisen teon omassa lukioyhteisössään tai muussa vapaavalintaisessa kontekstissa ja pohtii tanssin yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia.
Tanssin lukio-opintojen paikallisessa opetussuunnitelmatyössä otetaan huomioon lukion laaja-alaisen osaamisen alueet. Näin tanssi kytkeytyy osaksi koko lukion kokonaisuutta. Tanssin opiskelun kautta on mahdollista kehittää kaikkia laaja-alaisen osaamisen osa-alueita. Seuraavassa esimerkkejä tanssiopintojen yhteydestä laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueisiin.
Hyvinvointiosaaminen
Tanssin opinnot lisäävät opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tanssin opinnoissa keskitytään huomioimaan omaa kehoa ja mieltä erilaisissa tilanteissa ja harjoituksissa. Tämän kehotietoisuuden harjoittamisen kautta opiskelijan itsetuntemus lisääntyy ja hänen on mahdollista tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan tanssijana. Itsetuntemusta ja itsetuntoa vahvistetaan myös liikeimprovisaation ja itsemyötätuntoharjoitusten kautta. Tanssi-opinnot kehittävät opiskelijan epävarmuuden sietokykyä, sinnikkyyttä ja uskallusta heittäytyä leikin ja mielikuvittelun maailmaan.
Opiskelija oppii ymmärtämään terveyden ja terveellisten elämäntapojen merkitystä osana opintojaan. Tanssin opiskelija saa tietoa fyysisen aktiivisuuden, unen ja ravinnon merkityksestä osana omaa jaksamista ja palautumista.
Tanssin opinnot lukiossa ovat pääasiassa ryhmäopetusta, joten tanssin opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Tanssiminen yhdessä muiden kanssa vähentää istumista koulupäivän aikana, edistää aivoterveyttä sekä antaa mahdollisuuden sanattomaan ja laitteettomaan ihmisten väliseen kanssakäymiseen.
Esimerkki [1][2][3][4] opintojakson sisällöstä: Lepo ja liike -tehtävässä opiskelijat pysähtyvät huomioimaan rasituksen ja rentoutumisen tapahtumia liiketyöskentelyssään sekä arjen rutiineissaan.
Kuva:Kaisa Hahl
Kuvaaja: Kaisa Hahl
Vuorovaikutusosaaminen
Tanssin opinnoissa harjoitellaan rakentavaa vuorovaikutusta erilaisissa ryhmätöissä. Tanssin opinnoissa harjoitellaan kuuntelemisen taitoa, erilaisten näkökulmien ymmärtämistä sekä omien ajatusten esiintuomista. Miten toimin ryhmässä niin että kaikilla on siinä hyvä olla ja että kaikki pääsevät osallistumaan yhdenvertaisena?
Tuntitilanteissa on mahdollista harjoitella omien ja toisten tunneilmaisujen havaitsemista ja tunnistamista sekä harjoitella omien tunteiden säätelyä ja ilmaisemisista. Läsnäolon taito kehittyy kehollisten harjoitteiden kautta.
Esimerkki opintojakson sisällöstä: “Kuuntelevat selät” -yhteisen liikkeen tuottaminen improvisoiden. Opiskelijat istuvat selät vastakkain lattialla, toisiinsa nojaten noin 10 minuuttia, jonka aikana pari voi lähteä liikkumaan tai pysyä paikallaan. Opiskelijoita ohjataan myötätuntoiseen läsnäoloon. Liikeharjoitus tehdään ensin hiljaisuudessa ja toisen kerran musiikin säestämänä. Keskustellaan koetusta.
kuvaaja: Kaisa Hahl
Eettisyys- ja ympäristöosaaminen
Lukion tanssin opintoihin keskeisenä kuuluva tilatietoinen kehollinen työskentely lisää opiskelijan kykyä aistia ympäristöään ja oman kehon suhdetta siihen. Tanssinopiskelijaa ohjataan pohtimaan luonnon ja rakennetun ympäristön terveys- ja hyvinvointivaikutuksia omakohtaisesti luovien harjoitteiden kautta. Hän pohtii yhdessä muiden kanssa omia valintojaan, ratkaisujaan ja tekojaan kestävän elämäntavan näkökulmasta. Tanssin opinnoissa rohkaistaan käsittelemään kestävän kehityksen kysymyksiä taiteellisen työskentelyn ja tanssin keinoin.
Esimerkki opintojakson sisällöstä: “Jalanjälkemme” -tehtävässä opiskelijat pohtivat millaisen jäljen tarkastelun kohteeksi valittu tanssiteos jättää? Miten teokseen valitut liikkeet, rekvisiitta ja esityksen näyttämö vaikuttavat katsojaan, tanssijaan ja maailmaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Pohdinnan tulos tanssitaan ulos kehosta, ulkona koulusta.
kuvaaja: Johanna Kajanus
Monitieteinen ja luova osaaminen
Taiteellisena ja kehollisena ilmaisutapana tanssi tuo luovaa osaamista lukioon. Tanssin opiskelijaa innostetaan etsimään uteliaasti uusia merkityksiä oppimistaan asioista ja yhdistelemään niitä luovasti ja rohkeasti. Tanssin avulla voidaan myös lähestyä eri oppiaineita ja tieteenaloja kokemuksellisesti ja syventää opiskelijan osaamista luovilla menetelmillä.
Esimerkki opintojakson sisällöstä: “Puututkimus” toteutetaan yhteistyössä biologian oppiaineen kanssa. Tanssin ja biologian opintojaksojen opiskelijat tutustuvat moniaistisesti, tiedollisesti ja luovasti puihin lukion lähialueen puistoissa tanssinopettajan ja biologian opettajan ohjauksella.
kuvaaja: Johanna Kajanus
Esimerkki opintojakson sisällöstä: “Kirjakoreografia” toteutetaan yhteistyössä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen kanssa. Tanssin opiskelijat valitsevat ja lukevat kirjan, jonka teeman ja oman lukukokemuksensa pohjalta valmistavat koreografian itselle tai ryhmälle. Kirjat ja koreografiat esitellään toisille opiskelijoille “kirjavinkkauksena”.
kuvaaja: Kaisa Hahl
Yhteiskunnallinen osaaminen
Tanssiopinnoissa vahvistetaan opiskelijan ymmärrystä omasta roolistaan, vastuustaan ja vaikuttamismahdollisuuksistaan tukea hyvinvoinnin ja demokratian toteutumista omassa elinympäristössään ja ympäröivässä yhteiskunnassa. Opiskelijaa kannustetaan omaksumaan aktiivisen kansalaisuuden ja toimijuuden taitoja. Häntä motivoidaan ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja tekemään aloitteita sekä viemään niitä eteenpäin yhteistyössä paikallisesti ja kansainvälisesti.
Esimerkki opintojakson sisällöstä: “Tulevaisuuden taidekoulu” -ryhmätyö, jossa opiskelijat innovoivat pienryhmissä omien arvojen ja toiveiden mukaisen tulevaisuuden työelämään valmistavan taidealan koulutuksen. Tehtävänä miettiä myös miten “Tulevaisuuden taidekoulu” voisi tukea tanssin elinvoimaisuutta yhteiskunnassamme sekä myötävaikuttaa kestävään kehitykseen. Ryhmä esittelee oman koulutusvisionsa innostavasti ja liikeilmaisunsa huomioiden kuulijoille.[5]
kuvaaja: Olavi Lappalainen
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Tanssin opiskelu rakentaa nuoren omaa identiteettiä ja kehittää kulttuurista osaamista luomalla tanssikulttuuria koko lukioyhteisöön. Kulttuuriperintöä tarkastellaan myös globaalista ja kansallisesta näkökulmasta. Miksi ihmiset ovat tanssineet kautta aikojen? Mitä syitä ja motiiveja on ollut tanssia eri aikakausina?
Opinnoissa tutustutaan eri taidesuuntauksiin ja pohditaan taiteidenvälisiä yhteyksiä ja sitä kautta myös kannustetaan pohtimaan merkityksiä omaan taiteen tekemiseen. Miten minä tanssin? Miksi minä tanssin? Miten oma kulttuuriperintöni vaikuttaa tanssiini? Mitä haluaisin tanssillani kommunikoida muille? Miten tanssi vaikuttaa minuun ja muihin?
Esimerkki opintojakson sisällöstä: “Informaatioinstallaatio” -ryhmätyö. Opiskelijat valitsevat ajankohtaisen ilmiön/teeman/uutisen, josta suunnittelevat 20 min mittaisen tanssi-installaation. Installaatio voi sisältää tanssin ja liikkeen lisäksi puhetta, ääntä ja rekvisiittaa.
kuvaaja: Kaisa Hahl
3.3. Tanssin opintojen oppimäärä lukiossa
Tanssin opintojaksojen sisällöt ja laajuudet määritellään lukiokohtaisissa opetussuunnitelmissa.
Tanssin lukiodiplomin suorittamisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut vähintään 6 opintopisteen laajuiset edeltävät opinnot tanssissa.
Edeltävät opinnot antavat valmiuksia tanssin lukiodiplomin suorittamisen osa-alueisiin; taiteelliseen työskentelyyn tanssijana tai koreografina sekä tanssin tutkimiseen ja kirjalliseen työskentelyyn.
