5. Teatteriopetuksen suunnittelu ja paikalliset opintojaksot lukiossa

Teatterioppiaine tarjoaa lukiossa mahdollisuuden taiteelliselle oppimiselle ja opiskelijan kokonaisvaltaiselle kehittymiselle. Teatteriopetuksen runko muodostuu lukiossa yhteensä kahdeksasta opintopisteestä, joista kuusi on teatterin lukiodiplomia edeltäviä opintoja ja kaksi lukiodiplomiopintojaksoa. Teatterioppiaine voidaan toteuttaa paikallisena valinnaisena aineena erilaisin tavoin joko itsenäisinä opintojaksoina tai osana laajempia kokonaisuuksia, esimerkiksi koulun juhlissa ja tapahtumissa. Teatterioppiaine soveltuu myös hyvin oppiainerajat ylittävään yhteistyöhön ja moniin toiminnallisen oppimisen projekteihin.

Opiskelijan kannalta on mielekästä edetä paikallisesti kuvattujen teatterin opintojaksojen suositellussa järjestyksessä. Esimerkiksi ensimmäisenä lukiovuotena hän voisi opiskella tarjolla olevat Teatteri 1 -opintojakson. Teatteri 2 -opintojakson voisi opiskella joko ensimmäisenä tai toisena lukiovuotena. Teatteri 3 -opintojakson voisi suorittaa edellisten opintojaksojen jälkeen toisella vuosikurssilla. Näin edettyään opiskelija voisi suorittaa kolmantena lukiovuotena teatterin lukiodiplomin. Paikallisen opetussuunnitelman voi rakentaa myös yhdistelemällä lukiodiplomia edeltäviä opintoja monin muin tavoin. Olennaista on kuitenkin järjestää opiskelu siten, että opitun reflektoinnille ja teatterinäkemyksen kypsymiselle jää riittävästi aikaa ennen lukiodiplomityön tekemistä.  

Lukioissa seuraavan lukuvuoden suunnittelu alkaa jo tammikuussa ja silloin on hyvä kartoittaa käytössä olevat resurssit ja pohtia toteutustavat mahdollisille opintojaksoille. Teatteri on läsnäolon taidetta ja luontevimmin teatterioppiminen toteutuu lähiopetuksessa. Opintojen edetessä voi myös joitakin osa-alueita mahdollistaa etäopetuksena ja itsenäisenä opiskeluna. 

Teatterin lukiodiplomin voi sijoittaa koulun opetustarjontaan siten, että opiskelijalle jää riittävästi aikaa teoksen suunnitteluun ja harjoitteluun, vaikka työtuntien määrä vastaa yhden opintojakson työmäärää. Työskentelyn hajauttaminen kahteen periodiin (5-jaksojäjestelmässä) mahdollistaa harjoitustilojen käytön useammalle ryhmälle ja riittävästi aikaa katselmuksen järjestämiselle. Syksyllä työskentelyn voi käynnistää ensimmäisessä periodissa, jolloin katselmus sijoittuisi toisen periodin puolivälin jälkeen, ja keväällä työskentelyn voi käynnistää neljännen periodin alussa, jolloin katselmus olisi viidennen periodin puolivälin jälkeen. Näin katselmus ei osu ylioppilaskirjoitusten kanssa samaan aikaan ja sekä syksyn että kevään ylioppilaskokeisiin osallistuvien opiskelijoiden arviointi ennätetään tehdä määräaikaan mennessä. 

Teatterin oppiminen on vuorovaikutuksellista, kokonaisvaltaista ja taiteellista toimintaa. Opiskelija rakentaa omaa toimijuuttaan ja taiteilijuuttaan. Kokemuksellisen oppimisen ytimessä on aktiivinen toiminta ja sen reflektointi. Teatterin oppiminen toisaalta edellyttää ja toisaalta edistää turvallisen ilmapiirin muodostumista, jossa kontaktissa toimiminen ja läsnäololle antautuminen mahdollistuvat. Yksittäinen oppitunti sisältää yhteisen tahtotilan muodostamisen, kehollisen ja mielen virittämisen, opittavana olevan taidon ja tiedon käsittelemisen ja oman ja muiden toiminnan tarkastelemisen. Opintojakson elementit rakentuvat aiemmin opitun varaan ja opiskelijan oppiminen etenee oman osaamisen vahvistamisena sekä uusia taitoja omaksumalla että entisiä syventämällä.   

Teatteriopetusta voidaan toteuttaa monenlaisissa tiloissa. Tyhjä tila, jossa on mahdollista säädellä valaistusta, käyttää ääntä ja liikkua turvallisesti toimii hyvin perusopetukseen. Teatteriesityksiä varten suunniteltu tila puolestaan mahdollistaa laajemmin esitysten ja esiintymisen harjoittelemisen ja teatterin eri osa-alueiden mukaan ottamisen työskentelyyn.   

Opettajan tehtävät vaihtelevat teatteriopetuksessa perinteisestä oppimisprosessin ohjaamisesta taiteelliseen ohjaamiseen. Työskentely on ryhmälähtöistä ja opiskelijat ovat vahvasti osallisia yhteisen prosessin etenemisestä.    

Teatteriopetusta voi toteuttaa lukiossa monin eri tavoin, mutta jos lukiossa tarjotaan mahdollisuus suorittaa teatterin lukiodiplomi, on tärkeää, että opinnot tarjoavat riittävän perustan lukiodiplomin suorittamiseksi. 

Seuraavassa esitellään esimerkinomaisesti kolme mahdollista teatterin lukiodiplomia edeltävää opintojaksoa, joista kunkin laajuus on kaksi opintopistettä, sekä esimerkkejä muista edeltävistä opintojaksoista.

 

Kuvituskuva Opiskelijat esiintyvät ulkona

 

ESIMERKKEJÄ TEATTERIN OPINTOJAKSOISTA

 

Teatteri 1 (2 op) Teatteri: toiminnallista taidetta  

Opintojaksolla opiskelija tutustuu teatteritaiteeseen kokonaisvaltaisesti. Opiskelija kehittää omia näyttelijänilmaisullisia valmiuksiaan, vahvistuu vuorovaikuttajana, oppii reflektoimaan omaa ja muiden taiteellista toimintaa, perehtyy teatterin traditioihin ja tarkastelee teatteritaiteen yhteiskunnallista asemaa ja merkitystä kehittäen samalla omaa teatterinäkemystään.  

Tavoitteet  

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija   

  • tutustuu toiminnallisesti teatteri-ilmaisun perusteisiin
  • oppii näyttelemistä ja ymmärtää sen psykofyysisen olemuksen
  • vahvistaa vuorovaikutustaitojaan
  • osaa toimia teatteritaiteellisessa oppimisprosessissa
  • käyttää teatterin keskeisiä käsitteitä
  • osaa reflektoida omaa ja muiden teatteritoimintaa
  • tutustuu teatteritaiteeseen.  

Keskeiset sisällöt  

Teatteritaiteen osa-alueet  

  • teatteritaiteen leikillisyyden ja pelillisyyden tarkastelu
  • teatteriesityksen katsominen
  • tutustuminen näyttelemisen, ohjaamisen, dramaturgian, lavastamisen, puvustamisen, valo- ja äänisuunnittelun, maskeeraamisen ja esitystuotannon merkitykseen teatteritaiteessa  

Näytteleminen  

  • mm. kehotyöskentely, tahtotilan aikaansaaminen, keskittyminen, mielikuvatyöskentely, kontaktissa toimiminen, jännitteen luominen ja ylläpito, fiktiivisen hahmon luominen ja hahmossa toimiminen, improvisaatio, äänenkäyttö, puheilmaisu

Vuorovaikutustaidot  

  • ryhmätyöskentely
  • impulssien antaminen ja vastaanottaminen taiteellisessa vuorovaikutuksessa
  • yhteisten teatteritaiteellisten tilanteiden luominen ja kannatteleminen
  • teatterikäsitteiden tunnistaminen ja käyttäminen  

Reflektointi  

  • oman työskentelyn reflektointi
  • palautteen antaminen ja vastaanottaminen
  • teatteriesitysten analysointi
  • katsomiskokemuksen reflektointi  

Teatterin traditioihin tutustuminen  

  • länsimaisen teatterin kehityksen päälinjat  

Teatteritaiteen yhteiskunnallinen asema  

  • teatteritaiteen yhteiskunnallisen merkityksen tarkastelu
  • teatteri-ilmaisullisten taitojen soveltaminen teatteritaidekontekstin ulkopuolella  

Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa   

Hyvinvointiosaaminen: Teatterin opiskelu vahvistaa opiskelijan itsetuntemusta ja kykyä toimia kokonaisvaltaisesti erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Opiskelija tunnistaa omat fyysiset ja psyykkiset voimavaransa ja osaa hyödyntää niitä itsensä ja muiden parhaaksi.   

Vuorovaikutusosaaminen: Opiskelija edistää positiivista vuorovaikutusta ja luo turvallista ilmapiiriä omalla toiminnallaan. Opiskelija osaa ja uskaltaa ilmaista itseään monipuolisesti ja sanoittaa omat ajatuksensa ja mielipiteensä rakentavasti. Hän kykenee keskustelemaan asiallisesti eriävistä näkemyksistä ja vahvistamaan yhdenvertaisuutta.   

Monitieteinen ja luova osaaminen: Opiskelija harjaantuu toimimaan monitieteisten ja -taiteisten työryhmien ja yhteisöjen jäsenenä. Opiskelija osaa soveltaa teatteritaiteellista osaamistaan muilla elämänaloilla.   

Yhteiskunnallinen osaaminen: Opiskelija oppii tarkastelemaan ihmisen toimintaa erilaisissa tilanteissa ja ymmärtää toiminnan syitä ja seurauksia. Opiskelija oppii muodostamaan ja perustelemaan omia yhteiskunnallisia mielipiteitä ja olemaan aktiivinen itselleen ja yhteisölleen merkityksellisten asioiden edistämisessä.   

Eettisyys ja ympäristöosaaminen: Opiskelija harjaantuu tarkastelemaan vastuutaan osana yhteiskuntaa ja tekemään eettisesti kestäviä valintoja ympäristön hyväksi.   

Globaali- ja kulttuuriosaaminen: Teatteriopinnot mahdollistavat opiskelijalle kokemuksen muiden asemaan asettumisesta ja lisäävät hänen ymmärrystään ihmisyydestä, kulttuurisista vaikutteista ja maailmanlaajuisista yhteisistä haasteista ja mahdollisuuksista.   

Osaamisen arviointi  

Arvioinnin tehtävänä on tukea opiskelijan teatteritaiteellista oppimisprosessia. Se on kannustavaa, nostaa esiin opiskelijan vahvuuksia ja auttaa opiskelijaa tunnistamaan osaamisensa kehittämistarpeita. Arvioinnin kohteina ovat mm. opiskelijan teatteritaiteen tiedolliset valmiudet teatterin osa-alueista, traditioista ja merkityksistä, teatteri-ilmaisulliset näyttelijän taidot, vuorovaikutustaidot ja kyky reflektoida omaa ja muiden teatteritaiteellista toimintaa.   

Teatteriopintojen arviointi on jatkuvaa ja palaute on usein välitöntä. Opiskelija havainnoi omaa toimintaansa ja saa palautetta myös muilta ryhmän jäseniltä ja opettajalta. Opiskelija reflektoi omaa ja muiden toimintaa sekä suullisesti että kirjallisesti: opintojakson päätteeksi opiskelija kirjoittaa itsereflektion ja käy palautekeskustelun opettajan kanssa.  

Opintojakso voidaan arvioida suoritusmerkinnällä S/H (suoritettu/hyväksytty) tai numeroarvosanalla asteikolla 4–10.   

 

Teatteri 2 (2 op) Fiktiivinen maailma hahmottuu  

Opintojaksolla opiskelija soveltaa teatteritaiteellista osaamistaan kohtaustyöskentelyyn ja fiktiivisen ympäristön rakentamiseen ja siinä toimimiseen. Opiskelija harjoittelee taiteellisen työryhmän jäsenyyttä näyttelijänä, ohjaajana, dramaturgina, lavastajana, valosuunnittelijana, äänisuunnittelijana, puvustajana, maskeeraajana tai tuottajana.   

Tavoitteet   

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija   

  • osaa toimia valitsemansa osa-alueen tai osa-alueiden vaatimalla tavalla teatteritaiteellisessa harjoitusprosessissa
  • osaa sanoittaa ja tuoda esiin omat näkemyksensä
  • osaa lukea ja analysoida näytelmätekstiä
  • osaa antaa toiminnallisen tai visuaalisen muodon draamatekstille, sen henkilöille tai ympäristölle
  • vahvistuu esiintyjänä ja teatteritaiteen tekijänä
  • ymmärtää toimintansa suhteessa teatterin traditioihin
  • osaa reflektoida ja arvioida omaa ja muiden työskentelyä.  

Keskeiset sisällöt   

Kohtauksen rakentaminen  

  • näytelmäanalyysi tai draamallisen tilanteen luominen
  • mahdollinen roolianalyysi
  • ohjaus- /valo-/, ääni-/, lavastus-/, puku-/, maskeeraus-/tuotantosuunnitelma
  • harjoitteleminen ja suunnitelmien rakentaminen ja kokeileminen näytelmäkohtauksen toteuttamiseen  

Yhteistyö teatteritaiteellisessa harjoitusprosessissa  

  • ideoiden tarjoaminen ja vastaanottaminen ja soveltaminen
  • kannustaminen   

Esiintyminen ja esittäminen  

  • ilmaisullisten valmiuksien soveltaminen
  • esityksellisen läsnäolon vahvistaminen
  • esityksenlukutaidon vahvistaminen
  • teatterin käsitteiden käyttö
  • oman ja muiden toiminnan reflektoiminen  

Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa   

Samat kuin opintojaksolla 1.   

Osaamisen arviointi   

Arvioinnissa keskitytään tarkastelemaan opiskelijan vahvuuksia ja huomioimaan hänen osaamisensa edistymistä. Opiskelija reflektoi omaa toimintaansa ja saa palautetta myös ryhmän muilta jäsenitä ja opettajalta. Arvioinnissa huomioidaan opiskelijan oma kokemus harjoitusprosessista ja esiintymisestä tai oman työn asettamisesta muiden katseen alaiseksi. Opiskelija käy palautekeskustelun ryhmän ja opettajan kanssa ja kirjoittaa itsereflektion.   

Opintojakso voidaan arvioida suoritusmerkinnällä S/H (suoritettu/hyväksytty) tai numeroarvosanalla asteikolla 4–10.   

 

Teatteri 3 (2 op) Esitys kohtaa yleisön   

Opintojaksolla opiskelija valmistaa teatteriesityksen työryhmän jäsenenä. Hän voi näytellä tai vastata ohjauksesta, dramaturgiasta, valo- tai äänisuunnittelusta, maskeerauksesta, puvustuksesta, lavastuksesta ja tuotannosta. Opintojakson osa-alueita ovat teatteriproduktion suunnittelu, harjoitteleminen ja esittäminen.   

Tavoitteet   

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija   

  • osallistuu näyttelijänä tai muun teatterin osa-alueen edustajana teatteriesityksen suunnitteluun, harjoitteluprosessiin tai esityksen visuaalisen ilmeen rakentamiseen ja esityksiin ja kehittyy siten teatterin tekijänä
  • osaa toimia taiteellisen työryhmän tasavertaisena jäsenenä
  • sietää epävarmuutta ja osaa ja uskaltaa kokeilla erilaisia vaihtoehtoisia taiteellisia ratkaisuja
  • osaa kantaa vastuun tekemistään valinnoista
  • vahvistuu yleisön ja sen mielipiteiden kohtaamisessa
  • oivaltaa omat mahdollisuutensa teatteritaiteen tekijänä ja sen soveltajana
  • osallistuu teoksellaan taiteelliseen keskusteluun
  • kehittyy palautteen antajana ja vastaanottajana
  • kehittyy oman ja muiden työn reflektoijana.  

Keskeiset sisällöt  

  • teatteriesityksen suunnittelu
  • teatteriesityksen harjoittelu
  • teatteriesityksessä esiintyminen tai sen muusta osa-alueesta vastaaminen yksin tai yhdessä muiden kanssa
  • omien ilmaisuvalmiuksien tai teatterin osa-alueisiin kuuluvien taitojen ylläpitäminen ja kehittäminen
  • yleisön kohtaamisen harjoitteleminen
  • oman ja muiden työskentelyn reflektoiminen
  • palautteen antaminen ja vastaanottaminen  

Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa      

Hyvinvointiosaaminen: Opiskelija vahvistaa itsetuntemustaan ja itseluottamustaan muiden tuella. Toimiessaan fiktiivisen roolin suojassa hän harjoittelee tosielämän taitoja turvallisessa ilmapiirissä. Opiskelija vahvistaa sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointiaan kokonaisvaltaisen teatteritoiminnan avulla.  

Vuorovaikutusosaaminen: Opiskelija ymmärtää yhteistyön merkityksen ja edistää yhteisen päämäärän saavuttamista omalla toiminnallaan. Opiskelija osaa tuoda esille omat näkökulmansa ja huomioida muiden mielipiteet rakentavalla tavalla. Opiskelija vahvistuu esiintyjänä.   

Monitieteinen ja luova osaaminen: Opiskelija osaa toimia monitieteisissä ja -taiteisissa prosesseissa aktiivisena jäsenenä. Hän ymmärtää luovaan työskentelyyn kuuluvia piirteitä ja sietää epävarmuutta ja ei-tietämistä ymmärtäen niiden merkityksen uusien ratkaisujen kehittämiselle.   

Yhteiskunnallinen osaaminen: Opiskelija ymmärtää paitsi teatteritaiteen itseisarvon, myös sen mahdollisuudet tutkimisen ja vaikuttamisen keinona. Opiskelija vahvistuu ottamaan halutessaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. 

Eettisyys ja ympäristöosaaminen: Opiskelija harjaantuu esityksiä valmistaessaan pohtimaan eettisiä ja ekologisia valintoja ja huomioimaan oman toimintansa vaikutuksia muille ja ympäristölle vahvistuen näin vastuullisuudessa.  

Globaali- ja kulttuuriosaaminen: Opiskelija laajentaa kulttuurista osaamistaan tutustuessaan erilaisiin teoksiin, traditioihin ja konventioihin ja asettautuessaan niiden kontekstissa muiden asemaan. Opiskelija peilaa omaa kulttuurista taustaansa uusissa tilanteissa ja laajentaa ymmärrystään maailmasta.   

Osaamisen arviointi   

Arvioinnissa keskitytään tarkastelemaan opiskelijan vahvuuksia teatteriproduktion valmistamisen eri vaiheissa suunnittelusta harjoitteluun ja esiintymiseen tai esityksellisen ilmeen luomiseen. Arvioinnin kohteena ovat teatteri-ilmaisulliset taidot, joihin ilmaisun lisäksi kuuluvat vuorovaikutustaidot sekä ymmärrys oman ja työryhmän toiminnan merkityksistä. Arvioinnissa keskeisessä asemassa on opiskelijan oma kokemus työskentelystä, edistymisestä, oman teatteritaiteellisen ilmaisun kehittymisestä ja oman työn asettamisesta muiden katseen alaiseksi. Arviointi on jatkuvaa, tapahtuu ryhmässä ja vaikuttaa teatteriesityksen valmistumiseen. opintojakson lopussa opiskelija käy palautekeskustelun ryhmän ja opettajan kanssa ja kirjoittaa itsereflektion.   

Opintojakso voidaan arvioida suoritusmerkinnällä S/H (suoritettu/hyväksytty) tai numeroarvosanalla asteikolla 4–10.   

 

Muita esimerkkejä teatterin opintojaksoista

  • ESIINTYJYYS: Teatterityöskentelyn perusteet 2 op + Roolityöskentely 2 op + Teatteritaiteellinen produktio 2 op; teatteritietous (historian päälinjat, tyylisuunnat) integroitu opintojaksoihin.
  • TEATTERIN OSA-ALUE, MUU KUIN ESIINTYJYYS: Teatterityöskentelyn perusteet 2 op + teatterin jonkin osa-alueen perusopinnot 2 op + teatterin jonkin osa-alueen jatko-opinnot 2 op; teatteritietous (historian päälinjat, tyylisuunnat) integroitu opintojaksoihin.
  • ITSENÄINEN SUORITUS OSANA OPINTOJA: Teatterityöskentelyn perusteet 2 op + Roolityöskentely/ Teatteritaiteellinen produktio/ 2 op + Teatterihistoria itsenäisenä suorituksena 2 op
  • OPPIAINERAJAT YLITTÄVÄ YHTEISTYÖ: Teatterityöskentelyn perusteet 2 op + Oppiainerajat ylittävä yhteistyöprojekti 2-4 op (+ 2 op mahdollisia muita teatteriopintoja)  

Esimerkki teatterihistorian opintojakson itsenäisestä suorittamisesta 

Teatterihistorian opintojakso 2 op on mahdollista suorittaa itsenäisesti hyödyntäen näytelmäkirjallisuutta, teatterihistorian teoksia ja esimerkiksi Teatterikorkeakoulun verkko-opetusmateriaalia. Katso esimerkiksi Kallion lukion opetussuunnitelma.

Suoritukseen voi sisältyä tutustuminen länsimaisen teatterin kehittymiseen 1900-luvulle asti esimerkiksi näiden materiaalien avulla:  

Tehtävät voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia:

Lue kaksi seuraavista näytelmistä:  

  • Sofokles: Kuningas Oidipus
  • William Shakespeare: Romeo ja Julia tai Kesäyön unelma tai Macbeth
  • Jean Moliére: Tartuffe
  • Henrik Ibsen: Peer Gynt tai Nukkekoti
  • August Strindberg: Neiti Julie
  • Anton Tsehov: Lokki tai Kolme sisarta
  • Frank Wedekind: Kevään herääminen
  • Minna Canth: Papin perhe
  • Hella Wuolijoki: Niskavuoren naiset
  • Tennessee Williams: Lasinen eläintarha
  • Arthur Miller: Kauppamatkustajan kuolema
  • Pirkko Saisio: Betoniyö '

Kirjoita tiivistelmä siitä, millaisen käsityksen sait teatterin kehityslinjoista; mikä yllätti, mikä oli tuttua ja luontevaa? Pituus 1 x A4 

Valitse jokin teatterihistorian aikakausi (muu kuin valitsemiesi näytelmien aika) ja tee siitä lyhyt esittely. Käytä hyväksesi lähteitä ja mainitse ne. Pituus 1–2 x A4 

Tee yhdestä lukemastasi näytelmästä lyhyt näytelmäanalyysi, jossa kerrot tiivistetysti juonen, teeman ja esittelet päähenkilöt ja mahdolliset ristiriidat heidän välillään sekä reflektoit omaa kokemustasi näytelmästä. 

Tee toisesta lukemastasi näytelmästä ja kirjailijasta lyhyt tutkielma tai diaesitys, jossa esittelet kirjailijan (elämä, tuotanto, teot ja merkitys omana aikanaan) ja teoksen, ja avaat teoksen erityispiirteitä aikansa näytelmäkirjallisuuden edustajana tai uudistajana. Käytä lähdeteoksia ja mainitse lähteet. 

Tutkielman tulisi sisältää: 

Kansilehti (tekijä, työ, pvm, paikka / kurssi); Sisällysluettelo (nimetyt kappaleet, mahdolliset sivunumerot, jos enemmän kuin 4); Teksti jaettuna lukuihin; Lähdeluettelo (aakkosjärjestyksessä, tekijän sukunimen mukaan: Tekijä Sukunimi, Etunimi. Teos. Painovuosi.)  (Jos otat nettilähteitä, merkitse, minä päivänä lähde on luettu/otettu netistä.) 

 

Esimerkki teatterin ja filosofian yhteisestä opintojaksosta:

Teatteri, etiikka ja luova ilmaisu (4 op) 

Teatterin ja filosofian yhteisessä opintojaksossa on kantavana ideana yhdistää toisiinsa soveltavan teatterin opetus ja eettisen ajattelutavan kehittyminen. Opintojakso koostuu pakollisesta filosofian moduulista FI2 Etiikka ja paikallisesta teatterin opintojaksosta. Kummankin oppiaineen opinnot arvioidaan erikseen. 

Teatterissa tutustutaan soveltavan teatterin eri muotoihin ja tekniikoihin sekä teatterintekemisen eettisiin kysymyksiin, kuten vaikkapa vaikuttamiseen, vallankäyttöön ja osallistamiseen. Etiikan opintojaksolla opiskelija perehtyy filosofisen etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin sekä käsityksiin hyvästä ja oikeasta. 

Yhteisen työskentelyn myötä opiskelija oppii soveltamaan etiikkaa ja teatteria yhteiskuntaa ja ympäristöä koskeviin kysymyksiin sekä filosofian käsitteiden että teatterilähtöisten menetelmien avulla. 

Opintojaksolla on toteutettu opiskelijoiden itse suunnittelemia, harjoittelemia ja fasilitoimia teatterityöpajoja, joiden aiheet nousevat ajankohtaisista yhteiskunnallisista ja opiskelijoiden omaan arkitodellisuuteen kiinnittyvistä eettisistä kysymyksistä. Työskentelyä helpottaa, kun opintojaksot on sijoitettu opintotarjottimella siten, että oppitunneista muodostuu kaksoistunteja. Tämä mahdollistaa opiskelijoille pitempikestoisen yhtäjaksoisen työskentelyn ja opettajille yhteisopettajuuden opintojakson aikana.   

Soveltavan teatterin tavoitteena on, että opiskelija 

  • laajentaa käsitystään teatterin ja draaman mahdollisuuksista,
  • tutustuu soveltavan teatterin eri muotoihin ja keskeisiin käsitteisiin,
  • tutustuu filosofisiin ja eettisiin kysymyksiin teatteritaiteen kautta,
  • oppii tutkimaan ja pohtimaan erilaisia ilmiöitä, ongelmia ja valintoja teatterilähtöisin menetelmin. 

Soveltavan teatterin sisältöjä ovat muun muassa: 

  • ryhmälähtöinen teatterityöskentely
  • tutkiva teatteri
  • soveltavan ja osallistavan teatterin eri muodot, esimerkiksi yhteisöteatteri, prosessidraama, tarinateatteri, forumteatteri ja devising. 

 

Vaihtoehtoisia malleja teatteriopetuksen toteuttamiseen ja yhteistyöhön lukioiden välillä  

Teatterin opintojaksot voidaan jakaa myös esimerkiksi kahdeksi kokonaisuudeksi (3 op + 3 op), jolloin kumpikin niistä on kolmen opintopisteen laajuinen. Tällainen vaihtoehto sopii hyvin projektityöskentelyyn, jolloin ensimmäisessä opintojaksossa sovelletaan jo alussa opittuja perusopintoja kohtaustyöskentelyyn ja jälkimmäinen opintojakso voidaan käyttää projektiin, esimerkiksi koulun juhlaan liittyvän esityksen valmistamiseen. 

Opinnot voidaan tarjota pienemmissä, vaikkapa yhden opintopisteen laajuisissa kokonaisuuksissa, jolloin opiskelua voi hajauttaa koko lukioajalle tai sitä voidaan toteuttaa lukujärjestystuntien ulkopuolella. Myös yhteistyö koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa mahdollistuu helpommin, samoin kuin useamman lukion yhteistyö. Lukioiden yhteistyössä opetukseen osallistuvat opettajat voivat keskittyä omaan osaamisalueeseensa ja jakaa osaamistaan ottamalla kukin pienempiä kokonaisuuksia vastuulleen. 

Teatteri on läsnäolon taidetta ja sen oppiminen on vahvasti vuorovaikutuksellinen prosessi. Teatteriopetuksen teoriaosuudet on kuitenkin mahdollista toteuttaa etäopetuksena ja opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa joitakin osa-alueita itsenäisesti työskennellen raportoimalla ja reflektoimalla toteutettua toimintaa. On kuitenkin huolehdittava siitä, että opiskelija saa riittävät käytännön taidot lukiodiplomin suorittamista varten lukiodiplomia edeltävien opintojaksojen aikana.

Lukiot voivat tehdä yhteistyötä teatterin lukiodiplomin tarjoamisessa siten, että lukiot esimerkiksi vuorovuosina kantavat vastuun opintojakson järjestämisestä. Opiskelija suorittaa lukiodiplomin yhdessä lukiossa, jonka opettaja ohjeistaa opiskelijat, lukee työsuunnitelmat, seuraa harjoituksia, seuraa töiden ensi-illat, osallistuu teatterialan ammattilaisen kanssa arviointiraatiin (jonka tehtäviin kuuluu esityksen arvioiminen, palautekeskustelut ja reflektioiden arviointi ja arvosanojen anto) ja kirjoittaa diplomitodistukset. Yhteistyölukion opettaja voi avustaa katselmuksen järjestämisessä eli mm. tiedottamisessa, aikatauluttamisessa ja muissa käytännön järjestelyissä.   

 

Esimerkki lukion teatteriopintojen ja teatterin lukiodiplomin kokonaisuudesta usean lukion yhteistyönä (3 op + 3 op + 2 op) 

Lukion teatteriopintojen ja teatterin lukiodiplomin suorittaminen voidaan suunnitella useiden lukioiden yhteistyönä siten, että huomioidaan käytössä olevat resurssit, henkilökunta ja mahdollisuudet yhteistyöhön paikallisten ammattilaisten kanssa. Opetusta annetaan resurssien mukaan osittain digitaalisesti, hybridimuodossa ja lähiopetuksena.   

Lukion teatteriopinnot ja teatterin lukiodiplomi muodostavat vähintään 8 opintopisteen kokonaisuuden, joka voidaan jakaa seuraaviin opintojaksoihin:  

  1. Teatteritaiteen muodot ja sisällöt (3 op): Dramaturgia, dramaturginen kirjoittaminen, esteettiset ilmaisumuodot ja kehollisuus, käsikirjoitustyöskentely ja teatterin osa-alueet.
  2. Teatteritaiteen ilmaisumuodot ja kehollisuus (3 op): Draamallinen kerronta, tekstin ja roolityön analysointi. Ohjaaminen ja näyttelijäntaide (ääni, suhdenäytteleminen, kehollinen ilmaisu).
  3. Teatterin lukiodiplomi (2 op): Teatterin lukiodiplomin ohjeen mukaan.

Opintojaksot 1 ja 2 voi suorittaa missä järjestyksessä vain, mutta ne edeltävät teatterin lukiodiplomin suorittamista. Opiskelija kehittää niiden aikana mm. taiteellista osaamistaan, eläytymiskykyään, läsnäoloa, yhteistyökykyä ja teatteritietouttaan ja harjoittelee työpäiväkirjan kirjoittamista. Etäopetus digitaalisessa oppimisympäristössä ja lähiopetuksen työpajat muodostavat opintojakson.   

Yhteistyön suunnittelu ja toteuttaminen  

Lukiot voivat toteuttaa yhteistyötä jakamalla resursseja, opiskelijoita ja opettajia. Digitaalisia oppimisalustoja voidaan hyödyntää ohjaamisessa, reflektoinnissa ja teoriaopetuksessa samoin kuin käytännön lavatyöskentelyn opetuksessakin tietyin edellytyksin opetuksen sisällön ja opettajan digitaalisten taitojen mukaisesti.  

Diplomiopintojaksoa edeltävien opintojen toteuttamisessa voidaan tehdä yhteistyötä esimerkiksi teatterin ammattilaisten kanssa. He voivat pitää luentoja tai avustaa joidenkin osa-alueiden opettamisessa ja toimia esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien työparina. Opettaja voi vastata äidinkielen opetussuunnitelmaankin kuuluvasta luovasta kirjoittamisesta, tekstin analysoinnista, retoriikasta jne. ja teatteripedagogi tai teatterin ammattilainen (esimerkiksi teatteriopettaja, näyttelijä, ohjaaja, dramaturgi) voi vastata taiteellisen sisällön, esteettisten muotojen ja teatteri-ilmaisun opettamisesta. Eri teatterin osa-alueiden opiskelussa on suositeltavaa tehdä yhteistyötä oman alueen teatteriammattilaisten kanssa esimerkiksi opintokäyntien, haastatteluja sisältävien oppimistehtävien ja vierailijoiden luentojen avulla. 

Lukiodiplomiopintojaksolla eri lukioiden opiskelijat voivat muodostaa yhteisiä työryhmiä. Teatterin lukiodiplomin voi hyvin toteuttaa koulun tiloissa, esimerkiksi koulun juhlasaleissa, mutta yhteistyö paikallisten teatterien kanssa on myös mahdollista ja se voi tarkoittaa esimerkiksi teatteritilojen käyttöä diplomiesityksiin tai teatterin ammattilaisen toimimista yhtenä töiden arvioijana.