6. Oppimisen ja osaamisen arvioinnista lukion teatteriopinnossa

Teatteri-oppiaineessa arviointi tukee opiskelijan valmiuksia kehittää omaa teatteriosaamistaan ja kykyään oman teatterinäkemyksensä muodostamiseen. 

Teatteri-oppiaineessa arviointi perustuu kunkin opintojakson opetussuunnitelmassa mainittuihin tavoitteisiin ja opiskelijan henkilökohtaiseen kehittymiseen. Arviointi kohdistuu opintojakson aikaiseen toimintaan, ja se voi olla toiminnallista, sanallista ja kirjallista. Pääosin arviointi on siis formatiivista oppimisen aikaista ja oppimista tukevaa. Se voi koostua esimerkiksi opettajan antamasta palautteesta, vertaispalautteesta, palautekeskusteluista ja itsereflektioista. 

Opintojakson arvioinnissa eli summatiivisessa arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan kykyyn soveltaa oppimiaan asioita käytännön harjoituksissa sekä pitkäjänteiseen työskentelyyn. Teatteriopetuksen kannalta on tärkeää korostaa, ettei arviointi saa kohdistua opiskelijan arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin (5.2 Opintojakson arviointi, LOPS 2019). Laaja-alainen osaaminen arvioidaan osana kutakin opintojaksoa. 

Monimuotoinen, teatterityöskentelyn aikana annettava palaute sekä taiteellisten prosessien ja opiskelijan oman työskentelyn monipuolinen arviointi vahvistavat yksilöllistä taiteellista oppimista, jossa jokaisella on mahdollisuus kehittyä oman oppimispolkunsa mukaan. Opiskelijat tulevat lukion teatteriopintoihin hyvin erilaisista lähtökohdista. Siksi on tärkeää, että jokainen opiskelija voi edetä omien tavoitteidensa mukaisesti. Samalla opiskelija on osa ryhmää, joka asettaa toiminnalleen yhteisiä tavoitteita, joiden saavuttamista opetuksessa arvioidaan. Palautteessa on hyvä huomioida sekä yksilön että ryhmän omat tavoitteet sekä niiden monipuolinen arviointi. 

Teatterityöskentelyssä ryhmällä ja ryhmän toiminnalla on suuri merkitys. Usein palaute ja erilaiset arviointitavat toteutuvat jo teatterityölle ominaisessa ryhmätyöskentelyssä ja ryhmäprosesseissa, joissa opettamisen tapa on dialoginen. Erilaisissa teatteriharjoitteissa ja -työpajoissa sekä esityksen valmistamisessa opettaja ohjaa luovaa ja kokemuksellista työskentelyä oppimisen, tavoitteiden ja taideteoksen kannalta olennaiseen suuntaan dialogissa opiskelijan ja koko ryhmän kanssa. Oikeanlainen ja oikea-aikainen palaute ja arviointi ohjaavat sekä kannustavat opiskelijaa kielentämään, analysoimaan ja ymmärtämään omaa taiteellista työskentelyä ja ajattelua. 

Teatteriopinnoissa opiskelija saa palautetta niin ryhmän jäseniltä, opettajilta kuin muilta opetus- tai työryhmän jäseniltä. Samalla hän harjoittelee itse palautteen antamista. Koska teatterin opiskelu on luonteeltaan esittävää, opiskelija saa palautetta taiteellisesta työskentelystään myös yleisökontaktissa, jossa opiskelija on vuorovaikutuksessa katsojien kanssa. 

Itsereflektio on merkittävä osa teatteriopintojen arviointiprosessia ja sitä on hyvä harjoitella jo teatterin lukiodiplomia edeltävillä opintojaksoilla, koska reflektointi on osa lukiodiplomityön arviointia. Itsereflektion tukena voi käyttää työpäiväkirjaa, jonka pitämistä on myös hyvä harjoitella lukiodiplomia edeltävissä opinnoissa.  

Opintojaksot arvioidaan lähtökohtaisesti suoritusmerkinnällä. Teatterin lukiodiplomi arvioidaan arvosana-asteikolla 4–10.   

 

Teatterin opintojaksojen arvioinnin TOP3 

  1. Teatterin opintojakson arviointi perustuu paikallisessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin opintojakson tavoitteisiin ja arvioinnin kuvaukseen.
  2. Arviointi on kiinteä osa oppimista, ei vain lopputulos. Opiskelijaa ohjataan, kannustetaan ja autetaan kehittymään arvioinnin avulla. Teatterin opiskelu on hyvin toiminnallista ja opiskelija saa välitöntä palautetta työskentelystään, mikä tukee hänen itsearviointiaan. Opintojakson arvioinnissa huomioidaan sekä opettajan tekemät havainnot että opiskelijan tekemä itsearviointi.
  3. Arviointi on läpinäkyvää ja opiskelijalla on tiedossa, mihin hänen opintojakson aikainen toimintansa ja oppimisensa arviointi perustuu sekä miten arviointi toteutetaan.

 

Teatterin opintojaksojen arvioinnissa hyödynnettäviä käsitteitä ja toimintatapoja 

Itsearviointi ja reflektointi: Itsearvioinnissa ja reflektoinnissa opiskelija arvioi omaa suoritustaan, osaamistaan, taitojaan ja/tai tunteitaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Itsearviointi on osa oppimisprosessia, sillä opiskelija pohtii siinä vahvuuksiaan ja asettaa itselleen uusia tavoitteita. Itsearvioinnissa voi käyttää apuna esimerkiksi apukysymyksiä tai keskustelua ryhmän kanssa. Teatterioppiaineessa itsearviointi on sidottu olennaisena osana opetukseen ja sitä tapahtuu luontevasti työskentelyn yhteydessä jokaisella oppitunnilla sekä laajemmin koko opintojakson toimintaa reflektoitaessa. 

Vertaispalaute: Opiskelijat antavat toisilleen palautetta vertaisina. Omasta työskentelystä kertominen ymmärrettävästi ja analyyttisesti, toisen kuunteleminen sekä rohkeus kertoa oma mielipiteensä arvioitavalle ovat tärkeitä taitoja, joita teatteriopinnoissa voidaan kehittää. Vertaispalautetta annetaan teatteriopinnoissa luontevasti erilaisissa tilanteissa, jolloin opiskelijat voivat jakaa kokemuksiaan ja oppia toistensa vahvuuksista ja kokemuksista. Teatterissa vertaispalaute voi olla sekä sanallista että sanatonta ja se voi olla sekä jälkikäteen tapahtuvaa että välitöntä, toiminnan aikana toteutuvaa. 

Arviointikeskustelu on opettajan, opiskelijan/opiskelijoiden ja muiden mahdollisesti tilanteessa mukana olevien välinen vuorovaikutteinen tilanne, jossa reflektoidaan oppimista, työskentelyä ja osaamisen kehittymistä suhteessa opintojakson tavoitteisiin. Keskustelu auttaa opiskelijaa hahmottamaan omia vahvuuksiaan sekä asettamaan uusia tavoitteita. Arviointikeskustelu on luonteva tapa esitellä, mitä opiskelija on saanut aikaiseksi, ja antaa mahdollisuuden muille osallistujille antaa palautetta ja kysyä tarkentavia kysymyksiä esityksestä tai muusta oppimisprosessista. Arviointikeskustelu auttaa opiskelijaa sanoittamaan omaa toimintaansa ja käyttämään teatterin käsitteitä, minkä avulla hän vahvistaa kykyään tarkastella ja kehittää omaa teatteri- ja taidekäsitystään. Itsearvioinnissa voi käyttää apuna esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: 

  • Mitä olet oppinut teatterista ja itsestäsi?
  • Mikä on ollut sinulle merkityksellistä opintojakson aikana?
  • Onko jokin ollut sinulle haasteellista opintojakson aikana?
  • Miten olet toiminut ryhmän jäsenenä? 

Tällä sivulla

Opettaja on opintojakson arviointiprosessissa suunnittelija, ohjaaja, yhteistyökumppani, palautteen antaja, mahdollisen arvosanan muodostaja sekä opiskelijan oppimisen tukija ja peili. Hänen tehtävänsä on tehdä arviointi näkyväksi, kannustavaksi ja oikeudenmukaiseksi. 

Arvioinnin suunnittelija ja ohjaaja: Opettaja määrittelee opintojakson arvioinnin kohteet opetussuunnitelman pohjalta. Hän kertoo opiskelijoille opintojakson alussa, miksi ja miten oppimista arvioidaan. Teatteritaiteellisen oppimisen arviointi kohdistuu taiteellisen toiminnan ja ajattelun lisäksi yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen sekä reflektointikyvyn kehittymiseen. Arviointi tapahtuu pitkälti yhdessä opiskelijan kanssa palautteen ollessa työskentelyyn sidoksissa ja usein välitöntä.  

Eettinen ja reilu arvioija: Opettajan rooli on huolehtia, että arviointi on oikeudenmukaista, avointa ja läpinäkyvää. Hän varmistaa, että opiskelijoiden erilaiset vahvuudet ja tavat työskennellä huomioidaan. Opettaja huomioi kunkin opiskelijan yksilölliset vahvuudet, työskentely- ja oppimistavat ja tukee jokaisen yksilöllistä kehitystä. Luomalla turvallisen oppimisympäristön opettaja mahdollistaa opiskelijan omien kokemusten sanoittamisen ja tukee opiskelijan omaäänisyyden vahvistumista. Opettaja osaa ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja harrastuneisuuden suhteessa toisiinsa.

Kannustava palautteen antaja: Arviointi ei ole vain arvosanan tai suorituksen antamista, vaan myös kehittävää ja rakentavaa palautetta. Opettaja antaa ohjaavaa palautetta koko opintojakson ajan ja teatterioppitunneilla palaute on välitöntä ja toimintaan rohkaisevaa. Opettaja nostaa esiin vahvuuksia ja antaa konkreettisia kehitysehdotuksia. Opettaja ohjaa myös vertaisarvioijien toimintaa. Palaute voi olla suullista, kirjallista, toiminnallista tai ohjattuja arviointikeskusteluja.

Arvosanan/suorituksen muodostaja: Opintojakson arvosanan tehtävänä on kuvata opiskelijan osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin (ei toisiin opiskelijoihin). Myös suoritusmerkintä edellyttää osaamista suhteessa opintojakson tavoitteisiin. Suoritus perustuu koko opintojakson oppimisprosessin kokonaisuuteen ja voi sisältää erilaisia osioita eri opintojaksoissa (esim. tietyt harjoitteet, reflektio, keskustelut, esitys). 

Reflektion ja itsearvioinnin ohjaaja: Opettaja ohjaa opiskelijaa kielentämään omaa oppimistaan (itsearviointi, vertaispalaute) ja käyttämään teatterin käsitteitä. Hän antaa tilaa opiskelijan omille tulkinnoille ja arvostaa erilaisia ratkaisuja. Näin arviointi tukee myös opiskelijan luovuuden, vastuullisuuden ja kriittisen ajattelun kehittymistä.

Teatterin lukiodiplomityö on näyttökoe, jossa opiskelija osoittaa teatteritaiteellista osaamistaan. Teatterin lukiodiplomin ohjeessa sanotaan: “Teatterin lukiodiplomisuorituksessa arvioinnin kohteita ovat teatterin tekemisen taidot sekä kyky arvioida omaa työtään. Teatterin tekemisen taitoihin kuuluvat ilmaisulliset taidot, dramaturgiset taidot, esteettiset taidot ja vuorovaikutustaidot. Arviointiin vaikuttaa myös esityksestä välittyvä kokonaisvaikutelma.” Työn arvioinnissa huomioidaan yhteiset teatteri-ilmaisulliset taidot ja kunkin osa-alueen erityispiirteet. Teatteri-ilmaisulliset taidot liittyvät esityksellisyyteen, vuorovaikutustaitoihin, yhteisöllisyyteen, kykyyn reflektoida omaa ja muiden toimintaa sekä teatteritietouteen.

Teatterin lukiodiplomin eri osa-alueiden arvioinnin kohteina käytetään niiden oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Eri osa-alueiden näkökulmasta voidaan ottaa huomioonmuun muassa seuraavia tavoitteita: 

  • Näytteleminen: monipuolinen kehollinen ilmaisu, mielikuvatyöskentely, roolihahmon rakentaminen ja roolissa toimiminen
  • Kameranäytteleminen: elokuvallinen roolityöskentely, monipuolinen kehollinen ilmaisu, mielikuvatyöskentely
  • ohjaaminen (teatteritaiteellisen prosessin suunnitteleminen ja johtaminen sekä dramaturginen osaaminen, kyky analysoida esityksiä)
  • dramaturgia ja käsikirjoittaminen (dramaturgian peruskäsitteiden tunnistaminen ja käyttäminen kirjoittamisessa ja tekstien muokkaamisessa, kyky analysoida esityksiä)
  • äänisuunnittelu (äänitekniikan- ja suunnittelun välineiden taiteellinen käyttö fiktiivisten maailmojen luomiseen suhteessa työstettävään taideteoksen)
  • valosuunnittelu (valotekniikan- ja suunnittelun välineiden taiteellinen käyttö fiktiivisten maailmojen luomiseen suhteessa työstettävään taideteokseen)
  • lavastaminen (skenografian perusteiden ja tilan dramaturgian ymmärrys, esityksen lavastuksen suunnitteleminen ja toteuttaminen suhteessa kokonaistaideteokseen, ekologisten ja työturvallisuusnäkökulmien huomioiminen)
  • puvustaminen (rooliasujen suunnitteleminen ja toteuttaminen suhteessa kokonaistaideteokseen, ekologisten ja työturvallisuusnäkökulmien huomioiminen)
  • maskeeraaminen (maskeerausten suunnitteleminen ja turvallinen toteuttaminen erilaisin esityksiin, maskeerausten dramaturgisen merkityksen ymmärtäminen)
  • teatteriesityksen tuottaminen (teatteriproduktion tuotannon suunnitteleminen tai toteutuksen johtaminen, esitysdramaturgian tunteminen ja tuotannon merkityksen ymmärtäminen taiteelliselle produktiolle). 

Lisäksi arvioinnin kohteena ovat opiskelijan kyky toimia taiteellisen työryhmän jäsenenä, valmius reflektoida omaa toimintaansa sekä suullisesti että kirjallisesti ja taito tarkastella omaa työtään suhteessa teatterin traditioihin ja tyylisuuntiin.