Jos metsään haluat mennä nyt (vain äänitteellä)
Yön he nukkuivat kuusen alla. Isä selitti, että jotkut jotka eivät käy töissä ja joilla ei ole yhtään rahaa, nukkuvat aina metsässä.
Aamulla he kolkuttivat maalaistalon ovea.
”Huomenta”, isä sanoi. ”Saisimmeko me lainata puhelintanne? Ihan lyhyesti vain.”
Isä soitti äidille.
”Ja täällä me nyt olemme… Ei, en voi kertoa, missä… Kyllä meillä on kaikki hyvin. Kyllä kai… Niinkö? Sanoivatko?”
Lopulta hän huokaisi: ”Hyvä on, tehdään niin, ei kai tässä muukaan auta.”
”Mitäs sanot, Puolukka, eiköhän tämä lomailu ala jo riittää? Minusta tuntuu, ettei meillä ole enää varaa jatkaa”, isä sanoi.
”Mutta kun minä haluan, että…” Puolukka vastasi pettyneenä. Hän ei halunnut mennä takaisin kouluun, juuri kun seikkailu oli vasta alkamassa.
”Niin. Minä tiedän kyllä. Olin aivan liikaa poissa kotoa. Mutta se asia muuttuu. Saan tehdä töitä osa-aikaisesti.”
”Mitä se tarkoittaa?” Puolukka ihmetteli.
”Se tarkoittaa, etten lopetakaan töitä kokonaan. Teen niitä vain aiempaa vähemmän ja ehdin olla sinun kanssasi enemmän.”
”Ehken minä tätä joutilaisuutta kauan olisi jaksanutkaan”, isä huokaisi. ”Niin, ihmisellä on hyvä olla jotakin tekemistä”, maatalon isäntä sanoi.
”Setä, setä, mikä tämän kissanpennun nimi on?”
”Ei niillä ole vielä nimiä.”
”Voisiko se olla Ninja, voisiko?”
”Kyllä varmaan”, maatalon isäntä vastasi.
Jukka Laajarinne: Isä vaihtaa vapaalle. WSOY 2013.
Jos metsään haluat mennä nyt, keskustelu (s. 72)
Risto: Olipa jännittävä seikkailu!
Kielikarhu: Mutta loppui tyhmästi. Metsästä ei kerrottu paljon mitään.
Risto: Meidän pitää lähteä retkelle metsään!
Kielikarhu: Joo! Hyvä idea, Risto!
Metsässä-runo (s. 73)
Metsässä kuuluu ääniä.
Metsän orkesteri soittaa.
Kuulen risahduksen
rasahduksen
suhinaa
kohinaa
lirinää
lorinaa
liverrystä
viserrystä.