Se ei käy!, osa 1 (vain äänitteellä)
Illalla Vilttitossun vatsaa väänsi. Heinähattu nukkui jo, mutta Vilttitossu sytytti yölampun.
– Auts, hän valitti. – Sattuu!
Heinähattu avasi silmänsä.
– Ole hiljaa, minun pitää nukkua, aamulla on kouluunmeno.
– Vatsa on kipeä, Vilttitossu valitti.
– Sinä söit liikaa taikinaa, Heinähattu mutisi ja veti peiton päänsä yli.
– Höh, Vilttitossu sanoi ja nousi istumaan.
Janottaa, pitää mennä juomaan vettä, hän ajatteli ja käveli alakertaan. Hän kuuli puhetta keittiöstä ja pysähtyi porrastasanteelle.
– Heinähattu kertoi, että hänen luokkansa lähtee onkiretkelle ylihuomenna, äiti supatti isälle.
– Minä lupasin etten puhu Vilttitossulle asiasta, hänelle tulisi vain paha mieli. Hän pitää niin paljon onkimisesta.
Sanoiko se ”onkiretki”, Vilttitossu mietti ja hiipi lähemmäksi.
– Kiva, kun Heinähattu pääsee narraamaan kaloja luokkatoverien kanssa, isä sanoi.
Miten niin narraamaan, Vilttitossu ihmetteli. Eihän Heinähattu osaa narrata. Minä olisin paljon parempi.
– Minä ajattelin, että me pesisimme ikkunat sillä välin kun Heinähatun luokka on retkellä, äiti sanoi.
– Pestään vain, isä sanoi. – Siinä on puuhaa Vilttitossullekin.
Vilttitossun suupielet kääntyivät alaspäin. Heinähattu saa narrata kaloja, ja minä joudun tekemään työtä. Vilttitossu pusersi kätensä nyrkkiin. Se ei käy!
Sinikka Nopola ja Tiina Nopola: Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen. Tammi 2013.
Se ei käy!, osa 2 (s. 19)
Vilttitossu marssi takaisin yläkertaan. Hän makasi selällään sängyssä ja mietti ankarasti. Yhtäkkiä hänen suunsa levisi hymyyn. Minä taidan käydä huomenna Alibullenin neideillä, hän päätti.
Sinikka Nopola ja Tiina Nopola: Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen. Tammi 2013.
Se ei käy!, keskustelu (s. 19)
Risto: Vilttitossu sanoi: ”Au”.
Kielikarhu: Vilttitossun mahaan sattuu.
Risto: Heinähattu saa onkia.
Kielikarhu: Heinähattu menee luokan kanssa retkelle.
