Kielikarhu

Suomalaisia juhlia (vain äänitteellä)

Suomessa vietetään monenlaisia juhlia. Joulun, uudenvuoden, vapun ja juhannuksen juhlinta aloitetaan edellisenä päivänä eli aattona. Silloin syödään herkkuja ja valvotaan myöhään. Itse juhlapäivä on sitten enemmän lepopäivä. Pääsiäinen ja itsenäisyyspäivä ovat rauhallisia ja juhlavia. Äitienpäivänä ja isänpäivänä sekä valmistujaisjuhlissa muistetaan oman perheen tai ystäväpiirin jäsentä. Muutamat suomalaiset kuuluisat henkilöt ovat saaneet omat juhlapäivät. Aleksis Kivi, Johan Ludvig Runeberg ja Elias Lönnrot ovat tuttuja nimiä. Jokainen meistä voi olla syntymäpäiväsankari aina kerran vuodessa. Syntymäpäiväjuhlat voivat olla pienet tai suuret, tärkeintä on se että kaikilla on hauskaa.

Juhlapäivänä voi liputtaa eli nostaa Suomen lipun salkoon. Lippu täytyy laskea ennen auringonlaskua. Ainoastaan juhannuksena saa liputtaa läpi yön. Toinen erikoispäivä on itsenäisyyspäivä, jolloin lippu lasketaan illalla, vaikka aurinko on jo laskenut. Yhteisten liputuspäivien lisäksi oman kodin pihalla voi liputtaa omia juhlia, esimerkiksi syntymäpäivän kunniaksi. Lipulla voi ilmaista myös surua, sitä kutsutaan suruliputukseksi. Kun talon asukas on kuollut, Suomen lippu nostetaan puolitankoon, jolloin lippu liehuu tavallista alempana.

Ennen juhlia kotona tehdään suursiivous. Lattiat ja ikkunat pestään, sänkyihin vaihdetaan puhtaat lakanat, hyllyistä pyyhitään pölyt ja matot tampataan ulkona. Myös ihmiset käyvät saunassa puhdistautumassa kunnolla. Koti koristellaan juhlan mukaisesti: kesällä ja keväällä luonnon kasveilla, talvella ja syksyllä kynttilöillä ja itse tehdyillä koristeilla. Juhlia vietetään usein perheen kesken, sukulaisten kanssa tai hyvien ystävien seurassa. Eri juhliin liittyy omat perinneherkkunsa, joiden valmistaminen aloitetaan hyvissä ajoin ennen juhlaa. Siivoaminen, koristeleminen ja ruoan valmistaminen tekevät juhlan odottamisesta hauskaa ja jännittävää.

Suomalaisia juhlia, keskustelu (s. 42)

Risto: Kevät on musta paras aika.
Mohammed: Miksi?
Risto: Silloin on mun syntymäpäivä.
Mohammed: Mä pidän talvesta. Silloin on mun syntymäpäivä.
Risto: Syntymäpäivä on paras juhla!
Mohammed: Niin on!

Suomalaisia juhlia, kysymyksiä (s. 44)

1. Mihin Mohamed ja Risto ovat menossa?
2. Mistä he keskustelevat?
3. Milloin on sinun syntymäpäiväsi?

1. Keskustelkaa, mitä on tapana tehdä ennen joulua. Kerätkää yhdessä joulupuuhien sanastoa. (korttien askartelu ja lähettäminen, lahjojen tekeminen ja paketoiminen, lahjatoivelista joulupukille, leipominen, siivoaminen, joululaulut, pikkujoulut, koulun joulujuhlat, kuusen koristelu...)

2. Jouluun liittyviä ilmaisuja. Mitä ihmiset sanovat toisilleen joulun aikaan? (Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Rauhallista joulua! Iloista joulua!...)

3. Mitä tarkoittavat tarinan ilmaisut "joulu on tulossa", "minä hetkenä hyvänsä", "tapansa mukaan", "kuukausikaupalla", "lopen kyllästynyt"?

Opettaja lukee kuunteluharjoitukset oppilaille.

1. Kuka sanoi näin?

"Joulu on tulossa!" (hemuli)
"Onko jo kevät!" (Muumipeikko)
"Lapaseni ovat luultavasti hukassa" (hemuli)
"Kaikki juoksevat ympäriinsä kuin hullut" (hemuli)
"Äiti, herää!" (Muumipeikko)

2. Mikä ei kuulu joukkoon?

Muumipeikko, hemuli, Muumimamma, Tarzan (Tarzan)
joulupukki, tonttu, krokotiili, poro (krokotiili)
joululaulu, pipari, omena, suklaakonvehti (joululaulu)
lahjapaketti, kalenteri, lahjasäkki, joulusukka (kalenteri)

3. Mikä riimisana?

Joulu, mikä se on? Tuumi, tuumi, tuumi. Näin mietti ihmeissään juuri herännyt _______ (muumi).
Joulussa ei ollut mitään tuttua, Muumipeikko olisi halunnut vain ___________ (nukkua).
Joku hiipii pihalla, onko se voro? Ei suinkaan, siellähän on joulupukki ja _______ (poro).
Hei vain läksyt ja koulu, meillä alkoi nyt _________ (joulu).
Avatkaa jo pian portti! Täältä tulee joulu_______ (kortti).

4. Kuuntele. Nosta peukku ilmaan, jos kuulet oikean äänteen.

Kuuluuko sanassa K? kynttilä, suklaa, lahja, kakku, paketti, kuu, pukki, kalenteri, omena, peitto
Kuuluuko sanan alussa K? kynttilä, suklaa, lahja, kakku, paketti, kuu, pukki, kalenteri, omena, peitto
Kuuluuko sanan lopussa K? kynttilä, suklaa, lahja, kakku, paketti, kuu, pukki, kalenteri, omena, peitto

Kuuluuko sanassa P? poro, joulupukki, tonttu, Muumipeikko, hemuli, paketti, kortti, kuusi, pipari, konvehti
Kuuluuko sanan alussa P? poro, joulupukki, tonttu, Muumipeikko, hemuli, paketti, kortti, kuusi, pipari, konvehti
Kuuluuko sanan lopussa P? poro, joulupukki, tonttu, Muumipeikko, hemuli, paketti, kortti, kuusi, pipari, konvehti

Kuuluuko sanassa J? lahja, koriste, joulukortti, omena, kalenteri, jauho, hemuli, jääkarhu, jäljet, juhla
Kuuluuko sanan alussa J? lahja, koriste, joulukortti, omena, kalenteri, jauho, hemuli, jääkarhu, jäljet, juhla
Kuuluuko sanan lopussa J? lahja, koriste, joulukortti, omena, kalenteri, jauho, hemuli, jääkarhu, jäljet, juhla

Kuuluuko sanassa V? rusina, viikuna, talvi, kevät, joulu, kuusi, voro, suklaakonvehti, vieras, lahja
Kuuluuko sanan alussa V? rusina, viikuna, talvi, kevät, joulu, kuusi, voro, suklaakonvehti, vieras, lahja
Kuuluuko sanan lopussa V? rusina, viikuna, talvi, kevät, joulu, kuusi, voro, suklaakonvehti, vieras, lahja

Kuuluuko sanassa Y? käpy, sydän, uni, ystävä, konvehti, jyvä, syö, hemuli, suklaa, yö
Kuuluuko sanan alussa Y? käpy, sydän, uni, ystävä, konvehti, jyvä, syö, hemuli, suklaa, yö
Kuuluuko sanan lopussa Y? käpy, sydän, uni, ystävä, konvehti, jyvä, syö, hemuli, suklaa, yö

Kuuluuko sanassa H? juhla, muumi, lahja, hemuli, joulupukki, suklaakonvehti, karhu, jauho, hyvä, jäljet
Kuuluuko sanan alussa H? juhla, muumi, lahja, hemuli, joulupukki, suklaakonvehti, karhu, jauho, hyvä, jäljet
Kuuluuko sanan lopussa H? juhla, muumi, lahja, hemuli, joulupukki, suklaakonvehti, karhu, jauho, hyvä, jäljet