Sooloilua vai joukkuepeliä?, osa 1 (s. 165–166)
Keijo Kiikainen viheltää pilliin, ja treenit alkavat. Ensin lämmitellään vartin verran, sitten ruvetaan oikein tosissaan pelaamaan.
Heti ensimmäisessä tilanteessa Beksi potkaisee palloa kiiltävällä kengällään. Potku osuu tarkasti venttiilin kohdalle – ja pallo kaartaa hienolla kierteellä.
Pelin edetessä Pablo huomaa, että pallot kiertävät aika usein myös koko maalin.
Joka kerta kun Ronni ”Ronaldo” saa pallon, hän vain pomputtelee sitä ilmassa eikä malta syöttää ollenkaan. Pomp, pomp, pomp.
Ja sitten vastapuoli iskee ja vie pallon.
Sampo Kataja: Pablon potku. WSOY 2010.
Sooloilua vai joukkuepeliä?, osa 2 (vain äänitteellä)
Leo ”Messi” Metsälä taas yrittää tehdä mahtavan helikopteriharhautuksen joka ainoassa tilanteessa. Jalat vispaavat pallon yli – mutta niin pitkään, että peli seisahtuu kokonaan.
– No niin, Pablo! valmentaja huutaa kesken pelin.
– Näytäpäs, mitä sinä osaat.
Pablo nielaisee. Hän ei osaa potkaista palloa venttiiliin, ei pitää palloa ilmassa monta minuuttia eikä tehdä mitään hienoja harhautuksia. Niinpä hän päättää keskittyä siihen, että on hereillä kentällä. Sitten sopivan tilaisuuden tullen voi yrittää vaikka kaukolaukausta. Mutta tilaisuutta ei tule, sillä kukaan ei syötä Pablolle. Jokainen on liian keskittynyt tekemään omia temppujaan.
Harkkojen lopuksi valmentaja kertoo tulevasta ottelusta, joka pelataan Ruismäen Ruutia vastaan.
– Hei nappulat, edessä on kauden ratkaisumatsi, Keijo Kiikainen sanoo ja katsoo vakavana ympärilleen.
– Siellä kuvioiden pitää olla kunnossa.
Valkku yrittää kannustaa joukkuettaan, vaikka hänen housunpunttinsa tutisevat jo. Miten kummassa tästä sakista leivotaan voittaja? Edes Pablo, joukkueen espanjalaisvahvistus, ei lunastanut odotuksia.
Sampo Kataja: Pablon potku. WSOY 2010.