Xingin matka Suomeen (vain äänitteellä)
Xing-tyttö muutti pienenä Kiinasta Suomeen uuteen perheeseen. Xing on kasvanut jo niin isoksi, että hän on aloittanut koulun, kuten sinäkin. Koulussa on Xingin mielestä kivaa. Xingin ei ole kuitenkaan yhtä helppo kertoa sukulaisistaan kuin muiden luokan oppilaiden. Syyskuun viimeisellä viikolla Xing tuo kotiin kirjeen opettajalta. Tiina-opettaja pyytää, että lapset toisivat kouluun oman vauvavalokuvansa.
Se ei olekaan Xingille ihan helppo tehtävä. Kun Xing oli vauva, hän asui Kiinassa. Hänen syntymästään ei kukaan Suomessa tiedä mitään, eikä pienestä vauva-Xingistä ole valokuvia. Kiltti herra Zhu löysi Xingin muutaman viikon ikäisenä ja vei hänet lastenkotiin. Siellä hän sai oman hoitajan, rouva Wun, jonka kotiin Xing pääsi asumaan. Mutta siitä kodistakaan Xingillä ei ole yhtään valokuvaa. Joitakin valokuvia Xingillä sentään on.
Kun Xing muutti isänsä ja äitinsä kanssa Suomeen, hän sai Kiinasta mukaansa valokuva-albumin. Äiti kaivaa sen esiin. Yhdessä kuvassa Xing näyttää mielestään ihan pojalta. Sitä kuvaa ei siis viedä kouluun. Yksi kuvista on valtavan hieno, koska se on otettu valokuvaamossa. Isä kertoo, että juuri sen kuvan he saivat Suomeen ennen kuin pääsivät hakemaan Xingin Kiinasta. Siksi se on isälle ja äidille rakas valokuva. Sen Xing haluaa näyttää myös luokkakavereilleen.
Xing valitsee vielä toisen kuvan. Siinä Xing on rouva Wun sylissä. Isä on ottanut kuvan silloin, kun he näkivät Xingin ensimmäistä kertaa. – Sinusta pidettiin Kiinassa hyvää huolta, äiti sanoo. Koulussa Xingiä ujostuttaa näyttää valokuviaan. Ne ovat niin erilaisia kuin muilla.
Leena Virtanen: Xing ja sukulaiset. Tammi 2010.
(ääntämisohje: Xing lausutaan ”Shing”)