Kielikarhu

Eläimet tekevät pesän (s. 82–84)

Keväällä linnut alkavat laulaa. Linnut etsivät puolisoita ja alkavat rarakentaa pesiä poikasilleen. Pesä suojelee poikasia. Ne tekevät pesänsä erilaisiin paikkoihin. Talitiainen pesivät koloon tai pönttöön. Harakka rakentaa risupesän. Pääskyn pesä on räystään alla. Peippo rakentaa pesän korkealle puun latvaan. Västäräkin pesä on halkopinossa tai kiviaidassa. Kiuru tekee pesänsä maahan heinikkoon.

Lintujen lisäksi myös muut eläimet tekevät pesiä. Orava rakentaa pallonmuotoisen pesän korkealle puuhun, yleensä kuusen tai männyn oksalle. Sisältä orava vuoraa pesät sammalilla, lehdillä ja muilla täytteillä.

Karhun pesä voi olla vanhassa muurahaispesässä, puun oksien suojassa, maahan kaivettu kuoppa tai kallionkolo. Pesä on pehmustettu sammalilla ja kuusenoksilla.

Mäyrä asuu onkaloissa ja käytävissä, jotka se on kaivanut syvälle maahan. Sekin pehmustaa pesän sammalilla, kuivilla lehdillä tai heinillä. Kettu voi myöhemmin muuttaa asumaan mäyrän vanhaan pesäonkaloon. Näin sen ei tarvitse itse käyttää aikaa pesän rakentamiseen. Saduissa sanotaankin, että kettu on ovela eläin.

Siili saattaa pesiä jopa kotipihalla, piilossa risukasan alla. Sinne se on rakentanut pienen kammion, joka on vuorattu heinillä tai lehdillä. Oletko sinä koskaan tavannut siiliä kotipihallasi?

1. Mikä tekstin aihe oli? Mistä tekstissä kerrottiin?
2. Mistä eläimistä tekstissä kerrottiin?
3. Mitä yhteistä on oravan, karhun ja ketun pesissä?

1. Selvitetään yhdessä seuraavien sanojen merkitys: puoliso, poikanen, suojella, suoja, latva ja vuorata.

2. Etsitään kappaleessa pesäpaikat (kolo, pönttö, räystäs, halkopino tai kiviaita, heinikko,puun latva, kallionkolo, kuoppa, onkalo, maanalainen käytävä, risukasa)

3. Pohditaan, mitä kotipihan eläimiä kappaleessa on (talitiainen, harakka, pääsky, peippo, västäräkki, orava, siili)

1. Oletko nähnyt lintuja pesimässä? Tunnistitko linnut? Entä kuinka ne käyttäytyivät?
2. Oletko nähnyt muiden eläinten pesiä? Missä? Kerro löydöstä!

Siili

Siili on hassunkurinen eläin. Kun se pelästyy, se käpertyy piikkipalloksi.Sillä tavoin se puolustautuu vihollisia vastaan. Ketut ja koirat pyrkivät joskus puremaan siiliä, mutta jättävät sen rauhaan saatuaan kuonoonsa sen terävistä piikeistä.

Siili kesyyntyy melko helposti. Se voi ottaa tavakseen vierailla iltaisin sitä varten pihalle viedyllä ruokakupilla. Kesällä emo saattaa tuoda koko poikueensa syömään kupille. Siilit syövät kärpäsiä, matoja, kovakuoriaisia, hämähäkkejä ja etanoita. Siili puree jopa käärmeenkin hengiltä.

Kesällä siili tekee pesän lehtikasaan sammalista ja lehdistä. Siellä se synnyttää poikasensa, jotka ovat aluksi sokeita, mutta alkavat nähdä parin viikon ikäisinä. Talven siili viettää horroksessa syvässä maakolossa tai lehtikasaan kaivautuneena.

Muokattu teoksesta Ulrika ja Karl Henning: Lasten eläinopas. Suomen oloihin soveltaen suomentanut Pirkko Paasivirta. Gummerus 1981.

Pääkohdat, joiden vastauksia voidaan etsiä kuuntelutekstistä:

• Siili puolustautuu käpertymällä piikkipalloksi.
• Siili kesyyntyy helposti ja käy pihalla ruokailemassa iltaisin.
• Siilit syövät kärpäsiä, matoja, kovakuoriaisia, hämähäkkejä ja etanoita.
• Siili tekee pesän lehtikasaan.
• Siili viettää talven horroksessa.