Kapteeni käskee

Vain Kielikarhu-oppikirjasarjan käyttöön Kapteeni käskee

Kappaleessa kuunnellaan Karhulan koulun oppilaiden vuoropuhelu kesäisen leikin lomassa. Kappaleen yhteydessä keskustellaan edelleen leikeistä, erityisesti leikkien säännöistä ja niistä neuvottelemisesta. Kappaleen tavoitteena on perehtyä leikkeihin liittyvän sanaston lisäksi myös kehonosiin.

Lisäksi kappaleessa harjoitellaan käskemistä ja kieltämistä: verbin käsky- ja kieltomuodon muodostamista ja käskylauseiden käyttöä.

Tällä sivulla

Vain Kielikarhu-oppikirjasarjan käyttöön Opetusruudut6

Äänite, raita 6
Kapteeni käskee -leikki järven rannalla

Jonna ja Niina olivat Jonnan perheen kesämökillä. Siellä oli ihana iso hiekkaranta, jossa saattoi kahlata pitkälle ja vesi oli melkein aina lämmintä. Päivä oli aurinkoinen ja tytöt keksivät, että he voisivat leikkiä kapteeni käskee –leikkiä Jonnan serkkujen, Pekan ja Villen kanssa. Mukaan pyydettiin myös naapurin Maija, Antti ja Satu.

Niina sai olla ensimmäisenä kapteeni.

  • Kapteeni käskee, kastele varpaat veteen, Niina aloitti. Ja kaikki upottivat varpaansa rantaveteen.
  • Kapteeni käskee, kahlaa reisiä myöten veteen, Niina jatkoi. Ja kaikki kahlasivat kiltisti, vaikka vesi olikin vielä aika kylmää.
  • Kapteeni käskee, nostele polvia, Niina jatkoi ja kaikki nostelivat polviaan.
  • Roiskuta vettä käsilläsi, Niina määräsi. Ja Antti alkoi heti innokkaasti roiskutella vettä niin, että muut kastuivat. Mutta silloin kaikki alkoivat nauraa.
  • Sä sanoit kapteeni käskee, Antti puolustautui. Mutta muut huusivat kuorossa:
  • Eikä sanonut! Sä putosit. Mee nyt vain sivuun, äläkä marise!

Antti käveli keinuun odottamaan seuraavaa peliä ja marmatti vielä matkalla:

  • Ihan epäreilua. Tää on ihan typerä peli. Mutta muut eivät enää kuulleet, sillä leikki jatkui jo.
  • Kapteeni käskee, taivuta vartaloa niin, että kädet kastuvat kainaloita myöten! jatkoi Niina. Kaikki kiljahtelivat, sillä vesi oli kylmää. Maija kasteli kätensä vain kyynärpäitä myöten ja putosi heti pois pelistä.
  • Ei, mä kuulin kyynärpäitä! Voi ei! Täältä tullaan Antti sun seuraksi. Tee tilaa keinuun! naureskeli Maija.
  • Kapteeni käskee, kasta naama veteen, Niina sitten komensi.
  • Ei, ei, ei! Vesi on tosi kylmää, huusivat tytöt. Mutta Niina vain hymyili.
  • Kapteeni käskee, sukella veteen, hän jatkoi ja nauroi. Kaikki olivat jo täysin kastuneet. Onneksi päällä oli vain uikkarit.
  • Kapteeni käskee, tule hiekalle.
  • Kapteeni käskee, hyppele niin, että kantapäät osuvat peppuun.

Lapset hyppelivät laiskasti paikoillaan. Niina komensi:

  • Hei, kantapäät kunnolla peppuun! Muuten te putoatte kaikki!
  • No joo, joo. Näin vai? pelaajat hihkuivat ja alkoivat pomppia oikein toden teolla.
  • Taputtele vatsaasi, jatkoi Niina. Ja Jonnan mahasta alkoi kuulua läpsytystä.
  • Jonna putosi, Niina huusi.
  • Enkä! En tehny mitään, yritti Jonna.
  • Kyllä teit, mä näin, huusi Antti keinusta. – Pois sieltä! Niin Jonnakin putosi pelistä pois. Kukaan ei enää naureskellut, vaan kaikki tuijottivat Niinan suuntaan. Leikkijöitä alkoi jo jännittää. Kukahan seuraavaksi putoaa?
  • Nosta kädet ylös, määräsi Niina. Kukaan ei tehnyt mitään.
  • Heiluta käsiä! Kukaan ei vieläkään liikahtanut.
  • Työnnä sormet hiekkaan! Pekka työnsi reippaasti sormensa hiekkaan ja niin hänkin putosi pelistä.
  • Eiii, voi ei! Miten mä en kuunnellu. Äsh! voivotteli Pekka mennessään keinun luokse. Nyt olivat jäljellä enää Ville ja Satu.

Niina mietti hetken ja sitten häntä alkoi naurattaa. Hän oli keksinyt tosi hauskan tempun.

  • Kapteeni käskee, paina leuka rintaan ja tee kuperkeikka! Muut lapset nauroivat, sillä nyt Ville ja Satu olivat yltä päältä hiekassa.
  • Ei hätää, hihkaisi Niina. Seuraavaksi kapteeni käskee, juokse kaulaasi myöten veteen ja sukella. Ja taas olivat Satu ja Ville vedessä.
  • Seuraavaksi, palaa takaisin ja kuivaa itsesi, määräsi Niina. Kummatkin lapset juoksivat kylmästä vedestä, mutta samalla muut alkoivat taas nauraa.
  • Hah, hah, haa! Tasapeli!

Satu ja Ville näyttivät tyytyväisiltä ja kättelivät toisiaan mahtipontisesti. Sovittiin, että seuraavaksi Satu ja Ville saisivat olla kapteeneja yhdessä. Ja leikki jatkui pitkälle iltaan, kunnes aurinko alkoi jo laskea ja lasten oli lähdettävä koteihinsa. Voi, kuinka hauska päivä heillä olikaan ollut yhdessä hiekkarannalla!

Mikä ei kuulu joukkoon?

  1. olkapää, kyynärpää, kantapää, sormenpää, määränpää
  2. suu, suunympärys, hihansuu, suupielet, huulet
  3. korva, niska, kielikorva, kieli, hampaat
  4. suu, kaula-aukko, posket, korvat
  5. kädet, pää, Joensuu, lantio
  6. suu, silmät, otsa, nilkka, kulmakarvat
  7. reidet, sääret, kainalot, nilkat, varpaat

Toistokirjoitus

Teksti luetaan kahteen kertaan. Ensimmäisellä kuuntelukerralla oppilaat kuuntelevat tarinan kokonaisuutta, yksityiskohtiin ei tarvitse kiinnittää huomiota, vaan yritetään ymmärtää juonen pääkohdat. Toisella kuuntelukerralla oppilaat voivat keskittyä kuuntelemaan tarkemmin, esim. henkilöiden nimet ja pelin kulku tarkemmin ja henkilöiden suhtautuminen tapahtumiin.

Afrikan tähti

 Risto ja Matti pelaavat Afrikan tähteä. Aluksi peli sujuu molemmilta hyvin. Risto löytää topaaseja ja yhden smaragdin. Matti saa aluksi vain tyhjiä pahvikiekkoja, mutta löytää sitten rubiinin, josta saa tuhat puntaa ja pian muitakin timantteja.

Molemmat pojat lentelevät pitkin pelilautaa ja matkustavat meriteitä, koska heillä on paljon rahaa ja uusia timantteja löytyy. Kumpikaan ei ole vielä löytänyt Afrikan tähteä. Mutta sitten Matti löytää Slave Coast –nimisestä kaupungista tyhjän kiekon. Jos tästä ympyrästä saa tyhjän kiekon, joutuu jäämään orjaksi kolmen pelivuoron ajaksi. Matin ilme muuttuu ja hän alkaa selvästi murjottaa.

Kun Matti on jo odottanut kaksi pelivuoroa, pääsee Risto Egyptiin, josta hän löytää Afrikan tähden. Risto kiljuu riemusta ja uhoaa voittavansa, sillä hän on jo lähellä Kairoa, kotikaupunkia. Nyt Matti yhtäkkiä nousee seisomaan ja nostaa koko pelilaudan ilmaan niin, että kaikki pelinappulat lentävät lattialle. Hän ärjäisee: Tää on ihan tyhmä peli! Mua ei huvita yhtään pelata!”. Ja hän lähtee eteiseen pukemaan takkia päällensä.

Risto istuu ensin hetken hölmistyneenä tuolillaan. Häntä alkaa harmittaa ja melkein itkettää. Mutta hän juoksee pian Matin perään ja yrittää houkutella tätä jäämään luokseen: ”Hei, älä lähde! Se oli vain peliä. Pelataan jotain muuta vaikka!” Mutta Matti ei kuuntele, vaan avaa oven, lähtee ulos ja pamauttaa oven perässään kiinni. Nyt Ristoa alkaa itkettää.

Kun oppilaat ovat kirjoittaneet tekstin, teemasta voidaan keskustella esim. seuraavien kysymysten avulla:

  • Miltä Ristosta tuntui, kun Matti lähti?
  • Millainen on hyvä pelikaveri?
  • Millainen pelaaja sinä itse olet?
  • Onko sinulle sattunut joskus jotain vastaavaa?

1. Taukojumppa

Taukojumppa, jossa opettaja voi antaa ohjeita, kuten:

  • Pyöritä olkapäitä
  • Nosta kädet ylös
  • Taivuta selkä alas
  • Kosketa käsillä nilkkoja jne.
  • Kosketa oikealla kädellä vasenta olkapäätä ja sitten vasemmalla kädellä oikeata olkapäätä. Jatka vuorotellen.
  • Koukista vasen polvi ja kosketa oikealla kädellä vasenta polvea. Koukista sitten oikea polvi ja kosketa vasemmalla kädellä oikeaa polvea. Jatka vuorotellen.

2. Aiheeseen liittyviä sananlaskuja

Sananlaskut voi esim. jakaa oppilaspareille paperiliuskoilla. Pohditaan ensin pareittain, mitä sananlaskulla tarkoitetaan ja mihin tilanteeseen sananlasku sopisi. Sen jälkeen esitellään se muulle ryhmälle.

  • Itku pitkästä ilosta.
  • Lapsi on terve kun se leikkii, mutta sairas kun ei lopeta.
  • Leikki on lapsen työtä.
  • Ei leikki leivässä pidä.
  • Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. 

3. Aiheeseen liittyvää musiikkia

  • Fröbelin palikat: Pää, olkapää, polvet, varpaat
  • Jos sul lysti on
  • Sano lamppu, sano lamppu…