Satuja ja sadunkertojia

Kappaleen tavoitteena on keskustella saduista ja satukirjailijoista, oppia erottamaan satu muiden tekstien joukosta, oppia saduille tunnusomaisia piirteitä ja satusanastoa, mm. satuhahmojen nimityksiä.
Tällä sivulla
Äänite, raita 7
Harjoituskirja A, tehtävä 4
Kuuntele satu Ahdin aarteet.
Lue tehtävän 4 kysymykset.
Kuuntele satu toisen kerran ja vastaa kysymyksiin.
Ahdin aarteet, suomalainen kansansatu
Mies oli hakkaamassa puita joen rannalla. Kesken työn kirves kuitenkin luiskahti veteen ja upposi. Murheissaan mies istui kivelle miettimään, miten saisi kirveen takaisin. Silloin hänen eteensä ilmestyi Ahti, veden isäntä.
- Mikä on miehen murhe? Ahti kysyi.
- Minulta putosi kirves jokeen, vastasi mies.
- Odotahan! sanoi Ahti ja sukelsi. Hetken päästä hän palasi kaunis kultainen kirves kädessään.
- Onko tämä sinun kirveesi? Ahti kysyi.
- Ei ole, mies vastasi.
Ahti sukelsi uudelleen ja palasi hopeakirves kädessään.
- Tämäkö on sinun kirveesi?
- Ei ole, vastasi mies.
Ahti hävisi vielä kerran veden pinnan alle. Kun hän palasi, hänellä oli miehen kirves mukanaan.
- Onko tämä sinun kirveesi?
- On, mies vastasi iloissaan.
- Sinä olet rehellinen mies, sanoi Ahti ja antoi miehelle kirveen, hopeakirveen ja vielä kultakirveenkin.
Kateellinen naapuri kuuli miehen seikkailusta. Hänkin halusi saada kultakirveen. Hän meni joen rantaan ja heitti tahallaan kirveensä veteen.
Ahti tuli nytkin katsomaan ja kun hän kuuli miehen murheen syyn, hän sukelsi ja palasi hetken päästä kultakirves mukanaan.
- Onko tämä sinun kirveesi? Ahti kysyi.
- On! valehteli naapuri.
Sanaa sanomatta Ahti sukelsi valtakuntaansa. Niin jäi Ahne naapuri ilman kultakirvestä eikä saanut takaisin edes omaa kirvestään. Siellä joen pohjalla se on vieläkin, ellei ole jo kokonaan ruostunut.
Sanasanelu
1. Opettaja pyytää kirjoittamaan seuraavat sanat allekkain vihkoon: onni, ilo, viha, menestys, hyvä, arka, vahva, varaton, kuollut.
Keksi ja kirjoita sanoille viereen vastakohdat. Jos oppilaiden on vaikea keksiä vastakohtia, voidaan niitä keksiä yhdessä.
onni – epäonni,
ilo – suru,
viha – rakkaus,
menestys - vastoinkäyminen,
hyvä – paha,
arka - rohkea
vahva – heiveröinen, heikko
varaton – rikas,
kuollut – elävä, kuolematon
2. Opettaja pyytää kirjoittamaan seuraavat sanat allekkain vihkoon: hankala, sitkeä, ilkeä, uneksia, tarinan henkilö, kohdata, luovuttaa.
Keksikää niille yhdessä synonyymit ja oppilaat kirjoittavat samaa tarkoittavan sanan viereen.
Esim.
hankala, vaikea
sitkeä, sinnikäs, ahkera
ilkeä, paha, häijy
uneksia, haaveilla, unelmoida
tarinan henkilö, hahmo, sankari
kohdata, tavata, tulla eteen
luovuttaa, antaa periksi
Toistokirjoitus
Oppilaille luetaan alla oleva satu viisaasta jäniksestä kahteen kertaan, minkä jälkeen oppilaat kirjoittavat omin sanoin kertomuksen vihkoon. Ensimmäisellä kerralla oppilaat kuuntelevat hiljaa keskittyen pääasioihin ja tarinan juoneen. Toiselle kuuntelukerralla oppilaat voivat kirjoittaa omia muistiinpanoja tekstin aikana, esim. tarinassa esiintyvät eläimet.
Kirjoitustehtävää voi helpottaa kirjoittamalla ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen taululle esim. seuraavat sanat muistiin palauttamisen helpottamiseksi:
metsän eläimet
leijona
apina
päivän ruoka
jänis
vihainen ja nälkäinen leijona
toinen leijona
kaivo
Viisas jänis (iranilaisen sadun mukaan)
Olipa kerran metsä, jonka ympärillä olivat vihreät niityt ja puut, joissa linnut lauloivat. Metsän eläimet elivät yhdessä mukavaa rauhallista elämää. Eräänä päivänä elämä metsässä muuttui, kun ilkeä leijona muutti paikalle. Leijona metsästi joka päivä metsän ja niityn eläimiä ruoakseen, ja eläimet eivät enää uskaltaneet liikkua vapaasti. Linnut eivät enää laulaneet eivätkä perhoset lentäneet.
Eräänä päivänä metsän eläimet päättivät, että jotain oli tehtävä. Kaikki eläimet ehdottivat erilaisia ratkaisuja tilanteeseen. Apina ehdotti, että metsän eläimet toimittaisivat leijonalle joka päivä ruokaa eikä sen tarvitsisi enää metsästää. Eläimet hyväksyivät apinan ajatuksen. Ehdotus kerrottiin leijonalle. Leijona hyväksyi sen, mutta ruoka ei saisi koskaan olla myöhässä.
Elämä metsässä rauhoittui. Päivittäin eläimet äänestivät, kenet heistä leijona söisi päivän ruoaksi. Eräänä päivänä oli jäniksen vuoro olla leijonan lounaana. Mutta jäniksellä oli useita lapsia ja hän ajatteli, etteivät lapset pärjäisi ilman äitiänsä. Jänis mietti ankarasti uutta keinoa.
Lopulta Jänis päätti tahallaan myöhästyä leijonan ruoka-ajasta, ja houkutteli nälkäisen ja vihaisen Leijonan ansaan, jonka oli keksinyt. Jänis odotteli hetken aikaa ja meni hitaasti leijonan luokse, joka oli jo todella vihainen ja nälkäinen. Kun leijona näki jäniksen, hän alkoi karjua: ”Miksi olet myöhässä ja missä on päivän lounaani vai oletko sinä lounaani?”. Leijona jatkoi: Petitte lupauksen. Lähden itse metsästämään.” Jänis vastasi: ”Teidän majesteettinne, sinulle lähetettiin useita jäniksiä, mutta matkalla toinen leijona söi jäniksesi. Hän väitti, että hän on kaikista vahvin ja koko metsän omistaja. Olen myöhässä, mutta ajattelin, että sinun olisi tärkeää tietää nämä asiat.” Leijona tuli hyvin vihaiseksi. ”Kuka kumma minun valtakunnassani on? Siellä ei saa olla ketään muuta leijonaa kuin minä. Vie minut heti tämän leijonan luokse,” leijona ärjyi.
Jänis vei leijonan toisen leijonan luokse. He kävelivät kaivolle, jossa oli kirkas ja puhdas vesi. Jänis osoitti leijonalle kaivoa, jossa toinen leijona asui. ”Mennään vähän ylemmäs ja katsotaan, missä toinen leijona asuu,” kuiskutteli jänis leijonan korvaan. Leijona ja jänis nousivat mäelle, jolta Leijona katsoi kaivoon. Ja toden totta vedestä heijastui leijonan kuva. Leijona hermostui ja huusi kaivoon: ”Kuka olet? Luuletko olevasi vahvempi kuin minä?” Kaivosta kaiku vastasi samat lauseet.
Silloin leijona syöksyi kaivoon kuvitellun vihollisensa perään ja hukkui. Jänis juoksi iloisesti ystäviensä luokse ja kertoi iloisen uutisen heille. Siitä lähtien eläimet asuivat rauhassa elämänsä loppuun asti.
1. Vastauksia tehtäviin
Harjoituskirja A, tehtävä 4.
a) Mistä satu kertoo?
Rehellisyydestä ja epärehellisyydestä eli valehtelusta.
b) Ketkä ovat sadun päähenkilöt?
Halonhakkaaja, veden isäntä Ahti ja kateellinen naapuri.
c) Mikä on tapahtumapaikka?
Joen ranta.
d) Mitä tapahtui ensin?
Mies kadotti kirveen jokeen.
e) Mitä tapahtui sitten?
Ahti tuli kysymään, millaisen kirveen mies kadotti. Hän halusi tuoda kirveen takaisin.
f) Mikä on tarinan huippukohta?
Ahti palkitsi miehen rehellisyydestä antamalla hänelle kaikki kolme kirvestä, myös kultaisen kirveen.
g) Kuinka monta kertaa mies meni rantaan?
Kolme kertaa.
h) Miten satu päättyi?
Naapuri yritti huijata Ahtia.
Valehtelu ei auttanut. Naapuri ei saanut mitään kirvestä.
i) Mitä pidit sadusta? Perustele.
Vastauksia tehtävään 5
1. Miten satu alkaa?
Kaukana täältä, siellä minne pääskyset lentävät aina kun meillä on talvi.
2. Keitä henkilöitä tekstissä on?
11 prinssiä ja prinsessa, kuningas ja kuningatar ja uusi kuningatar, joka on ilkeä äitipuoli.
3. Mitä vastakohtia siinä on?
Hyvä kuningatar ja kuningas, ilkeä kuningatar, kauniit ja viisaat prinsessa ja prinssit.
4. Mikä lukumäärä siinä on?
Lapsia on 12.
5. Mitä ihmeitä siinä on?
Esim. Lapset kirjoittivat timanttikynillä. Prinsessa luki kuvakirjaa, joka oli maksanut puoli valtakuntaa. Prinssit kävivät koulua miekka vyöllä ja osasivat kaiken sisältä ja ulkoa. Ilkeä kuningatar karkotti Elisan maatilalle ja taikoi prinssit äänettömiksi villijoutseniksi.
2. Leikki
Muistelkaa Andersenin satua Ruma ankanpoikanen. (Opettaja voi lukea sen vielä luokalle.)
Leikkikää ankanpoikaleikkiä. Tuoleja on yksi vähemmän kuin leikkijöitä. Ankat (oppilaat) istuvat tuoleille, yksi ankka (oppilas) jää tuolipiirin ulkopuolelle. Hänen tehtävänään on koettaa löytää pesästä paikka itselleen, eli hän koettaa päästä istumaan tyhjälle tuolille. Ryhmä yrittää estää ankanpojan yritykset liikkumalla istumapiirissä niin, ettei vapaita paikkoja löydy. Ryhmä siirtyy tuolilta toiselle samanaikaisesti kun ankka kiertää piiriä etsien vapaata paikkaa. Se piirin oppilaista, joka ei ehdi täyttää vapaata tuolia, joutuu seuraavaksi piirin ulkopuolelle.
Leikin loputtua keskustellaan, miltä tuntuu jäädä ulkopuoliseksi.
3. Draamaharjoituksia
Katso esimerkiksi: Toivonen, Tapio: Lentoon! Draama ja teatteri koulussa, s.71 – 75.
4. Aiheeseen sopiva musiikki
- Peukaloisen retket
- Prinsessa Ruusunen
- Lohikäärme Puff
- Nalle Puhin hinajalaulu
- Peppi Pitkätossu
- Tässä tulee Rölli
- Hei, muumit