Laulujoutsen

Vain Kielikarhu-oppikirjasarjan käyttöön Laulujoutsen

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu ja tekstissä esitellään mm. ulkonäkö, lisääntyminen, levinneisyys, muutto, ravinto ja ääntely. Lisäksi tekstissä kerrotaan lyhyesti joutsenen esiintymisestä taideteoksissa ja tuotemerkeissä. Näistä aiheista löytyy lisätietoa opettajanoppaan kohdassa Vinkkejä ja lisämateriaalia.

Tekstiä lukiessa ei nyt ole tärkeintä asioiden ulkoa oppiminen, vaan eläytyminen: motivoituminen aiheeseen silmäilemällä ja ennakoimalla tekstiä ja keskustelemalla sidotaan uusi tieto oppilaiden aiempiin tietoihin joutsenista.

Silmäillessä oppilaita ohjataan katsomaan kappaleen alkua ja päättelemään, mitä asioita joutsenesta siinä kappaleessa kerrotaan – lukematta koko kappaletta. Jos mahdollista, opettaja voi näyttää tekstin oppilaille ensin siten, että piilottaa joka kappaleesta tekstin loppuosan. Samalla ennakoidaan, millaisia asioita teksti lukijalle kertoo.

Sidotaan uusi tieto aiempaan eli keskustellaan siitä, mitä oppilaat joutsenista nyt jo tietävät ja mistä he ehkä haluaisivat saada lisää tietoa. Kootaan taululle esimerkiksi ajatuskartta näistä asioista.

Vasta tämän jälkeen lähdetään varsinaisesti lukemaan tekstiä. Lukemisen jälkeen harjoituskirjassa on vaihtoehtoiset tehtävät muistiinpanojen harjoittelemiseen: Oppilaat voivat vaikkapa ensin pareittain - tai koko ryhmä yhdessä - koota äsken luetusta tekstistä saamansa tiedot käsitekarttoihin, joita sitten vertaillaan luokassa muiden karttoihin. Tämän jälkeen ”siirretään” käsitekartan asiat tehtävän 3 valmiiseen luettelopohjaan. Lopulta oppilaat voivat valita itselleen mieluisemman tavan merkitä muistiinpanoja, käsitekartan tai luettelon.

Tällä sivulla

Taitavan lukijan vinkit tietotekstin lukemiseen

Taitava lukija käyttää tietotekstiä lukiessaan erilaisia ymmärtämistä ja mieleen painamista helpottavia toimintatapoja eli strategioita:

1. Ennen lukemista: ennakointi

2. Lukemisen aikaan: selventäminen ja tiivistäminen.

Hyviä työtapoja minulle ovat esim. omien muistiinpanojen tekeminen, käsitekartan tai luettelon tekeminen, muistia tukevat mielikuvat, mielikuvaharjoitukset ym.

3. Lukemisen jälkeen: päätelmien tekeminen, uudelleen muotoilu ja kysymysten tekeminen

Hyviä työtapoja minulle ovat tekstin palauttaminen mieleen omia muistiinpanoja katsomalla, tekstin sisällön kertominen omin sanoin jne.

Pyydetyn tiedon havaitseminen kuunneltavasta tekstistä

Opettaja lukee lyhyen tekstin. Oppilaan tehtävä on kuunnellessa selvittää vain, kuinka laulujousen eroaa kyhmyjoutsenesta – muu tieto on tässä yhteydessä tarpeetonta.

Laulujoutsen on joutsenten sukuun kuuluva suuri, valkea sorsalintu. Sen nokka on keltainen, eikä nokan tyvessä ole mustaa kyhmyä toisin kuin kyhmyjoutsenella. Se on leimallisesti pohjoisen lintu, joka pesii Euraasian mantereen pohjoisosissa ja siirtyy talveksi etelämmäs sulan veden perässä. Laulujoutsen on Suomen kansallislintu, jota on kuvattu monissa taideteoksissa.

Mikä lause ei kuulu joukkoon? Eli ”turhan tiedon” erottaminen tekstistä

Joutsenpari kokoaa suuren pesäkekonsa vesikasveista, mudasta, turpeesta ja sammalista pienelle luodolle tai matalikolle lammen tai pikkujärven keskelle. Molemmat rakentavat pesää naaraan tehdessä kuitenkin pääosan. Uroksen mielestä tämä on epäreilua. Rakennelma valmistuu viikossa, mutta sitä on korjailtava ajoittain. Joutsenet pesivät joka vuosi samalla järvellä tai lammella. Vanhastaan laulujoutsen on pesinyt järvillä, kyhmyjoutsen merenlahdilla.

Toistokirjoitus

Suomessa laulujoutsenien yleisin kuolinsyy on tapaturmainen eli ne törmäävät vahingossa sähköjohtoihin. Aikuisen laulujoutsenen kimppuun eivät petoeläimet käy kuin poikkeustapauksessa. Sen munia uhkaavat joskus pesärosvot, kuten korppi, kettu, minkki tai ahma. Myös kaakkurit, lapintiirat tai kuikat voivat ajaa joutsenet pois pesimäjärveltään. Molemmat puolisot puolustavat pesää ja onnistuvat yleensä suojelemaan munia ja poikasia.

Vastauksessa tulisi olla ainakin seuraavat seikat:

  • Yleisin kuolinsyy on tapaturma.

  • Petoeläimet eivät yleensä käy laulujoutsenen kimppuun.

  • Joskus pesärosvot syövät niiden munia.
  • Kakkurit, tiirat tai kuikat voivat ajaa joutsenen pois pesimäjärveltään.

Sanelu

Opettaja luettelee lintujen nimiä. Oppilas kirjoittaa ne vihkoonsa. Lopuksi voidaan yhdessä ”tunnistaa” linnut ja katsoa esim. kuvat kaikista ja ryhmitellä kuvien perusteella vesilinnut erikseen.

  • sinisorsa
  • laulujoutsen
  • pulu
  • punatulkku
  • silkkiuikku
  • valkoposkihanhi
  • harakka
  • tukkasotka
  • varis
  • sinitiainen

Joutsen taiteessa

Opettaja voi näyttää kuvia taideteoksista tai lukea runoja, joissa joutsenella on keskeinen merkitys. Tällaisia ovat mm.

  • Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti (joutsen teoksen vasemmassa yläkulmassa)
  • Magnus Enckell: Fantasia ja Mies ja joutsen
  • Ferdinand von Wrightin maalaukset joutsenparista
  • Otto Manninen: runot Joutsenet ja Joutsenlaulua
  • Eino Leino: Lapin kesä -runo

Keskustelun pohjaksi: Mitä joutsen kuvaa tässä teoksessa? Onko se jonkin asian symboli eli vertauskuva?

Eläinprojekti (tiedonhaku jostakin eläimestä)

Oppilas toteuttaa esim. kotitehtävänään projektin, jossa tutustuu johonkin lintuun (tai muuhun eläimeen, kasviin tms). Hän etsii kohteestaan tietoja tietokirjasta, ympäristö- ja luonnontiedon kirjasta, internetistä jne. Hän kokoaa tiedot esim. seinälehdeksi tai vihkoonsa. Halutessa oppilas voi esitellä tutkimuskohteensa myöhemmin muulle ryhmälle.

Aiheeseen sopivaa musiikkia

Esim. Otto Mannisen sanoittama Joutsenet (Yli soiluvan veen ne sousi...), Eino Leinon Lapin kesä tai J. L. Runebergin sanoittama Joutsen (Halk' illan ruskon auerman käy lento joutsenen...)

Ääneen luettavaksi

H. C. Andersenin satu Ruma ankanpoikanen käsittelee toiseuden kokemusta ja on teemaltaan sopiva isommillekin lapsille.