Kielikarhu

Äänite, raita 8
Harjoituskirjan tehtävä 10

Heikki heräsi aikaisin lauantai-aamuna. Ensin hän söi aamupalan ja sitten katsoi vähän televisiota. Sieltä tuli lastenohjelmaa. Kun ohjelma loppui, Heikki lähti pihalle. Siellä oli jo Matti, Heikin ystävä. Matti lähti juoksemaan Heikkiä kohden.

Matti: Moi, lähdetäänkö metsään rakentamaan majaa? Näin eilen pienen luolan, jonka luokse voitais rakentaa maja. Sieltä vois sitten vakoilla lenkkeilijöitä ja koiranulkoiluttajia.

Heikki: No, lähdetään vain.

Matti: Mun pitää tulla kyllä kahdeltatoista takas syömään. Eilen äiti oli tois viainen, kun myöhästyin.

Heikki: No yritetään muistaa. Voitko sä tulla sitten iltapäivällä taas leikkimään mun kanssa?

Matti: En ehdi, kun me lähdetään äidin ja isän kanssa johonkin lastenteatteriin katsomaan Pekka Töpöhäntää. Mut mä voin kysyä, jos sä pääsisit meiän mukaan.

Heikki: Se ois kivaa. Soita sit, mulle, jos mä voin tulla mukaan.

Matti: Joo. Missä se sun luolas on?

Heikki: Tuolla ton ison kuusen takana. Kerätään tästä jo näitä oksia, niin voidaan heti ruveta rakentamaan majaa.

--

Heikki: Tästähän tulee tosi hieno. Eikä tätä näy tonne kävelytielle yhtään.

Matti: Hei, otetaanko huomenna eväät tänne mukaan ja tullaan heti aamulla vakoilemaan?

Heikki: Joo, hyvä idea. Täytyykö sun nyt lähteä, ku kello on jo viittä vaille kakstoista?

Matti: Voi ei! Nyt mun täytyy juosta! Mä soitan sulle sit!

Heikki: Joo, moikka!

--

Äiti: No hyvä, että tulit ajoissa. Tänään on makaronilaatikkoa.

Matti: Hei voiks Heikki lähteä meiän mukaan sinne teatteriin?

Äiti : No kyllähän se varmaan sopii. Täytyy soittaa ensin teatteriin ja kysyä, saako sinne vielä lippuja, sitten täytyy soittaa Heikin äidille. Mutta syödään nyt ensin. Käypä hakemassa isä sieltä työhuoneesta ruokapöytään.

--

Matti: Moi, täällä on Matti! Äiti soitti sinne teatteriin, ja kyllä siellä on vielä vapaita paikkoja, joten tuu vaan mukaan!

Heikki: Kivaa! Paljonko se maksaa? Mun täytyy pyytää äidiltä rahaa.

Matti: Äiti sanoi, ettei sun tarvitse maksaa, kun te veitte mut viime viikonloppuna uimaan. Kysy vaan lupa, ja tuu sit tänne meille. Lähdetään puolen tunnin päästä.

Heikki: Mä kysyin jo. Saan lähteä. Nähään kohta!

Matti: Okei, nähään kohta!

Kun he tulivat teatterista takaisin kotiin, molemmat pojat menivät koteihinsa. Matin perheessä lämmitettiin sauna ja tehtiin iltapalaksi iso pelillinen pitsaa. Matti sai auttaa äitiä pitsan leipomisessa. Saunan jälkeen koko perhe söi iltapalaksi pitsaa ja katseli vähän aikaa televisiota. Sieltä tuli luonto-ohjelma. Illalla Matti vielä piirteli omassa huoneessaan lentokoneita ja lueskeli kirjoja. Noin kello yhdeksän häntä alkoi väsyttää ja meni sanomaan hyvää yötä isälle ja äidille ja meni nukkumaan. Yöllä hän näki unta, jossa Pekka Töpöhäntä tuli käymään Heikin ja hänen majassa ja he söivät siellä pitsaa.

1. Verbikortit

Verbikortteja voi käyttää monenlaiseen harjoitteluun.

Tässä joitain ehdotuksia:

1. Pantomiimi-esitykset Jokainen oppilas valitsee vuorollaan yhden kortin ja esittää siinä esiintyvän verbin ilman puhetta. Se, joka arvaa oikean verbin, saa kortin itselleen ja esiintyy seuraavaksi.
2. Alias Oppilaat selittävät kortin verbin käyttämättä kuitenkaan itse verbiä. Muut yrittävät arvata, mikä verbi on kyseessä. Esim. Sitä voi tehdä talvella ulkona. Siihen tarvitaan luistimet.
3. Taivutusta Oppilas nostaa vuorollaan pakasta kortin ja taivuttaa sitä kaikissa persoonamuodoissa.

2. Muita verbin harjoitteluun sopivia pelejä

1. 1. Mitä tällä voi tehdä? Tässä voi käyttää mitä tahansa esinettä kuvaavia kortteja (esim. Alias-kortit) kortteja tai esineitä (esim. kampa, kenkä, heijastin…). Oppilaat jaetaan pieniin ryhmiin tai voi olla yksinkin. Opettaja jakaa jokaiselle ryhmälle yhden esineen/kortin. Ryhmän pitää keksiä esineelle erilaisia, mahdollisesti uusiakin, käyttötapoja. (Kysytään: Mitä tällä esineellä voi tehdä?) Pisteitä voidaan halutessa antaa esim. keksittyjen verbien lukumäärän perusteella.
   2. Mitä en ole koskaan tehnyt? Tässä leikissä pisteitä saa sellaisesta tekemisestä, jota kaikki muut ovat tehneet, mutta sinä et. Jokainen sanoo vuorollaan yhden asian, josta jaetaan pisteet. Esim. Oppilas X sanoo: En ole koskaan ajanut pyörällä ilman käsiä. Jos kaikki muut ovat ajaneet pyörällä ilman käsiä, oppilas X saa pisteen, muuten hän ei saa. Tarkoitus on siis keksiä asioita, jotka eivät ole harvinaisia, mutta joita syystä tai toisesta ei itse ole koskaan tehnyt.

3. Keskustelutehtävä

Pohditaan yhdessä tai pareittain, mitä kaikkea voi tehdä

a)  sadepäivänä
b)  pakkaspäivänä
c)  hellepäivänä
d)  ystävän, mummin tai vaarin ilahduttamiseksi
e)  jokin vanha lelu on mennyt rikki tai ei enää miellytä sinua

4. Sanaston laajentaminen

Kootaan taululle sanaperheitä ja tutkitaan, kuinka samaan perheeseen voi kuulua sekä verbejä että muita sanaluokkia.

1. Opettaja piirtää malliksi ajatuskartan taululle.
2. Ensin kirjoitetaan keskellä verbi myöhästyä.
3. Oppilaat voivat etsiä, löytyykö tekstistä lähes samannäköisiä sanoja, jotka kuitenkin tarkoittavat vähän eri asiaa. Mukaan ei nyt siis hyväksytä verbin eri taivutusmuotoja. Tekstistä löytyy ainakin verbi myöhästellä.
4. Oppilaat keksivät yhdessä lisää sanoja, jotka muistuttavat tätä sanaa. Opettaja voi auttaa antamalla lauseen alkuja, esim.

- Konsta pelkäsi, että hän tulisi kouluun… (myöhässä).
- Pienet lapset eivät saa olla ulkona… (myöhään).
- Aikaisen vastakoha on... (myöhäinen)
- …ei ole niin vaarallista, jollei sitä tapahdu usein. (Myöhästyminen)
- Sellaiset, jotka ovat usein myöhässä, ovat… (myöhästelijöitä).

Tutkitaan yhdessä, mitkä sanoista ovat verbejä.

Oppilaat voivat harjoitella pareittain ja tehdä samanlaisia ajatuskarttoja esim. verbeistä huutaa, juosta, laulaa.

5. Kirjoitustehtävä

Kirjoitetaan tekstikirjan s. 39 kuvasta verbejä tai kokonaisia lauseita, joissa huomio kiinnitetään verbin oikeaan taivuttamiseen.

6. Lauluja

-  Minä tykkään käydä koulua, minä tykkään laulaa
-  Opettaja ja lapset kaupungissa (Opettajan huulia varmaan liikutti tuuli, silloin lapset kaiken väärin kuuli.)
-  Koska meitä käsketään