Niinan käyttämää verbin aikamuotoa kutsutaan imperfektimuodoksi. Millaisissa teksteissä imperfektimuotoa usein käytetään? Esim. tarinoissa, historian teksteissä.
Niina saa hammasraudat
Tekstikirjassa on katkelma Niina päiväkirjatekstistä, jossa hän pohtii hammasrautojen saamista ja pelkoa kiusaamisesta. Tekstin avulla pääsee keskustelemaan siitä, miltä tuntuu, jos kiusataan jonkin ominaisuuden vuoksi, esim. siksi että on saanut hammasraudat tai silmälasit. Keskustelua voikin herättää laajemmin esimerkiksi muiden hyväksynnän tärkeydestä, yleisesti ulkonäköön liittyvästä kiusaamisesta ja hyvinvoinnin ja turvallisuudentunteen tärkeydestä oppilaiden itsetunnon ja koulussa viihtymisen kannalta.
Kielitiedon tavoitteena on harjoitella imperfektin myönteisen ja kielteisen muodon käyttöä. Oppilaiden huomio kiinnitetään myös imperfektin käyttöön kirjallisen tekstin aikamuotona sekä yleiskielisen ja yksityisemmän kirjoittamisen eroihin.
Sanastossa laajennetaan terveyssanaston tuntemusta hampaiden hoitoon liittyvillä sanoilla.
Tällä sivulla
Ninan päiväkirjamerkintöjen jatko, johon liittyy Sanasalaatti-tehtävä
(Äänite, raita 19)
"Mä pesen hampaat joka ilta fluorihammastahnalla, koska mä pelkään että mulle tulee reikiä hampaisiin. Mä kurlaan ja purskutan huolellisesti lopuksi. Ja aina ruoan jälkeen mä pureskelen ksylitolipurkkaa. Kerran hammaslääkäri sanoi, että se pinnottaa mun hampaat. Mä säikähdin, kun luulin, että siellä on reikä, joka pitää paikata. Mä pyysin, että se puuduttaisi ennen poraamista. Ei se suostunut puuduttamaan, mutta se kertoi, ettei pinnottamisessa porata, puhdistetaan vaan ja laitetaan sellasta ainetta, joka estää plakin tulemisen hampaan pinnalle. Se sanoi, että mulla on vaihtunut melkein kaikki maitohampaat rautahampaiksi, ja kysyi onko hammaskeiju käynyt jo hakemassa ne pudonneet. Mä en pystynyt puhumaan, kun suu oli täynnä putkia ja puikkoja, joten mä vaan nyökkäsin. Olis kiva, jos hampaita olis sata. Sitten musta tulisi aika rikas. Nimittäin mä laitan aina irti lähteneen maitohampaan tyynyt alle, ja joka aamu sieltä on löytynyt kolikko! Vaikka kyllä mä tiedän, kuka sen kolikon sinne on laittanu..."
Parisanelu
Opettaja heijastaa taululle tai kopioi oppilaille taulukon puolikkaan, oppilaalle A toisen ja oppilaalle B toisen puolikkaan. Oppilaat sanelevat toisilleen, kirjoitetaan sanat vihkoon ja lopuksi parit voivat vielä tarkistaa toistensa tehtävät.
| A lukee ja B kirjoittaa: | B lukee ja A kirjoittaa: |
|---|---|
|
Harjaan hampaani kaksi kertaa päivässä. En syö makeisia joka päivä. Käyn hammaslääkärissä säännöllisesti. Minulla ei ole yhtään reikää hampaissa.
|
Ennen minua pelotti mennä hammaslääkäriin. Siellä haisi kummalliselta. En halunnut maata tuolissa suu auki. Nyt en pelkää enää. Hammaslääkäri on mukava. Hän tarkastaa hampaani varovasti. Minua ei koskaan satu. |
Keksitään yhdessä satu
Jokainen vuorollaan jatkaa tarinaa.
Karhun onnellinen päivä.
Olipa kerran karhu, joka rakasti uimista. Hän asui… Eräänä aamuna…
Aiheeseen sopivaa kirjallisuutta
- Thorbjørn Egner: Satu hammaspeikoista
- Aili Somersalo: Terveyssatuja (1927)
Aiheeseen sopivaa musiikkia
-
Karamellioopperan laulut
- Karamelli-Kalle, Hammasharjalaulu (Musica 1-2, Warner/Chappell Music Finland Oy)
- Kerropa, mitä näit (Musica 1-2, Warner/Chappell Music Finland Oy)
- Lapset ja hammaspeikot (Musiikin mestarit 1-2, Otava)