Kielikarhu
Tekstien teemana on jännityskirjallisuus ja humoristinen kirjallisuus. Jaksossa luetaan ensimmäiset kolme kappaletta jännittävää katkelmaa Raili Mannisen kirjasta Jatulintarhan arvoitus, jossa nuori Joni-poika käsittelee pahaa oloaan karkaamalla kesämökiltä pienellä jollalla ja joutuu pahaan myrskyyn. Viimeisessä kappaleessa tutustutaan humoristiseen lastenkirjallisuuteen Annu Kivekkään Ykkösjätkät-romaanikatkelman myötä, jossa ekaluokkalainen Anton tutustuu kolmasluokkalaiseen Kyöstiin, ja yhdessä kaverukset onnistuvat kääntämään Antonin kodin päälaelleen Muuttomies-leikillään.
Tekstikatkelmien avulla kerrataan kertomustekstin keskeiset käsitteet (pää- ja sivuhenkilöt, tapahtumapaikka ja juoni), jotka on alustavasti käsitelty jo Kielikarhu 2 -kirjassa (3. luokalla). Lisäksi harjoitellaan tutkimaan tapahtuma-aikaa ja kerrontaa ja tekemään niihin liittyviä huomioita. Kerronnan keinoista tutustutaan lähinnä siihen, kuka tarinaa kertoo, vaihtuuko kertoja tai kerronnan näkökulma.
Sanastotehtävissä tutustutaan mökkielämään ja erityisesti säähän ja veneilyyn liittyvään sanastoon. Kirjoitustehtävissä harjoitellaan sekä kerronnan näkökulman vaihtamista että jännityksen ja huumorin keinojen käyttöä omissa teksteissä. Koska teksteistä nousee omana teemanaan myös suuttumus ja sen näyttäminen ja hallinta, pohditaan tätä teemaa sekä keskustelutehtävissä että ilmaisuharjoituksissa.
Sanaristikon oikeat vastaukset:
Tarkistussana on: AURINKOINEN
Sanaristikon oikeat vastaukset:
Tarkistussana: AALLOT
3. luku
Kyösti tutki Antonin leluvarastoja. Hän otti kirjahyllyssä seisovan robottiukkelin käteensä.
- Kappas vain. Robo-Lari. Oliko kallis? Kyösti kysyi.
- Se maksoi kai kaksisataa euroa, Anton sanoi empien.
- Tarkoitat varmaan kahtakymmentä euroa, Kyösti sanoi. - No, olet vielä liian nuori ymmärtämään raha-asioita.
Seuraavaksi Kyösti otti käsiinsä Antonin vesipyssyn.
- Tjaa, melko hieno. Itselläni on samanlainen, Kyösti sanoi. – Omassani on tosin kolme vesisäiliötä. Tiedätkö mallin?
Anton nyökkäsi.
- Se on superturbomega, vesipyssyjen kuningas, Kyösti sanoi ja tuijotti Antonia. - Toisin sanoen se on suurempi kuin tämä. Markkinoiden suurin.
- Jaahas, vastasi Anton, vaikka ei oikein ymmärtänyt, minkä ihmeen markkinoiden. Alkoi jo vähän kyllästyttää tuo Kyöstin leveily.
- Minullapas heiluu hammas, Anton kehaisi. - Ja sitten kun se irtoaa, hammaskeiju laittaa tyynyn alle kaksi euroa!
- Hammaskeiju? Kyösti naureskeli. - Hah-hah,haa. No jaa, sinä oletkin vielä liian nuori ymmärtämään elämän kovia tosiasioita.
- Leikitaanko jotakin? Anton kysyi arasti, vaikka arveli, ettei tuo salainen agentti ikinä suostuisi.
- Sopiihan se, Kyösti haukotteli. - On kyllä melko vaikeaa keksiä leikkiä, joka kiinnostaisi sekä yhdeksänvuotiasta että seitsemänvuotiasta.
Anton huokaisi syvään. Pitihän se arvata, tylsää mikä tylsää. Minä olin oikeassa, äiti oli väärässä. Ei meillä ole Kyöstin kanssa yhtään kivaa.
Kyösti istahti alas ja näytti mietteliäältä.
- Taidan sittenkin tietää yhden hyvän leikin...
a. Haluaisin, että isä olisi enemmän kotona.
b. Mökin ulkopuolella hän seisahtui ja katseli ympärilleen.
c. En saa enää unen päästä kiinni. Pelottaa nukkua yksin.
d. Miksi se poika on lähtenyt?
a. Minä lähden jollalla seikkailemaan. (Joni)
b. Joni lähti jollalla seikkailemaan. (Kertoja)
c. Joku on lähtenyt jollalla. (Isä)
d. Isä ei varmasti pidä minusta. (Joni)
e. Hän ajatteli, että isä ei välittänyt hänestä. (Kertoja)
a. Nyyhkytys, nyyhkii, itku, parkuminen, vollotus (nyyhkii, verbi)
b. Kiitää, harppoa, viilettää, juosta, hiipiä (hiipiä, hidasta liikkumsita)
c. Ukkonen, puuskainen, vaahtopäinen, sateinen, tyyni (ukkonen, muut adjektiiveja)
d. Poukama, saari, silta, niemi, lahti, ulappa (silta)
e. Suututtaa, harmittaa, raivostua, mököttää, vaarantaa (vaarantaa)
Kuuntele kertomus kahteen kertaan ja kirjoita se sen jälkeen lyhyesti omin sanoin vihkoosi.
Kerran kalastaja ajoi pitkin maantietä, hänellä oli suuri tynnyri kaloja reessään. Kettu tuli kalastajaa vastaan. Ovela kettu heittäytyi tielle makaamaan ja teeskenteli kuollutta. Kalastaja huomasi kuolleen ketun ja pani ketun kalatynnyriinsä. Kettu heittikin saman tien kaikki kalat tynnyristä tielle. Kun se sai tynnyrin tyhjäksi, se hyppäsi itse pois tynnyristä ja reestä. Sitten se palasi takaisin tietä pitkin ja keräsi kalat itselleen.
Kun se oli kerännyt kaikki kalat, tuli karhu sitä vastaan. Karhu kysyi:
- Mistä sinä sait näin paljon kaloja?
Siihen kettu vastasi:
- Minä kävin onkimassa.
- Kuinka saa näin paljon kaloja? kysyi karhu.
Kettu neuvoi häntä ja sanoi:
- Pitää mennä onkimaan silloin, kun tähdet loistavat taivaalla kirkkaasti. Pistä silloin häntäsi avantoon ja uita sitä siellä niin kauan kun tuntuu siltä, että kalat käyvät siihen kiinni. Kun kaloja tuntuu olevan tarpeeksi kiinni, tempaise häntä yhdellä kertaa ylös vedestä. Sillä tavalla saat paljon kaloja.
Luottavainen karhu teki niin kuin kiero kettu oli neuvonut. Kun se näki taivaalla paljon tähtiä, se meni avannolle ja pisti häntänsä siitä sisään. Kun hännässä alkoi tuntua siltä, että siellä on paljon kaloja, se tempaisi sen nopeasti irti avannosta. Mutta häntä olikin ehtinyt jäätyä pakkasella kiinni avantoon ja kun karhu vetäisi sitä, se jäi kiinni avantoon. Pistely hännässä ei ollutkaan johtunut kaloista vaan pakkasesta.
Siitä lähtien karhu on ollut ilman häntää.
Esitä ja eläydy -tehtävässä opettaja voi vaihtoehtoisesti kopioida kuuntelutehtävän tekstin (Kyöstin ja Antonin keskustelu) oppilasparille suullista esitystä varten.
Kaija Pakkasen runo Kuinka vesi liikkuu?
Mikki-Hiiri merihädässä
Myrskyluodon Maija
Modest Musorgski: Yö autiolla vuorella
James Bond -teema
