Sanaston harjoittelua
Mitkä sanat sopivat verbin kanssa? Keksitään erilaisia lauseita, joissa verbi pysyy samana ja kirjataan ne yhdessä näkyviin. Tutkitaan, millaiset sanat verbin kanssa sopivat ja missä muodossa ne yleensä lauseessa ilmenevät. Käytä predikaattiverbinä
- väittää-verbiä
- kehua-verbiä
- kuulua-verbiä
Keskustelua verkossa
Keksi ja kirjoita -tehtävät voisi helposti yhdistää Kerro ja kuuntele -tehtävään ja ohjata oppilaat käymään keskustelua verkossa. Tähän tarkoitukseen sopisi parhaiten jokin koulun oma oppimisympäristö, johon pääsyn voi opettaja rajata. Mielipiteen ilmaisun harjoitteluvaiheessa on tärkeää, että ympäristö ja muut keskustelijat ovat tuttuja ja turvallisia. Opettaja seuraa keskustelua ja valvoo, ettei ketään loukata mielipiteidensä vuoksi. Keskusteluun johdattelemiseksi voidaan käyttää seuraavia tekstikirjan tehtävänantoja:
- Millaisia ajatuksia ja mielipiteitä juttu sinussa herätti? Kirjoita mielipidekirjoitus.
- Mitä muut oppilaat ajattelivat? Olitteko eri mieltä jostain asiasta? Keskustelkaa ryhmissä.
HS:n sivuille tulleita mielipidekirjoituksia aiheesta Kuka on suosittu? voi lukea HS:n sivuilta. Tässä muutama esimerkki
SANOMALEHTIVIIKKO 2011
Konsolipelit eivät tee suosituksi (11.2.2011)
Oli hauska nähdä, miten erilaisia mielipiteitä asioista oli jutussa "Kuka on suosittu?" (HS Elämä 7. 2.). En ole samaa mieltä kaikista siinä olleista asioista.
Minun mielestäni ei esimerkiksi tarvitse olla Nintendo Wii:tä tai DS:ää, jotta olisi suosittu.
Suosituista ja epäsuosituista on paljon erilaisia mielipiteitä. Onhan meidänkin luokallamme suositumpia ja ei niin suosittuja, mutta kyllä kaikkia kuunnellaan ja kaikilla on kavereita. Meidän luokallamme ainakin päästetään kaikki pelaamaan fudista välkillä ja otetaan leikkeihin mukaan.
Henrik Honni, 12, Helsinki
Voiko ihminen olla liian erilainen? (11.2.2011)
En tiedä, pitikö kirjoituksen suosituista oppilaista (HS Elämä 7. 2.) olla tarkoituksella provosoiva, mutta minussa se herätti kyseenalaistavia ajatuksia. Viidesluokkalaisten mukaan ihmisestä voi tulla epäsuosittu, jos hän on erilainen kuin muut, kuuntelee "vääränlaista" musiikkia, tulee köyhästä kodista tai on vaikka ulkomaalaistaustainen. Suosittu taas on usein rikkaasta perheestä, käyttää merkkivaatteita, juo alkoholia, polttaa tupakkaa, kuuluu massaan tai on kaunis.
Minua hirvittää se, että ollakseen suosittu tai saadakseen ystäviä on ensin miellytettävä muita ulkonäöllään tai luotava niin sanottu "cool" olemus, joka ei sitten tunnukaan yhtään omalta. En myöskään käsitä, miten se, että vanhemmat ovat rikkaita, voi luoda miltei valmiin pohjan suosituksi tulemiselle, vaikka ihminen ei olisi edes mukavaa seuraa.
Massasta erottumista pelätään. Jokainen meistä on kuitenkin jotenkin erilainen, joten mikä erilaisuudessa on niin vaikeaa hyväksyä ja sulattaa? Vai voiko ihminen olla muka liian erilainen?
Verna Virkkunen 7.-luokkalainen, Helsinki
Mielipiteen ilmaisun harjoittelua yhdessä
1. Lämmittelyleikkinä pareittain: Pelle Peloton ja robotit ⇒ ollaan toisten ohjattavina.
Pelle Peloton ja robotit
Valitkaa yksi oppilas Pelle Pelottomaksi ja muutama Pikku apulaiseksi. Muut ovat robotteja. Robotit kulkevat robottimaisesti suoraan eteenpäin. Liikkumissuuntaa ei saa itse vaihtaa. Pelle Pelottomat käyvät kääntelemässä robotteja, jotta ne eivät törmäisi toisiinsa. Kun robotti törmää toiseen robottiin tai esteeseen, se polkee paikallaan kymmenen askelta. Jos Pelle Peloton ei ehdi kääntää robottia askeleiden aikana, robotti leviää maahan. Pikku apulaiset kasaavat robotin eli nostavat sen takaisin seisomaan, jolloin robotti saa jatkaa matkaa.
Päässään roboteilla on energiakivi tai -käpy (luokassa esim. pyyhekumi). Jos esine tippuu, robotti pysähtyy. Pikku apulaiset käyvät nostamassa tippuneen kävyn tai kiven robotin päähän.
Nuori Suomi
2. Myöntyminen, kieltäminen
- Joo-leikki: Ideioidaan pareittain vaikkapa kuvitteellista suunnitelmaa yhdessä vietettävästä illasta, jota kehitetään vuorotellen eteenpäin, toinen aina hyväksyy toisen idean ⇒ Miltä tuntui?
- Ei-leikki: Ideoidaan yhdessä kuten edellä, mutta aina kielletään toisen idea ⇒ Miltä tuntui?
3. Millainen on hyvä keskustelija?
Pohditaan yhdessä; onko hyvä keskustelija sellainen, joka aina samaa mieltä vai sellainen, joka aina kieltää kaiken?
4. Millainen on hyvä perustelu?
a. Jaetaan oppilaat kahteen eri ryhmään esim. väitejanan avulla: Kysytään, mitä mieltä oppilaat ovat väitteestä Talvi on mukavampi vuodenaika kuin kesä/ Minusta koulussa on mukavampi tehdä ryhmätöitä kuin yksin tehtäviä töitä. Tämän jälkeen oppilaat asettuvat janalle sen mukaan, kuinka samaa mieltä he asiasta ovat.
b. Istuudutaan äsken jaettuihin ryhmiin ja ruvetaan keksimään perusteluja väitteelle. Opettaja kirjaa perustelut. ⇒ Harjoitellaan samalla koska- ja sillä-konjunktioiden käyttöä.
5. Harjoitellaan mielipiteen ilmaisemista.
Oppilaat ajetaan 4–5 henkilön ryhmiin ja annetaan aihe: Kirja, josta pidän/televisio-ohjelma, josta pidän. ⇒Oppilaat keskustelevat aiheesta ja jokainen esittää ainakin yhden perustellun mielipiteen asiasta.
Mukaillen Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden ideapankki.
Luetaan mielipidekirjoituksia
Alla on muutamia nuorten Helsingin sanomien Nuorten postiin kirjoittamia mielipidetekstejä, joita voi käyttää erilaisiin lisäharjoituksiin:
- Etsitään teksteistä kirjoittajan mielipide.
- Etsitään teksteistä perustelut.
- Kirjoitetaan vastine
Helsingin Sanomat 7.2.2013
Pojille annettava oikeus pitää pipoa luokassa
Opettajat ovat liian tiukkoja pipon suhteen. Jos pojalla on pipo luokkahuoneessa, tilanne on aivan kamala. Mitä väliä? Olen sitä mieltä, että pojille pitäisi antaa oikeus pitää pipoa luokassa.
Jos tasa-arvoa on haettu vuosikymmeniä, miksi pojilla on eri säännöt pipon pitämisestä kuin tytöillä? Ymmärrän, että kuuluu hyviin tapoihin ottaa hattu pois sisälle tultaessa, mutta ei koulu ole mikään kirkko. Siitä ei välitetä yhtään, haiseeko vierustoveri tupakalta vai ei.
Itsekin tykkään pitää paljon pipoa. Joskus se on päässäni huonona hiuspäivänä, kiireisen aamun takia tai muuten vain mukavana asusteena.
Pipo on asuste tytöille, miksi ei myös pojille? Me tytöt emme ole ainoita, jotka välitämme ulkonäöstämme. On poikia, jotka haluavat pukeutua muodikkaasti, ja asukokonaisuuteen voi kuulua pipo.
Älkää hyvät opettajat tuomitko poikia liian ankarasti. Miettikää, että nuorella voi olla pipo likaisten hiusten takia. Olen varma, että silloin kukaan teistäkään ei haluasi ottaa sitä pois hetkeksikään.
Emma Nordlund
14 vuotta, Vantaa
Olkaa lapsia niin kauan kuin voitte
Lapsilla on kamala kiire kasvaa isoiksi. Minne on jäänyt se ala-asteen tapa mennä ovelle ja hakea kaveria leikkimään? Nykyisin vain tekstataan kaverille kosketusnäytöllä, ja kun kaveri tulee, mennään tietokoneelle.
Vuosi vuodelta aina vain nuoremmat alkavat käyttää meikkejä ja pukeutua kuten teini-ikäiset. Yleensä neljännellä luokalla aletaan olla sitä mieltä, että nyt pitää kasvaa isoksi. Leluilla leikkiminen on noloa ja vanhat vaatteet lapsellisia.
Itse olen 14-vuotias ja tykkään vieläkin leikkiä leluilla pikkusiskoni kanssa. Lapset, olkaa lapsia niin kauan kuin vain voitte. Miksi pitää turhaa kiirettä kasvamisen kanssa? Se vie aikansa ja voi tuntua pitkäveteiseltä, mutta kun elää lapsuutensa lapsena, saa loppuelämästä enemmän irti.
Anniina Haukka
14 vuotta, Hyvinkää
Nuoret tarvitsevat omaa vapaa-aikaa ilman velvoitteita
On hullua ajatella, että nuoret joutuvat istumaan ja opiskelemaan jopa seitsemän tuntia päivässä. Sen jälkeen tulevat läksyt, joihin menee tunti. Nuorilla pitäisi olla myös omaa aikaa ja aikaa parantaa sosiaalisia taitoja. Harrastukset vievät nekin aikaa.
Nuorilta vaaditaan nykyisin liikaa. Aikuiset ja opettajat asettavat tavoitteita, ja nuorille tulee helposti paineita. Kun nuorille asettaa liikaa paineita, he ovat vaarassa syrjäytyä.
Nuorilla pitäisi olla aikaa tehdä myös sitä mitä he itse haluavat, eikä olla koko ajan menossa. Nuorilla on tarve olla myös kavereiden kanssa ja katsoa elokuvia.
Nuoruus on vain kerran elämässä. Nuorten pitäisi antaa olla juuri sellaisia kuin he ovat. Mitä nuoret muistavat 60-vuotiaina, jos he eivät ole tehneet jotain spontaania tai hullua nuoruudessa? Mistä nuoret oppivat rajansa, jos he eivät riko niitä?
Jokainen päivä on ainutlaatuinen, eikä kaikkea aikaa pitäisi kuluttaa pelkästään kouluun ja harrastuksiin.
Mira Torri
15 vuotta, Helsinki
Tupakoimalla pilaat elämäsi
Miksi tupakka on keksitty? Mielestäni sitä ei olisi pitänyt ikinä keksiä. Ei siitä ole kuin haittaa hyvinvoinnille. Miksi ihmiset siis polttavat? He pilaavat vain elämänsä sillä. Tupakassa on monia myrkkyjä, jotka turmelevat keuhkot, ja elinikä lyhenee.
Tupakkaan jää myös koukkuun, mikä on tosi huono juttu. Tupakka on keksitty, koska jokin yhtiö on vain halunnut rikastua sillä eikä ole ajatellut ollenkaan ihmisten terveyttä. Jos tupakoinnin aloittaa, niin pilaa oman elämänsä.
Jos koettaa lopettaa tupakoinnin purukumilla, siihenkin jää koukkuun. Tupakkaan menee myös paljon rahaa. Älä siis ikinä aloita!
Roope Virolainen
12 vuotta, Vantaa
Yhteistoiminnallinen väittelyharjoitus
Väittelytaitoa tarvitaan, jotta osattaisiin olla eri mieltä asioista riitelemättä. Väitteleminen ei siis tarkoita riitelemistä vaan väittelyssä esitetään perusteluja, kuunnellaan toisten näkökulmia ja tehdään kompromisseja.
Väittelyharjoituksen tavoitteena on vahvistaa perustelujen esittämisen taitoa ja toisen näkökulman hyväksymisen taitoa. Tavoitteena on myös oppia tekemään kompromisseja väiteltävistä aiheista. Huom. Vaiheesta toiseen siirrytään reippaassa tahdissa.
1. Alustus: Kuvitellaan, että kouluun on saatu 10 000 € hankerahaa, jonka käytöstä oppilaat saavat keskenään päättää.
Erilaisia vaihtoehtoja väitteiksi:
A: Hankitaan kerhoon jalkapallomaalit
B: Hankitaan kerhoon kiipeilyteline
A: Pidetään liikuntapäivä
B: Pidetään taidepäivä
2. Ryhmiin jako:
Jako A, B-ryhmiin. Etsiydytään kolmen hengen ryhmiin (3 A:ta ja 3 B:tä).
Asetetaan tuolit vastakkain.
3. Perustelujen kerääminen:
Vetäydytään oman ryhmän kanssa keräämään perusteluja, yksi toimii kirjurina.
4. Rikastaminen:
Etsi saman kirjaimen pari A-A, B-B ja kerro oman ryhmänne perustelut.
5. Perustelujen kertominen:
Kerrotaan muilta kuullut perustelut omalle ryhmälle.
6. Väittelystrategia:
A:t keskenään ja B:t keskenään neuvottelevat miten aikovat väittelyssä edetä, millä väitteellä aloitetaan, kuka aloittaa jne.
7. Väittely:
Väittely alkaa. Kannustetaan äänen käyttöön ja rohkeaan väittelyyn. Aikaa n. 10 min.
8. Takinkääntö:
A:t ovatkin B-väitteen omistajia ja B:t ottavat A:n väitteen. Vaihdetaan fyysisestikin paikkoja.
9. Perusteiden kerääminen:
Perusteiden kerääminen uudelle väitteelle omassa ryhmässä. Aikaa muutama minuutti.
10. Uusi väittely:
Aikaa n. 6 min.
11. Yhteisymmärrys:
Tuolit siirretään rinkiin. Jatketaan keskustelua: Nousiko joitakin ituja, joista voisi syntyä yhteisymmärrys?
12. Kokemusten purku:
Miltä väittely tuntui?
Mitä tapahtui alussa?
Miltä takinkääntö tuntui?
Mitä tapahtui lopussa?
Millainen on hyvä väittelijä?
- Osaa perusteella oman väitteensä ja mielipiteensä.
- Kuuntelee vastapuolen puhetta.
- Osaa tarttua vastaväitteen epäkohtiin.
- Vastaa väitteeseen esitettyihin epäilyihin perustellusti.
Mukaillen Tiina Piiroinen 2007: Ohjaajan opas lasten osallistavien ryhmien ohjaamiseen. Kuunnelkaa meitä - Lasten osallisuushanke 2006–2007. Helsinki.
Etsitään verkosta
Oppilaat etsivät itsekseen tai pienissä ryhmissä verkosta jonkin nuorten keskustelun tai blogin, jonka lukevat läpi. Tämän jälkeen referoidaan muille, mistä keskustelussa tai blogissa oli kysymys.
Aiheeseen sopivaa musiikkia
Loman loppuminen:
Ne luumäet: Kesäloma on kesällä
Ystävyys, kiusaaminen:
- Lörpötys (Sano lamppu, sano lamppu…)
- Ystävän laulu
- Risto Järvenpää: Mitä mulle vastaat (levyllä Tatsinja Janssin poika)
- Tommi Läntinen: Syvälle sydämeen sattuu
Japanilainen animaatio:
- Kiki's Delivery Service theme song - rouge message
- Kikis Delivery Service Joe Hisaishi in Budokan
- Kiki's Delivery Service Trailer Official
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta
Tykkää tästä! Opettajan ammattietiikka sosiaalisen median ajassa. Hannele Niemi - Riitta Sarras (toim.). PS-kustannus 2012.
Väittely opetusmenetelmänä. Leena Kurki - Tuukka Tomperi. Eurooppalaisen filosofian seura/ niin&näin 2011.
Opettajalle avuksi
Nettikiusaamisesta materiaalia: MLL:n nuortennetti