Väinämöinen svengaa

Tämä jakso haluaa avata Kalevalan, Suomen kansalliseepoksen, myös suomea toisena kielenä opiskeleville maahan tulleille. Kalevalan käsittelylle annetaan melko paljon aikaa ja painoarvoa, mutta halutessa voidaan käsittely jättää kevyemmäksi ja ottaa esille vain osa jakson asioista ja kappaleista. Jaksossa tulee paljon haastavaakin sanastoa ja tehtävien lomassa annetaan useita Kalevala- ja kansanperinneaiheisia lukuvinkkejä. Kalevalan käsittely voidaan yhdistää myös muuhun (esim. oppilaan oman kulttuurin) kansanperinteeseen. Lisäksi aihe sopii hyvin integroitavaksi esimerkiksi oman äidinkielen, kuvataiteen ja musiikin opiskeluun.

Jaksossa on jonkin verran tekstilainauksia suoraan Kalevalasta, mutta mukaan on otettu myös modernimpeja tekstejä, kuten katkelmat ansiokkaasta Kirsti Mäkisen Suomen lasten Kalevalasta, lyhyt lainaus Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalasta ja pitempi lainaus Timo Parvelan Kalevala-aiheisen trilogian Sammon vartijat ensimmäisestä osasta Tuliterä.

Jakson ensimmäinen kappale Kalevalan synty käsittelee nimensä mukaisesti Kalevalan syntyvaiheita. Toisessa kappaleessa tutustutaan Kalevalan kieleen, tyylikeinoihin ja henkilöihin. Kolmas kappale käsittelee yhtä Kalevalan jännittävimmistä tapahtumista, Väinämöisen ja Joukahaisen kilpalaulantaa. Neljännessä kappaleessa luetaan katkelma Timo Parvelan fantasiakirjasta Tuliterä ja tutkitaan, miten Kalevala yhä elää kielessämme, kirjallisuudessa, nimistössä ja kulttuurissa laajemminkin.

Tällä sivulla

Toistokirjoitus

Opettaja lukee kertaalleen oheisen kertomuksen. Oppilaat kirjoittavat kuulemansa perusteella saman kertomuksen vihkoonsa omin sanoin.

Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen lähtevät ryöstämään sampoa Pohjolasta. Sampo on ihmeellinen mylly, joka luo viljaa, suolaa ja kultaa. Matkalla miesten vene takertuu jättimäisen hauen hartioihin. Väinämöinen tappaa hauen ja rakentaa sen leukaluusta kanteleen. Kanteleen kielet hän saa hiiden hiuksista. Kukaan muu ei pysty soittamaan sillä, mutta Väinämöinen lumoaa luomakunnan soitollaan.

Sanelu: Kalevalan nimiä

Vain osa sanelun substantiiveista on erisnimiä, jotka liittyvät Kalevalaan (paikannimiä, henkilönnimiä tai Kalevala-aiheisen teoksen nimi). Oppilaat kirjoittavat ne vihkoonsa. Erisnimien ensimmäisistä kirjaimista muodostuu ratkaisusana (Ilmatar).

sotka

muna

Ilmarinen

kosija

Lemminkäinen

kantele

hauki

Marjatta

puolukka

Antero Vipunen

seppä

Tuonela

joutsen

Aino

kilpalaulanta

hirvi

Rauta-aika

Kalevalan ABC eli Kalevala-sanasto

Kootkaa Kalevalan/kansanrunouden lukijalle tarvittava sanasto. Järjestäkää sanat aakkosjärjestykseen. Esim. A: Aino, alkumuna, alkusointu eli allitteraatio… Voitte ottaa mukaan myös Kalevalan henkilöiden nimet.

Kerää kansanperinnettä

Ohje oppilaalle:

Kysele vanhemmiltasi, sukulaisiltasi, naapureiltasi tai koulusi aikuisilta, millaisia arvoituksia he tietävät. Kirjoita ne ylös. Muista kirjoittaa myös vastaus arvoitukseen, jotta voit esittää ne ensi oppitunnilla muulle ryhmälle ja he saavat arvata. On kiinnostavaa kuulla, millaista suullista kansanperinnettä eri maissa on.

Aiheeseen sopivaa kirjallisuutta

Kalevala, SKS 1999

Kivimäki, Arto: Odysseia lapsille, Teos 2005

Kunnas, Mauri: Koirien Kalevala, Otava 2011

Laajarinne, Jukka: Varsinainen kalavale, WSOY 2005

Lyhyt Kalevala, toim. Aarne Salminen, SKS 1986

Mäkinen, Kirsti: Suomen lasten Kalevala, Otava 2003

Parvela, Timo: Tuliterä – Sammon vartijat 1, Tammi 2007

Parvela, Timo: Tiera – Sammon vartijat 2, Tammi 2008

Parvela, Timo: Louhi – Sammon vartijat 3, Tammi 2009

Aiheeseen sopivia elokuvia

Rauta-aika (vuonna 1982 YLE TV2:lle valmistunut neliosainen draamasarja)

Aiheeseen sopivaa musiikkia

Kalevalan innoittamia musiikkiyhtyeitä:

  • Kotiteollisuus
  • Kuunkuiskaajat
  • Värttinä

Klassista musiikkia Kalevala-aiheesta:

  • Klami: Kalevala-sarja
  • Madetoja: Kullervo, op. 15
  • Rautavaara: Marjatta matala neiti
  • Sibelius: Kullervo, op. 7
  • Kuusisto: Koirien Kalevala -ooppera, DVD, Naxos 2007

Muuta aiheeseen liittyvää

Don Rosa teki sarjakuvatarinan Sammon etsinnästä Aku Ankkaan nimellä Sammon salaisuus vuonna 1999.

Opettajalle avuksi

Anttonen, Pertti; Kuusi, Matti: Kalevala-lipas, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1999

Jussila, Raimo: Kalevalan sanakirja, Otava 2009

Ojanperä, Riitta (toim.): Kalevala kuvissa. Ateneumin julkaisut no 55, Ateneumin taidemuseo 2009