Vuoden eri aikoina - eri vuodenaikoina

Jakson tekstien teemana on vuodenkierto. Lisäksi jokaisessa kappaleessa on oma aiheensa, jota käsitellään suomalaisesta näkökulmasta: syksy - lepoon asettuminen ja talveen varustautuminen, uuden alkaminen; talvi – jäätyneiden vesien hyödyntäminen, turvallisuus jäillä; kevät ja kesä – muoti nuoren ihmisen näkökulmasta. Ryhmän kielitaito huomioon ottaen kappaleiden alleviivattuja ilmaisuja voi käsitellä yhdessä tavoitteena oppia ymmärtämään ja käyttämään rikasta ja elävää suomen kieltä. Tehtävät voi tehdä yksilötyönä, pareittain tai ryhmätyönä.

Antti turkin antaa -kappaleessa kerrataan ympäristötiedon sanastoa ja opetellaan luontoon liittyviä ilmaisuja ja sanontoja. Kappaleen avulla voi kiinnittää huomiota syksyiseen suomalaiseen luontoon ja elämäntapaan sekä talven, kylmän ja lumen merkitykseen syksyn jatkumona. Kappaletta voi hyödyntää biologian ja maantiedon opiskelun yhteydessä, ja sanaston ja luetun ymmärtämisen opiskelua voi jatkaa oppiaineen oppikirjoja tutkimalla. Jos ryhmän kielitaito on vielä lähempänä alkeistasoa, voi jättää kokonaan käsittelemättä laatikoissa olevat tietotekstit; voi jopa keskittyä vain johonkin osa-alueeseen kappaleessa.

Järvi jäässä, järki päässä -kappale keskittyy talveen ja jäällä liikkumiseen. Turvallisuusnäkökulma on tärkeä. On hyvä keskustella sekä siitä, miten liikutaan viisaasti jäällä myös siitä miten toista autettaessa on ensisijaisen tärkeää pitää itsensä turvassa. Kappaleen opiskelemisen yhteydessä voi tutustua esim. Suomen uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton Internet-sivustoon (www.suh.fi). Tätäkin kappaletta voi käyttää luonnontiedon opiskelussa.

Kappaleessa Vaatteet on mun aatteet yhdistyvät kevät, lähestyvä kesä ja muoti teini-ikäisen bloginpitäjän näkökulmasta. Kappaleen yhteydessä on mielenkiintoista keskustella muodin eri aikakausista ja eri kulttuurien muodista sekä erilaisista pukeutumissäännöistä. Tekstin tyyli on nuorisokielenomaista; se mukailee yleiskielen kirjoitussääntöjä, mutta lukiessa voi kiinnittää huomiota tyypillisiin epäsäännönmukaisuuksiin: inkongruenssi, pronominien muoto, taivutusmuotojen puuttuminen tai erilainen muoto. Tässä yhteydessä voi keskustella siitä, miten eri tilanteissa käytetään erilaisia tyylejä. Jopa puhetta voi muuttaa sen mukaan, kenelle puhuu. Valittu tyyli vaikuttaa siihen, millainen kuva kielenkäyttäjästä muodostuu ja tyyli voi vaikuttaa jopa viestin perillemenoon. On tärkeää myös kiinnittää huomiota alueellisiin eroihin, miten nuoriso käyttää kieltä Etelä- miten Pohjois-Suomessa, ja ennen kaikkea, miltä nuorten kieli kuulostaa ja näyttää meillä päin.

Jakson kielitieto kertaa ja laajentaa lauseen ja lauseenjäsennyksen tuntemusta. Ensimmäisessä kappaleessa keskitytään predikaattiin, havainnoidaan verbin ja predikaatin eroja sekä mietitään, mistä lauseen tunnistaa. Tässä voi kiinnittää huomiota yhden sanan lauseisiin ja todeta, että ne muodostuvat predikaattiverbistä, ja että ne ovat tavallisia luonnonilmiöitä kuvaavissa lauseissa. Jos oppilaat eivät huomaa infinitiivejä, niihin ei tarvitse kiinnittää huomiota. Voi keskittyä löytämään joka lauseesta predikaattiverbin eli persoonamuotoisen verbin.

Toisessa kappaleessa saavat sijansa subjekti, objekti ja SPO-järjestys. Siinä muistutetaan myös subjektin ja predikaatin kongruenssista sekä pääsanansa mukaan taipuvista määreistä. Subjektittomista ja objektittomista verbeistä voi puhua, jos on aikaa ja jos perusasioiden opiskelu onnistuu hyvin.

Viimeisen kappaleen aiheena on lause ja virke sekä niiden rakentamiseen tarvittavat kieliopilliset ainekset ja merkit. Kieliopilliset termit voi jättää, jos asia on muuten vaikea. Mitä pidemmällä oppilaat ovat kielen hallinnassa, sitä tarkemmin voi tutustua aiheeseen.

Lähteet

Suomen uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kotisivut
City-lehti 17/2008 5.–18.9.2008, artikkeli Aina muotia amen!