Kosketus

1. Muistuta oppilaita viime tunnilla tehdyistä toimintasäännöistä, joko kyselemällä tai kertaamalla ne yhteisesti.
(1–5 min)

2. Anna oppilaille seuraavat ohjeet arvoharjoitusta varten. Korosta, että jokaisen tulee toimia itsenäisesti. Tarkoitus on koota arvoja, jotka ovat oppilaan mielestä tavoiteltavia yksilön ominaisuuksia. Oppilaat poimivat 3 haluamaansa arvoa jokaiselta arvokalvolta. Mikäli oppilas ei löydä kolmea ominaisuutta joltakin kalvolta, hän voi ottaa vaihtoehtoisesti kaksi tältä kalvolta ja seuraavalta neljä – kuitenkin niin, että viiden kalvon jälkeen jokaisella oppilaalla on valittuna 15 arvoa tai arvo-ominaisuutta.

3. Heijasta arvokalvot valkokankaalle ja pyydä oppilaita kirjaamaan kolme arvoa tai arvo-ominaisuutta jokaiselta kalvolta omalle paperille tai omaan vihkoon. Odota, että kaikki saavat kirjattua haluamansa arvot tai arvo-ominaisuudet ylös. Anna oppilaille aikaa riittävästi, muttei kuitenkaan määrättömästi. Voit nopeuttaa harjoitusta varaamalla muutaman kopion arvokalvoista hitaammin toimivien oppilaiden varalle. Voit halutessasi lukea arvot ääneen ja selittää niitä esimerkein.

4. Nyt jokaisella oppilaalla pitäisi olla valittuna 15 arvoa tai arvo-ominaisuutta. Toisin sanoen jokainen oppilas on rakentanut mallin ihmisestä, joka pohjautuu itselle tärkeisiin arvoihin tai ominaisuuksiin. Seuraavaksi jokainen oppilas esittelee luokassa 2–4:lle (riippuen ryhmän koosta) eri henkilölle omat arvovalintansa. Yleensä tämä tapahtuu siten, että oppilaat vaihtavat papereitaan tai vihkojaan ja lukevat toisten valitsemat arvot tai arvo-ominaisuudet. Parempi vaihtoehto on se, että oppilaat lukevat omat arvonsa ääneen toiselle oppilaalle. Rohkaise heitä perustelemaan omia valintojaan, kyselemään ja keskustelemaan.

5. Seuraavaksi pyydä oppilaita vähentämään omista arvoistaan kolme (esimerkiksi alleviivaamalla tai ympyröimällä; siten, että ne kolme pois otettua arvoa ovat luettavissa myöhemminkin) ja esittelemään jäljelle jääneet 12 arvoa tai arvo-ominaisuutta taas 2–4:lle eri oppilaalle. Nämä eivät saa olla samoja henkilöitä kuin aiemmat oppilaat. Tässä vaiheessa kannattaa todeta oppilaille, että jokainen toivottavasti esittelee omia valintojaan myös vastakkaiselle sukupuolelle. Olisi hedelmällistä, jos oppilaat pystyisivät perustelemaan, miksi he jättivät juuri ne kolme pois.

6. Pyydä oppilaita vähentämään 12 ominaisuudesta neljä ominaisuutta tai arvoa pois ja esittelemään jäljelle jääneet kahdeksan 2–4:lle eri oppilaalle. Jälleen oppilaiden pitää olla uusia tuttavuuksia ja jo poisheitettyjen ominaisuuksien pitää olla luettavissa. Keskusteluissa voi kysellä, miksi nämä olivat tärkeämpiä kuin nämä, tai miksi ensimmäisten joukossa oli heitetty tämä arvo tai arvo-ominaisuus pois. Kiinnitä huomiota siihen, että myös luokan hiljaisimmat tai syrjäänvetäytyvät oppilaat pystyvät toteuttamaan harjoitusta ja saavat esitellä omia arvojaan luokkakavereille.

7. Seuraavaksi vähennetään arvoista kolme eli jäljelle jää viisi. Harjoitus jatkuu, kuten edellä on kuvattu. Kiinnitä huomiota siihen, milloin oppilaat sanovat, että ei näistä enää voi vähentää tai näistä ei voi luopua. Tämä voi tapahtua jo huomattavasti aiemmin. Pane ajankohta merkille ja paina se mieleesi, sillä siihen palataan myöhemmin.

8. Viidestä arvosta vähennetään kaksi, ja jäljelle jää kolme mitalistia. Jatka samoin kuin edellä on kuvattu.

9. Viimeisen osion voi toteuttaa kahdella eri tavalla. Ensimmäinen tapa: pyydä oppilaita valitsemaan kaksi tärkeintä ominaisuutta tai arvoa ja esittämään ne vuoron perään koko luokalle. Toinen tapa: pyydä oppilaita valitsemaan tärkein ominaisuus tai arvo ja perustelemaan, miksi hylkäsi ne kaksi muuta: miksi juuri tämä oli tärkein? Älä tyydy vastaukseen: ”emmä vaan tiiä mää vaan valitsin tän.” Oppilas on aivan varmasti mielessään miettinyt, mitä on valinnut ja mitä on hylännyt. Perustellut vastaukset laittavat oppilaat ajattelemaan, mitä he todella ajattelevat tai haluavat.

10. Yleensä oppilaiden viimeiset kaksi tai kolme arvoa tai ominaisuutta ovat aika lailla samoja. Osalla seitsemännen luokan oppilaista on kärkikolmikossa materialistisia arvoja. Älä tyrmää heidän ajatuksiaan, vaan keskusteluta oppilaita apukysymyksillä. Jos viimeisten joukossa on esimerkiksi arvo ’ääretön rikkaus’, niin voit kysyä, miten rikkauksista pystyy nauttimaan, jos on sairas tai onneton. Voiko köyhä olla onnellinen? Voivatko arvot muuttua elämän aikana? Jos voivat, niin minkälaiset asiat voivat olla syynä muutoksiin? Pyri siihen, että jokainen oppilas tietää, mitä eroa on materialistisilla arvoilla verrattuna niin sanottuihin pehmeisiin arvoihin.  Päätä arvokeskustelu pikagallupiin ja kysy luokalta: Montako arvoa oli jäljellä, kun et enää halunnut antaa omia arvojasi pois? Mistä arvoista oli erityisen vaikea luopua?

(kohdat 2–10: 30–40 min)

Tunnin lopetus

Vaihtoehto 1.

Mikäli tunnin loppuun jää aikaa, jaa oppilaat 2–4 hengen ryhmiin ja pyydä heitä laatimaan omaa elämäntilannettaan koskettavia esimerkkejä, jotka liittyvät seksuaalikasvatusohjelman arvoperustaan tai oikeuksiin ja velvollisuuksiin seksuaali- ja ihmissuhteissa (tietopaketti B).

Vaihtoehto 2.

Pyydä oppilaita keksimään kotona vähintään viisi esimerkkiä, jotka liittyvät joko seksuaalikasvatusohjelman arvoperustaan tai oikeuksiin ja velvollisuuksiin (tietopaketti B). Pyydä oppilaita vielä kysymään huoltajiltaan tai huoltajaltaan 2–3 heidän mielestään tärkeintä asiaa elämässä ja kirjaamaan ne ylös. Varaa kotitehtävän purkuun seuraavan tunnin alusta pieni hetki. Voit monistaa tietopaketti B:n kaksipuolisena ja jakaa sen oppilaille kotitehtävän teon helpottamiseksi. Voit antaa oppilaille muutaman esimerkin kotitehtävän tekoa varten.

Esimerkki 1:
Seksuaalikasvatusohjelman arvoperusta   
* Seksuaalisuus on luonnollinen ja terveellinen osa meitä ja elämäämme.

Murrosikä ja kehon muutokset sekä seksuaalisen kiinnostuksen herääminen kuuluvat luonnolliseen kehitykseen.

Minun oikeuteni ja velvollisuuteni seksuaalisuudessa ja ihmissuhteissa
* Minulla on oikeus ilmaista omia tunteitani ja ajatuksiani.

Riiteleminen ja eri mieltä oleminen huoltajien ja kavereiden tai sisarusten kanssa on normaalia ja jopa tarpeellista.

* Minulla on velvollisuus kunnioittaa toisten ihmisten tunteita ja ajatuksia, vaikka ne eroavat omista tunteistani ja mielipiteistäni.

Riitatilanteessa minunkin täytyy yrittää huomioida toisten ihmisten mielipiteitä.

Tunnin suunnittelussa on hyödynnetty lähteitä 1, 3 ja 4.

Seksuaalikasvatuksen kehittämishanke: Liinamo A, Jokinen M, Varstala S sekä hankkeen työryhmä