Tunnin kulku
Järjestäkää tunnin alussa pulpetit 4–5 pulpetin rykelmiin ja niin, että luokassa on vapaata tilaa ja kulkeminen on helppoa.
1. Arvaa ja opi tuntemaan -harjoitus on toiminnallinen harjoitus, jossa oppilaat haastattelevat toisiaan pareittain (ks. harjoituslomake 6.1). Haastattelu tapahtuu kuitenkin normaalista poiketen: haastattelija arvaa ensin itse haastateltavan vastauksen omien oletustensa ja kuvitelmiensa perusteella sekä myös perustelee vastauksensa haastateltavalleen. Tämän jälkeen haastateltava kertoo oikean vastauksen. Esimerkiksi kysymykseen ”Miten asut?” haastattelija voi arvata ensin, että luulen, että asut omakotitalossa, koska olen kuullut sinun puhuvan talvisin ikävistä mutta pakollisista lumitöistä. Tämän arvauksen jälkeen haastateltava sitten kertoo, missä hän todella asuu.
Arvaa ja opi tuntemaan -harjoituksen tarkoituksena on saada jokainen oppilas avaamaan omaa maailmaansa hiukan muille ryhmän jäsenille. Näin harjoitus antaa mahdollisuuden myös hiljaisempien oppilaiden persoonallisuuteen tutustumiseen. Harjoituksella on lisäksi helppo demonstroida se, etteivät käsityksemme ihmisistä aina vastaa ihmisen omaa todellisuutta ja että oletuksemme saattavat joskus perustua virheellisiin ajatuksiin tai suoranaiseen tietämättömyyteen, koska emme syystä tai toisesta ole päässeet tutustumaan johonkin ihmiseen kunnolla. Harjoituksen erityisen tärkeänä tavoitteena on myös se, että oppilas saisi itsetunnolleen vahvistusta saamansa positiivisen palautteen ansiosta.
Jaa jokaiselle oppilaalle kopio harjoituksesta 6.1, Arvaa ja opi tuntemaan, ja pyydä heitä valitsemaan itselleen pari. Oppilaat liikkuvat luokassa vapaasti. Anna oppilaille tehtäväksi käydä läpi viisi ensimmäistä kysymystä. He voivat haastatella toisiaan vuorotellen. Kun molemmat parista ovat arvanneet ja vastanneet kysymyksiin, oppilaat siirtyvät uuden parin luo ja käyvät läpi viisi seuraavaa kysymystä. Opettaja antaa vaihtomerkin. Huolehdi, ettei kukaan jää yksin ja että oppilaat hakeutuvat aina uuden parin luokse. Kysymyksiä voidaan käydä läpi niin paljon kuin ehditään. Päätä harjoitus niin, että jokainen oppilas käy tekemässä (arvaa ja saa oikean vastauksen) kysymykset 5, 10 ja 12 nopeasti neljälle eri henkilölle. Nämä kolme kysymystä koskevat yksilön itsestään löytämiään vahvuuksia, ja tavoitteena onkin, että jokainen oppilas saisi mahdollisimman paljon positiivista palautetta lyhyessä ajassa.
(25 min)
2. Pyydä oppilaita palaamaan paikoilleen pienryhmiin ja ottamaan kotitehtävänsä esiin (harjoitus 6.2, Ihmissuhdeympyrä). LINKKI
Pyydä oppilaita lukemaan itsekseen jokaisen kategorian määrittely ja kirjoittamaan sen jälkeen ihmissuhdeympyräänsä, minkälainen fyysinen kontakti on heidän mielestään sopivaa tuttujen, ystävien ja läheisten välillä (vastaukset voi sijoittaa ympyröiden ulkopuolellekin, jos tila ei riitä). Kun jokainen pienryhmän jäsen on kirjoittanut ajatuksensa paperille, oppilaat jakavat ajatuksensa pienryhmässä.
Keskustelkaa tämän jälkeen koko ryhmänä, minkälaisen fyysisen kontaktin kukin koki sopivaksi kuhunkin kategoriaan kuuluvien ihmisten kanssa ja MIKSI. Voit kirjata vastaukset esimerkiksi taululle kategorioittain.
HUOM! Mikäli aikaa on, voit tässä yhteydessä ottaa myös esille esimerkkitilanteita, joissa yksilö voi kokea fyysistä ja henkistä reviiriään rikottavan (esim. vieraan ihmisen fyysisesti liian tuttavallinen lähestyminen tai toisen kehon koskettelu ilman lupaa).
(10–15 min)
Tunnin lopetus
Pyydä oppilaita vielä tarkastelemaan ihmissuhdeympyräänsä ja miettimään seuraavia asioita:
- Mitä ominaisuuksia on niillä ihmisillä, jotka oppilaat on määritellyt läheisiksi? Millä kriteereillä kyseiset ihmiset on hyväksytty läheisiksi?
- Voivatko eri ihmiset siirtyä ympyrästä toiseen tai poistua ihmissuhdeympyrästä kokonaan? Jos näin on, niin miksi?
Voit kirjata oppilaiden ajatuksia kalvolle tai taululle tarvittaessa.
(5–10 min)
Tunnin suunnittelussa on hyödynnetty lähteitä 3 ja 5.
Seksuaalikasvatuksen kehittämishanke: Liinamo A, Jokinen M, Varstala S sekä hankkeen työryhmä