Tunnin kulku

Järjestäkää tunnin alussa luokan pulpetit valmiiksi reunoille niin, että luokan keskellä on melko suuri vapaa tila kehokarttaharjoitusta varten.

1. Jaa oppilaat pienryhmiin (4–6 oppilasta), joissa on sekä tyttöjä että poikia. Anna jokaiselle ryhmälle neljä vähintään A4-kokoista paperia (paperit saavat olla reilusti isompiakin!) sekä eri värisiä tusseja. Pyydä oppilaita piirtämään kahden tytön ja kahden pojan kehot jokainen omalle paperilleen siten, että toisen tytön ja toisen pojan kuvat edustavat tytön ja pojan kehoja ennen murrosikää ja toiset kaksi murrosiän jälkeen. Anna oppilaille lupa piirtää rohkeasti ja rohkaise heitä tuomaan murrosiän muutokset selvästi esille.

Kun kaikki ryhmät ovat valmiit, pyydä oppilaita tuomaan tuotoksensa taululle/seinälle ja kiinnittämään ne maalarinteipillä kaikkien nähtäväksi. Jaa taulu/seinä neljään osaan, jolloin yhteen lokeroon tulevat tytön kuvat ennen murrosikää, yhteen pojan kuvat ennen murrosikää ja vastaavasti kahteen seuraavaan kuvat murrosiän jälkeen. Tarkastelkaa piirustuksia, pohtikaa ja keskustelkaa

  1. mitä murrosikä oikeastaan tarkoittaa
  2. minkälaisia murrosiän tuomia muutoksia oppilaat havaitsevat kuvissa. 

    Varmista, että oppilaat mainitsevat ainakin seuraavat asiat:
    • Tytöt: rintojen kasvu, lantion leveneminen, karvoituksen lisääntyminen, pituuskasvu, sukupuolielinten kasvu, finnien ilmestyminen.
    • Pojat: hartioiden leveneminen, lihasten kasvu, pituuskasvu, karvoituksen lisääntyminen, sukupuolielinten kasvu, finnien ilmestyminen.
    • HUOM! Kuukautisten ja yöllisten siemensyöksyjen alkaminen, äänenmurros sekä hienhajun lisääntyminen eivät välttämättä tule esiin piirustuksissa, joten ota kyseiset asiat esille.
  3. keskustelkaa vielä oman kehon arvostamisesta. Onko itsensä arvostaminen tärkeää, vaikeaa, merkityksellistä – miksi?

Tuo esiin kehojen persoonallisuus ja ainutlaatuisuus. Oppilaiden piirustuksissa tulee esille todennäköisesti hyvin laaja skaala erilaisista kehoista. Tuo tämä esiin. Korosta oppilaille sitä seikkaa, että jokaisen ihmisen keho kehittyy omaa tahtiaan omaksi ainutlaatuiseksi kokonaisuudekseen. Seitsemäsluokkalaisen keho ei ole vielä läheskään ”valmis”, vaan se muuttuu ja kehittyy tulevien vuosien aikana.

Mikäli aikaa riittää, pyydä oppilaita miettimään, minkälaisia ominaisuuksia on hyvällä keholla. Jos oppilaat mainitsevat vain ulkonäköön liittyviä ominaisuuksia, tuo esiin myös kehon terveys ja muistuta kaikesta siitä, mihin keholla pystymme: itseilmaisu, halaaminen, koskettaminen, liikkuminen jne.
(25 min)

2. Kehokarttaharjoitus

Kehokarttaharjoituksen avulla oppilaat saavat mahdollisuuden tunnustella omaa kehoaan ja siinä ilmeneviä tunteita sekä toimintoja. Seuraavassa he myös jakavat ajatuksiaan ja kokemuksiaan parinsa kanssa.

Pyydä oppilaita etsimään itselleen pari ja kuvittelemaan lattialle suuri keho, joka makaa selällään. Sopikaa, miten päin keho on. Tee oppilaille selväksi, ettei seuraavassa tehtävässä ole niin sanottuja oikeita vastauksia! Pyydä oppilaita sitten liikkumaan jättiläiskehon päällä seuraavasti:

Menkää parinne kanssa siihen kehon osaan,

  1. mikä hikoilee eniten urheillessa
  2. mikä on vahvin 
  3. missä kova jännittäminen tuntuu
  4. mikä haisee pahimmalle / tuoksuu parhaimmalle
  5. missä kuntotestijuoksun rasitus tuntuu eniten
  6. mikä on ihmisen herkin kohta
  7. missä suru tuntuu
  8. missä rakkaus tuntuu.

Voit keksiä itse lisää!

Kysy jokaisen tehtävän jälkeen kultakin parilta, missä osassa kehoa he ovat. Voit myös pyytää oppilaita perustelemaan vastauksensa.
(13 min)

Tunnin lopetus

Pyydä tunnin lopuksi jokaista oppilasta kirjoittamaan vihkoonsa viisi positiivista asiaa omasta kehostaan (kohtia tai asioita, joista hän omassa kehossaan erityisesti pitää). Mainitse, etteivät asiat tule kenenkään muun luettaviksi. Tehtävä voi joistakin oppilaista tuntua vaikealta, joten kannusta heitä löytämään hyviä ominaisuuksia itsestään ja kehostaan. Jokaisesta löytyy varmasti paljon hyvää!
(7 min)

Tunnin suunnittelussa on hyödynnetty lähteitä 1, 3 ja 4.

Seksuaalikasvatuksen kehittämishanke: Liinamo A, Jokinen M, Varstala S sekä hankkeen työryhmä