Kouluikäisten terveyden polku

Kaikki lapset haluavat liikkua

Liikunta pähkinänkuoressa

• Lapsille ja nuorille suositellaan vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Liikunta voidaan jakaa lyhyemmiksi jaksoiksi päivän mittaan.
• Liikunnan tulee olla mahdollisimman monipuolista, leikinomaista ja iloista ilman suorituspaineita, osan liikunnasta tulee kestää yhtäjaksoisesti vähintään 10−15 minuuttia ja aiheuttaa hengästymistä.
• Arkinen liikunta, kuten pihaleikit ja koulumatkat kävellen tai pyöräillen, on mitä parhainta liikuntaa.
• Liikunta vahvistaa luustoa sekä ennaltaehkäisee sydän- ja verisuonitauteja ja liikalihavuutta.
• Liikunta tukee itsetuntoa ja oppimista.
• Liikkuva lapsi liikkuu aikuisenakin.
• Liikkuvasta nuoresta kasvaa terveempi aikuinen kuin vähän liikkuvasta.
• Aikuisten kannustava ja liikuntamyönteinen asenne vaikuttavat liikuntaharrastuksen jatkumiseen myös murrosiässä.

”Liikunta on tärkeä ihmiselle, koska lihakset eivät rappeudu iän myötä. Siksi liikunkin joka päivä. Poljen pyörällä joka päivä kouluun ja kotiin, myös urheiluharrastuksiin ajan usein pyörällä.” (Tyttö 13 v.) 

Lapsen liikunnan annostelu ja sisältö

Liikunnallisten perustaitojen oppiminen on jokaisen lapsen perusoikeus. Lasten tulevaisuuden hyvinvointia rakennetaan tänään. Lapsuudessa luodaan pohja joko

liikunnalliselle tai passiiviselle elämäntavalle. Aikuisella on mahdollisuus vaikuttaa, kumpaa tietä lapsi lähtee kulkemaan. Tällä hetkellä vain kolmannes lapsista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi.

Kaikki lapset haluavat liikkua. Tärkeää on, että lasten liikunta on monipuolista ja leikinomaista ilman suorituspaineita. Mielihyvän kokeminen ja onnistuminen liikunnan harrastamisessa kannustaa ja motivoi jatkamaan. Liikuntaharrastuksen tulee perustua leikkiin ja iloon.

Lapsen tulee liikkua kohtuullisella teholla kaksi tuntia päivässä. Liikunnan ei tarvitse olla pitkäkestoista, vaan lyhyet, toiminnalliset 10–15 minuutin tuokiot pitkin päivää riittävät. Osan päivittäisestä liikunnasta pitää aiheuttaa hengästymistä. Aivan pienten lasten temperamenteissa on eroja: toiset lapset ovat liikunnallisempia kuin toiset. Tästä huolimatta kaikki lapset nauttivat liikkumisesta yhdessä aikuisen tai ystäviensä kanssa.

Arkinen liikunta

Riittävä päivittäinen liikkuminen tukee lapsen koko hyvinvointia ja auttaa lasta kehittymään ikäkautensa edellyttämällä tavalla. Liikkumiseen ei tarvita kilpailuhenkeä tai suuria tavoitteita. Arkinen liikkuminen, kuten pihaleikit ja kävellen tai pyörällä kuljetut matkat, kohentaa niin aikuisen kuin lapsenkin kuntoa ihan huomaamatta.

Mikäli lapsilla on kodin ulkopuolisia harrastuksia, kannattaa heitä kannustaa kulkemaan niihin itsenäisesti, mikäli se on mahdollista. Useimmiten se onnistuu niin, että matkoihin varataan riittävästi aikaa.
     

Liikunnan terveysvaikutukset

Luustoa vahvistavan liikunnan pitää olla luustoa monipuolisesti kuormittavaa ja säännöllistä. Kohtuullinen päivittäinen liikunta lisää luiden tiheyttä ja paksuutta eikä jarruta pituuskasvua. Nuoret luut tarvitsevat liikuntaa kasvaakseen ja vahvistuakseen. Liikkumattomuuden on todettu aiheuttavan luun mineraalikatoa. Monipuolisesti harjoittavat urheilulajit, kuten juoksu, voimistelu, uinti tai hiihto, voivat jopa korjata ryhtivirheitä.

Liikunnan vaikutukset elimistön rasvakudokseen ja rasva-aineenvaihduntaan ovat myönteisiä. Liikunta vähentää kehon rasvakudoksen osuutta myös lapsilla. Liikunta parantaa myös insuliinin vaikutusta ja hiilihydraattien hyväksi käyttöä sekä ehkäisee liikalihavuutta. Säännöllinen liikunta helpottaa hyvän sokeritasapainon ylläpitämistä myös diabetesta sairastavilla lapsilla. Astmalapsella säännöllinen liikunta parantaa yleiskuntoa ja vähentää astmaoireita

Liikunta ja ulkoilu parantavat unen laatua. Rasittavaa liikuntaa ei pidä harrastaa pariin tuntiin ennen nukkumaanmenoa. On tärkeää, että koululainen rauhoittuu illalla viimeistään yhdeksän aikaan.

Liikunta tukee itsetuntoa ja oppimista

Fyysisen kunnon lisäksi liikuntaharrastus tukee itsetuntoa ja oppimista. Liikunnasta saadut onnistumisen elämykset rakentavat lapsen myönteistä minäkuvaa ja omanarvontuntoa.

Liikunnan avulla voidaan edistää esimerkiksi lapsen ajattelun kehitystä, muistamista, käsitteiden oppimista ja rytmitajua. Liikkumalla lapsi oppii perustaitojen ohella havainnoimaan ympäristöään ja kehittää suhdetta itseensä ja ympäristöönsä.

Liikunnan harrastaminen lisää parhaimmillaan sosiaalista vuorovaikutusta, vahvistaa itsetuntoa, antaa mahdollisuuksia kokeilla ja ylittää omia rajoja sekä opettaa toimimaan ryhmän jäsenenä. Lasten liikunnan toteutuksessa tulisi korostaa vertailua omaan itseen. Samoin tulisi korostaa yrittämistä, oppimista ja yksilöllisen kehityksen seuraamista.

Huomio murrosikäisiin

Vastasyntyneellä lapsella on luontainen tarve liikkua, ja myöhemmin leikki liikuttaa lasta. Pieni lapsi liikkuu luonnostaan paljon ja oppii uusia taitoja uskomattoman nopeasti.

Lapsen varttuessa tilanne muuttuu. Murrosikää kohti tultaessa leikkeihin liittyvän liikunnan määrä vähenee. Lisäksi nykyinen teknologiayhteiskunta tarjoaa kiinnostavia ja houkuttelevia tapoja viettää vapaa-aikaa esimerkiksi tietokonepelien räiskyvässä maailmassa.

Lasten harrasteliikuntaan osallistumisen on havaittu olevan yleistä 13 vuoden ikään saakka. Sen jälkeen aktiivisuus laskee jyrkästi. Aikuisten kannustava asenne ja liikuntamyönteisyys, liikuntaharrastuksesta saadut myönteiset kokemukset ja liikuntaa harrastavat kaverit vaikuttavat osaltaan myönteiseen ennusteeseen harrastuksen jatkamiselle.

Liikunta ikäkausittain 

Ikä	Lapsen kehitys	Miten ohjata?
Alle 4-vuotias	Harjoittelee perusliikkeitä, joita ovat mm. ryömiminen, konttaaminen, käveleminen, juokseminen, hyppääminen, kiipeäminen, keinuminen, kieriminen, pyöriminen, työntäminen ja vetäminen.	Pienen lapsen liikunnallista kehitystä tukee parhaiten se, että hänelle annetaan mahdollisuus monipuoliseen kokeilemiseen ja yrittämiseen.
3–6-vuotias	Harjoittelee aiemmin oppimiaan perusliikkeitä.	Virikkeellinen toimintaympäristö, liikuntaan aktivoivat lelut sekä aikuisten ja lapsen yhteiset liikuntatuokiot ovat tärkeä osa lapsen päivärytmiä.
6–9-vuotias	Ensimmäinen liikunnallinen herkkyyskausi. Sopivaa harjoittelua ovat leikit ja pelit, joissa rasitus ja lepo vaihtelevat luonnollisella tavalla.	Tässä iässä lapsi on perusmielialaltaan valoisa. Oppimiskyky on erittäin suuri, ja lapsi nauttii onnistumisesta.
10–12-vuotias	Toinen liikunnallinen herkkyyskausi. Oppimisvalmius ja suoritusteho ovat kohonneet selvästi. Lapset oppivat uusia taitoja entistä nopeammin ja helpommin. Lapsi kaipaa jännitystä ja vauhtia. Vanhimmilla lapsilla kehitys saattaa olla jo murrosiän portilla: tapahtuu kasvupyrähdys, jonka aikana raajojen luitten pituuskasvu nopeasti lisääntyy. Joillekin tämä voi aiheuttaa ohimenevää kömpelyyttä.	Yksilöiden väliset erot tulevat entistä selvemmin esille. Lapset harjoittelevat mielellään tosissaan, mutta leikkimielisyyttä ei pidä unohtaa. Ryhmätyöskentely kiinnostaa, ja lapsi oppii tuntemaan vastuuta ryhmän jäsenenä. Esikuvien merkitys on suuri.
13-vuotiaat ja sitä vanhemmat	Leikkeihin liittyvän liikunnan määrä vähenee. Harrasteliikuntatoimeen osallistuminen vähenee. Liikunnan ei tarvitse olla ”muotilajien” opettelua, loistavia liikuntamuotoja ovat esim. pallopelit, retket metsään ja vaikkapa pihan haravointi. Tärkeintä on, että liikunnan riemu säilyy ja tekeminen on kivaa.	Aikuisten kannustava ja liikuntamyönteinen asenne, liikuntaharrastuksesta saadut myönteiset kokemukset ja liikuntaa harrastavat kaverit vaikuttavat osaltaan myönteiseen ennusteeseen harrastuksen jatkamiselle.

Ritva Ojanen, työfysioterapeutti, selkäneuvoja/suunnittelija, Suomen Selkäliitto ry/Selkäneuvoja-projekti