Kouluikäisten terveyden polku

Hyvän seksuaaliterveyden rakennuspalikat

Seksuaaliterveys ja seksuaalisuus pähkinänkuoressa

• Seksuaaliterveys on tärkeä osa ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia.
• Kodilla on suuri merkitys lapsen ja nuoren seksuaaliterveyden tukemisessa.
• Seksuaalisuus on meissä kaikissa jo syntymähetkellä oleva ominaisuus. 
• Seksuaalisessa kehityksessä on eri ikäkausille ominaisia piirteitä.
• Murrosikä on luonnollinen osa ihmisen kehitystä, jonka aikana tapahtuu erilaisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia. Jokainen käy läpi murrosiän muutokset omassa tahdissaan. 
• Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista puhumisella on tärkeä merkitys nuoren seksuaaliterveyden kannalta.

Seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen liittyvät asiat ovat tavallisia, normaaliin elämään kuuluvia asioita ja mietityttävät erityisesti nuoria paljon. Tämä näkyy muun muassa MLL:n puhelin (0800-120400)- ja nettipalvelun arjessa, jossa vapaaehtoiset aikuiset päivystäjät vastaavat nuorten kysymyksiin elämän eri osa-alueilta. Ajatuskupliin on koottu yleisimpiä tyttöjen ja poikien esille tuomia aiheita. 

Suomalaisten nuorten seksuaaliterveys on kansainvälisessä vertailussa melko hyvä, mutta nuoret joutuvat vastaamaan monenlaisiin haasteisiin, joita turvalliseen seksuaalielämään liittyy. On kuitenkin positiivista havaita, että Väestöliiton 8.-luokkalaisilla teettämän seksuaaliterveystietokilpailun perusteella yläkoululaisten tiedontaso murrosikään, raskauteen, sukupuolitauteihin ja seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa on parantunut sitten vuoden 2000.

Seksuaaliterveys

Seksuaaliterveys on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tärkeä osa-alue. Se tarkoittaa kykyä huolehtia ja nauttia omasta itsestään, hakeutua kontaktiin ja kokea vastavuoroista nautintoa läheisyydestä. Se tarkoittaa myös kykyä vastuulliseen parisuhteeseen ja mahdolliseen vanhemmuuteen. Seksuaaliterveys tunnustetaan ihmisen terveyden tärkeäksi osaksi, jolla on vaikutusta ihmiseen kaikissa ikävaiheissa.

Seksuaaliterveyteen liittyy läheisesti myös lisääntymisterveys, jolla tarkoitetaan kaikkia seksuaalisuuteen liittyviä terveysasioita, joita ovat muun muassa sukupuolitautien ehkäisy ja hoito, mahdollisuus käyttää nykyaikaisia ja luotettavia ehkäisymenetelmiä, raskauden seuranta ja nykyaikainen hoito sekä tarvittaessa mahdollisuus turvalliseen aborttiin. Lisääntymisterveyteen kuuluu lisäksi sukupuoleen liittyvän väkivallan ja seksuaalisen pakottamisen vastustaminen ja vähentäminen. 

Hyvään seksuaaliterveyteen liittyy:

♥  Kyky puhua avoimesti seksuaalisuudesta.
♥  Kyky läheisiin ja lämpimiin ihmissuhteisiin.
♥  Vastuullinen toiminta sekä kyky asettaa asianmukaisia rajoja.
♥  Oman ja muiden seksuaalisuuden arvostaminen ja kunnioittaminen sekä yksilöiden erilaisuuden ja moninaisuuden hyväksyminen.
♥  Vapaus seksuaalisista toimintahäiriöistä, sukupuolitaudeista, seksuaalisesta väkivallasta ja pakottamisesta.
♥  Hyvät tiedot seksuaalisuudesta, raskauden ehkäisystä ja sukupuolitauteihin liittyvästä riskikäyttäytymisestä.

Seksuaaliterveyden tukeminen

Lapsen tai nuoren seksuaaliterveyttä tuetaan kotona yksinkertaisesti siten, että lapselle taataan hyvinvointi ja perusturvallisuus arjessa. Tämä onnistuu järjestämällä aikaa yhdessä olemiselle, ottamalla toiset ihmiset huomioon ja arvostamalla muita. Näin vahvistetaan lapsen tai nuoren itsetuntoa, positiivista minäkuvaa sekä tietoja ja taitoja ihmisten välisestä kanssakäymisestä ja vuorovaikutuksesta, jotka ovat tärkeitä seksuaalisuuden rakennusaineita.

♥ Tarjoa ikäkauteen sopivaa tietoa seksuaalisuudesta, ehkäisystä, seksuaalisesta riskikäyttäytymisestä unohtamatta seksuaalisuuden psyykkistä ja sosiaalista ulottuvuutta.

♥ Anna tietoa lapsen tai nuoren kasvusta ja kehityksestä ja tue lasta vastuullisuuteen. 

Nuorten seksuaaliterveyden edistämiseksi ja turvaamiseksi on laadittu nuoria koskevat seksuaalioikeudet, joiden perusteella nuorilla on oikeus elämään, oikeus nauttia seksuaalisuudestaan, oikeus riittävään tietoon, oikeus suojella itseään, oikeus terveydenhuoltoon sekä oikeus osallisuuteen. 

Lapsen ja nuoren seksuaalinen kehitys eri ikävaiheissa

Seksuaalisuus on meissä kaikissa oleva ominaisuus, jonka voimme halutessamme jakaa toisen ihmisen kanssa. Seksuaalisuus on osa ihmisyyttä ja yhteydessä itsensä arvostamiseen ja hyväksi kokemiseen sekä itsetuntoon. Seksuaalisuus on positiivinen voimavara ja läheisyyttä, lämpöä, yhteenkuuluvuuden tunnetta, hellyyttä, rakkautta ja antamisen halua.

Seksuaalinen kehitys lapsuudessa
Perusluottamus ja ihmistuntemus syntyvät lapsuudessa ja luovat pohjan myöhemmille ihmissuhteille. Läheisissä vuorovaikutustilanteissa ja rakastavassa, turvallisessa ympäristössä lapselle kehittyy perusturvallisuus. Lapsi tutkii ympäristöään aktiivisesti ja huomaa muun muassa, että on olemassa miehiä, naisia, tyttöjä ja poikia. Lapsi oppii kehon rajoja ja sitä, mikä on sallittua ja kiellettyä, mitkä osat itsessä ovat omia ja yksityisiä, mitkä puolestaan julkisia. Myös kehonhallinta lisääntyy, ja lapsi oppii kontrolloimaan itseään, kehoaan ja sen toimintoja. Tiedolliset valmiudet lisääntyvät, ja lapsi kyselee paljon: mistä vauvat tulevat, miksi Jussilla on pippeli? Kysymysten avulla lapsi pyrkii hahmottamaan seksuaalisuuttaan. Koulussa lapsi havainnoi eri sukupuolten käyttäytymistä ja rooleja. Vastakkainen sukupuoli saattaa tuntua jopa inhottavalta, ja tytöt ja pojat viihtyvätkin omissa ryhmissään. Näin lapsi muokkaa omaa sukupuoli-identiteettiään – tyttönä tai poikana olemista. 

9−12 vuotiaan seksuaalinen kehitys
Seksuaalisuus ja oma keho tulevat tasaisen jakson jälkeen uudelleen ajankohtaiseksi. Nyt opetellaan nuorten tapoja, mikä näkyy käyttäytymisessä ja puhetyylissä. Pojat voivat kovistella ja tytöt yrittävät esimerkiksi pukeutumisella ja meikkaamisella näyttää mahdollisimman aikuismaisilta.

Sukupuolen ja seksuaalisuuden arvoja ja merkitystä opitaan aikuisilta ja kavereilta. Läheisten aikuisten merkitys roolimallien syntymisessä on tärkeä: omaan elämäänsä tyytyväiset, tasapainoiset aikuiset tarjoavat parhaita samastumismalleja!

Vaikka keho voi biologisesti olla kehittynyt murrosiässä, saattaa mieli olla edelleen lapsen, ja leikkiminen kuuluu tärkeänä osana elämään.

Tytöillä alkaa usein kuukautiset tässä vaiheessa, ja he ovat kiinnostuneita omasta kehityksestään. Nuori alkaa viihtyä yhä paremmin kavereiden kanssa, ja ryhmän merkitys korostuu. Nuori ottaa ensimmäisiä askeleita itsenäistymisen tiellä, jolloin muun muassa oman huoneen merkitys korostuu ja intiimit, omat asiat halutaan pitää yksityisinä. Voi olla, ettei nuori enää halua esimerkiksi saunoa yhdessä perheen kanssa. Kaikki tämä kuuluu normaaliin kehitykseen, ja lapsi valmistautuu oikeaan nuoruuteen.

Seksuaalinen kehitys murrosiässä
Kehossa tapahtuu suuria muutoksia, ja oma keho on opeteltava hyväksymään. Omaa kehoa kannattaa tarkastella sellaisenaan vertaamatta median antamiin utopistisiin ihannemalleihin. Kriittisyys itseä kohtaan ja itsensä vertaaminen muihin lisääntyvät. Epävarmuus, tunnetilojen vaihtelu ja erilaisuuden tai epätäydellisyyden tunteet ovat tavallisia. On helpottavaa tietää, että kaikki nuoret läpikäyvät samantyyppisiä tuntemuksia.

Nuori toimii yhä paljon ryhmissä, mutta ryhmissä oleminen muuttuu. Nuori voi kokea seksuaalisia tuntemuksia, ja koulukaveri voi yhtäkkiä näyttää mahdolliselta seurustelukumppanilta. Ystävyys- ja seurustelusuhteissa opetellaan pettymyksen sietämistä, sillä pettymyksetkin kuuluvat elämään. Oman seksuaalisuuden hyväksyminen kuuluu aikuistumiseen, ja nuori pohtii paljon seksuaalisuuttaan, miehenä ja naisena olemista. Tässä vaiheessa nuori hakee seksuaalista nautintoa ja opettelee nauttimaan omasta kehostaan itsetyydytyksen avulla. Seksuaalisuus kehittyy ja kypsyy vielä pitkään murrosiän jälkeen, ja seksuaalinen identiteetti kypsyy noin 22−25-vuotiaaksi.

Ihana, kamala murrosikä

Murrosikä eli puberteetti on lapsuuden jälkeinen kehitysvaihe matkalla aikuisuuteen. Sen aikana tapahtuu fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia. Murrosikä alkaa nuorilla eri aikaan, ja erityisesti fyysisen kehittymisen aikataulu vaihtelee paljon.

Hormonit saavat aikaan murrosiän fyysiset muutokset. Kasvuhormonien lisääntyminen näkyy sekä tytöillä että pojilla kasvupyrähdyksenä ja sukupuolihormonit saavat aikaan ulkoisten sukupuoliominaisuuksien kehittymisen.

(Murrosiän fyysiset muutokset tytöillä ja pojilla)

Jotta fyysiseen kehitykseen luonnollisena kuuluvat asiat eivät hämmentäisi ja pelottaisi nuorta, hän tarvitsee hyvissä ajoin tarkkaa ja paikkaansapitävää tietoa kehon muutoksista. Psyykkinen kehitys murrosiässä Käsitys itsestä eli minäkuva muuttuu ja omatunto kehittyy. Murrosikäinen etsii itseään ja vastauksia kysymyksiin: kuka olen, mistä pidän, mitä arvostan. Nuorelle muodostuu arvoja ja ihanteita, ja nuori rakentaa mielipiteitä asioista ja elämänkatsomusta. Nuoren mielialat voivat vaihdella nopeasti ja tunteet vaihdella aallonpohjasta pilviin. Sosiaalinen kehitys murrosiässä Nuori pyrkii itsenäistymään. Tässä pyrkimyksessä kaveripiirillä on tärkeä rooli, sillä on helpompi irrottautua perheen ja vanhempien turvasta, kun on toinen ryhmä, mihin liittyä. Murrosikäinen voi tässä vaiheessa suhtautua vanhempiinsa korostuneen kielteisesti. Nuori alkaa myös pohtia tulevaisuuttaan, kuten opiskelua ja ammatinvalintaa.

Murkun elämää – yhtä myllerrystä vai ihanaa aikaa?

Olo voi tuntua kiusalliselta ja ristiriitaiselta. Yhtä aikaa on halu peitellä omaa kehittyvää kehoa ja toisaalta on mukavaa, kun orastava naisellisuus ja miehekkyys huomataan.  

•  Sinulla on oikeus olla ainutlaatuinen itsesi. Tutustu itseesi, opettele arvostamaan yksilöllisiä ominaisuuksiasi ja ennen kaikkea: Älä anna muiden arvostella ulkonäköäsi!

Nuorena haluaa olla samanlainen kuin muut ja kuulua joukkoon, erilaisuus pelottaa. 

• Murrosiän alkamiseen ja etenemisvauhtiin EI VOI itse vaikuttaa, siihen vaikuttavat perimä ja elintaso.
• Sinä VOIT vaikuttaa omaan pukeutumiseesi, meikkaamiseesi ja ”hajuusi” pukeutumalla siististi ja huolehtimalla henkilökohtaisesta hygieniasta!
• Älä usko kaikkia kavereiden juttuja, sillä erityisesti kertomukset seksuaalisista kokemuksista ovat usein liioiteltuja ja johtuvat halusta kuulua joukkoon. Todellisuudessa seksuaalisesti kokeneiden osuus yläasteikäisistä on huomattavasti pienempi kuin ”juttujen” perusteella voisi kuvitella!

Kelpaanko, olenko normaali tai riittävän hyvä, ovatko mielipiteeni oikeita?

• Älä huoli, aikuiset ovat sitä varten, että he mahdollistavat turvalliset puitteet omien ajatusten testaamiselle ja mahdollisuudelle olla asioista eri mieltä.

Mitä nuori saa ja ei saa tehdä?

• Nuoren ei tarvitse tietää kaikkea, epävarmuus on sallittua. Aikuisen tehtävä on sanoa EI silloin, kun nuoren omat voimat, tiedot tai kyky eivät siihen riitä.

Murrosikä ja siihen liittyvä keskeneräisyys on lopulta hieno juttu. Ota murrosiän muutokset ja oma kehityksesi avoimesti, positiivisesti ja mielenkiinnolla vastaan. Selvitä mieltäsi askarruttavat asiat ja ennen kaikkea huolehdi itsestäsi!

Kenen puoleen voi kääntyä seksuaaliterveyteen liittyvissä asioissa? 

HUOM! Sinun ei tarvitse olla yksin ajatustesi kanssa! Voit kääntyä kysymyksinesi, ajatuksinesi ja huolenaiheinesi kenen tahansa luotettavan aikuisen puoleen.

Puhutaan seksistä ja seksuaalisuudesta

Seksuaalisuus mielletään usein alueeksi, josta on kiusallista ja hankala keskustella. Lapset ja nuoret saavat kuitenkin paljon tietoa seksuaalisuudesta kotoa, ja tutkimusten mukaan nuoret pitävät vanhempia tärkeänä seksuaaliterveyteen liittyvien asioiden tietolähteenä.

Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista puhuminen on tärkeää. Ympäristö, jossa asioista keskustellaan avoimesti, tukee lapsen seksuaalisuuden kehittymistä. Asianmukainen, ikäkauteen sovitettu tieto seksuaalisuudesta ja seksikäyttäytymisestä voi vähentää seksuaalista riskikäyttäytymistä ja hillitä aikaisia seksikokeiluja. Taito keskustella seksuaalisuuteen liittyvistä asioista auttaa nuorta toimimaan seksuaalisissa tilanteissa järkevästi ja tekemään itsenäisiä päätöksiä. Jos nuoret eivät saa tietoa kotoaan, he hankkivat sen muualta, kuten internetistä, aikakaus- ja seksilehdistä sekä kavereilta. Tiedonhankinta edellä mainituista lähteistä voi johtaa väärinkäsityksiin, virheellisiin uskomuksiin ja pelkoihin.