Kulttuurit tutuksi

Kohderyhmä

Oppikirja on tarkoitettu nuorelle ja aikuiselle maahanmuuttajalle, Suomessa vierailevalle tai Suomessa opiskelevalle tai työssä olevalle ulkomaalaiselle, joka on kiinnostunut suomalaisuudesta ja suomalaisesta kulttuurista ja joka osaa jonkin verran suomen kieltä ja haluaa parantaa kielitaitoaan. Kirja on pääasiassa suunniteltu käytettäväksi oppikirjana ryhmässä, koska se sisältää lukuisia pari- ja ryhmätöitä.

Kirjan harjoituksia ja tekstejä on kehitelty maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa, maahanmuuttajien peruskoulussa ja maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa sekä omaehtoisen vapaan sivistystyön ulkomaalaisille suunnatuilla suomen kielen ja kulttuurin kursseilla.

Sisällöistä

Vieraassa kulttuurissa muuttaja kohtaa paljon uutta. Elämä on saatava järjestykseen, on opittava maan kieli ja kyettävä hallitsemaan monet asiat. Maahanmuuttaja tarvitsee tietoa siitä, miten yhteiskunta toimii ja miten ihmiset toimivat tai käyttäytyvät eri tilanteissa. Kirjan sisältönä on laajasti ajateltuna kulttuurit ja suomalainen kulttuuri. Suomalaista kulttuuria tarkastellaan oman kulttuurin kautta.

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman suosituksessa kulttuurintuntemus mainitaan omana sisältöalueenaan. Sisältöalue pitää sisällään kolme kokonaisuutta:

• Kulttuurinen identiteetti
  Keskeisenä sisältönä on oman kulttuuri-identiteetin tukeminen ja kulttuurierojen ymmärtäminen.   

• Kulttuurinen vuorovaikutus
  Keskeisenä sisältönä on kulttuurien vuorovaikutuksen kehittyminen ja sosiaalisten suhteiden rakentaminen muiden kanssa.   

• Kulttuuripalvelut ja harrastustoiminta
  Keskeisenä sisältönä on osallistuminen vapaavalintaisiin harrastusopintoihin tai harrastustoimintaan yhdessä suomalaisten kanssa.

Viimeinen kokonaisuus lienee helppo järjestää koulutuksissa. Kursseilla tutustutaan suomalaisiin vapaa-ajan viettotapoihin, suunnitellaan opiskelijoiden kanssa yhdessä kulttuuria ja liikuntaa sisältäviä työpajoja ja teemapäiviä.

Kulttuurinen identiteetti ja siihen liittyvä kulttuurinen vuorovaikutus sen sijaan ovat varsin haastavia kokonaisuuksia, joiden tavoitteiden saavuttamiseen opiskelija tarvitsee työkaluja ja aikaa.

Tämä kirja rakentuu ajatukselle, ettei kulttuurista identiteettiä ja kulttuurista vuorovaikutusta voida käsitellä tyhjiössä, vaan niitä tulee tarkastella niissä sisältökokonaisuuksissa, joissa ne ilmenevät.

Kulttuuritaustastaan johtuen ihmisellä on tiettyjä käsityksiä, odotuksia ja toimintamalleja, jotka liittyvät yhteiskuntaan, opiskeluun ja työelämään. Käsitykset esimerkiksi oppimisesta, opiskelijan ja opettajan rooleista, työpaikan henkilösuhteista ja pelisäännöistä tai perheen ja yhteiskunnan tehtävänjaosta ovat erittäin kulttuurisidonnaisia asioita. Ihmiset oppivat ja omaksuvat sosialisaation kautta tiettyjä arvoja ja uskomuksia. Ne vastaavasti ohjaavat toimintaa, käyttäytymistä ja viestintää niin työpaikoilla, opiskelussa kuin yhteiskunnassa yleisestikin.

Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteissa näkyykin samanlainen ajattelu. Kulttuurintuntemus ei ole oma erillinen kokonaisuutensa, vaan lähes kaikissa opintokokonaisuuksissa, kielellisissä, yhteiskunnallisissa, elämänhallinnan sekä opiskelun ja ammatinvalinnan valmiuksissa on sisältöinä myös asioita, joiden käsittely mahdollistaa suomalaisen kulttuurin entistä parempaa ymmärtämistä. Käytännössä integraatioajattelu vaatii kuitenkin opettajalta paljon suunnittelua ja materiaalin tuottamista. Tämän kirjan tavoitteena onkin osaltaan helpottaa opettajan työmäärää antamalla valmiita teemakokonaisuuksia harjoituksineen. Oppikirjaa voi myös käyttää suomen kielen opetukseen hyvinkin eritasoisille ryhmille.

Voidakseen ymmärtää muita kulttuureja pitää ymmärtää kuitenkin ensin omaansa, näin on todennut amerikkalainen kulttuurintutkija Nancy Adler. Tämä kirja rakentuu täysin tälle ajatukselle. Ihmiselle on ominaista, että hän pitää omaa kulttuuriaan yleisesti pätevänä eli ei kykene välttämättä näkemään, että ainakin osittain ajattelu ja toiminta ovat omassa kulttuurissa opittuja asioita. Opiskelija tarvitseekin työkaluja, jotta hän kykenisi tunnistamaan oman ajattelunsa ja toimintansa kulttuurisidonnaisuuksia. Siten avautuu mahdollisuus ymmärtää suomalaista kulttuuria.

Menetelmistä

Aikuinen oppija, myös maahanmuuttaja, on elämänsä aikana ennättänyt kerätä omassa ympäristössään valtavan määrän elämänkokemusta, tietoa ja taitoa. Tätä kaikkea on järkevää hyödyntää opetuksessa.

Oppikirja pohjautuu vahvasti konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan ihminen rakentaa itse omaa tietoisuuttaan asioista. Teorian mukaan oppimisprosessissa tehdään näkyväksi ensin se kaikki aiemmin koettu ja opittu ja sen pohjalta rakennetaan yhdessä uutta tietoa.

Tämä näkyy oppikirjan rakenteessa siten, että jokaisen teemakokonaisuuden alussa on ensin lukuisa määrä orientaatioharjoituksia, joiden avulla saadaan näkyväksi jokaisen omat kokemukset asiasta sekä jo olemassa olevat tiedot siitä. Toisten kokemuksien kuuleminen ja tietämyksen jakaminen edistävät vuoropuhelua ja aitoa dialogia. Uutta ymmärrystä asiasta rakennetaan yhdessä.

Toiminnallisista menetelmistä, tekemällä oppimisesta ja kokemusperäisestä oppimisesta puhutaan nykyään paljon, mutta ajatukset eivät ole uusia. Jo 1950-luvulla amerikkalainen John Dewey korosti menetelmää Learning by doing, joka perustuu siihen yksinkertaiseen ajatukseen, että ihminen oppii itse tekemällä parhaiten. Kokemusperäinen oppiminen eli uuden asian liittäminen aiempaan kokemusmaailmaan ja tunne-elämys oppimistilanteessa edistävät sekä uuden asian oppimista että muistamista. Kirjan harjoituksien tarkoituksena on osallistaa opiskelija; hän miettii, puhuu, tekee, liikkuu, piirtää, näyttelee, tuottaa ja kokee asioita. Tavoitteena on edistää tunne-elämysten syntymistä ja aikaansaada iloa ja naurua. Tausta-ajatuksena on, että oppiminen tapahtuu huomaamatta rennossa, yhdessä tekemisen ilmapiirissä. Kinesteettiselle oppijalle tämä onkin erityisen tärkeää.

Ihmiset ovat erilaisia oppijoita. Yksi tapa jaottelee ihmiset sen mukaan, mitä aistia he käyttävät eniten uuden tiedon vastaanottamisessa ja käsittelyssä. Auditiiviset ihmiset oppivat parhaiten kuuntelemalla, visuaaliset näkemällä ja kinesteettiset tekemällä ja tuntemalla. Tässä oppikirjassa erilaiset oppimistyylit on pyritty huomioimaan erilaisilla harjoituksilla. Maahanmuuttajan oma tietoisuus itsestä oppijana vaatii myös kehittymistä. Oppimistyylien pohdinnan ei tule jäädä vain opettajan tehtäväksi, vaan kukin opiskelija tarkastelee harjoituksien avulla omaa oppimistyyliään.

Aikuiskoulutuksessa puhutaan paljon itseohjautuvuudesta, jolla tarkoitetaan opiskelijan kykyä itse suunnitella, toteuttaa ja arvioida omia opintojaan. Tavoite on suomalaisellekin aikuisopiskelijalle haastava ja edellyttää kehittyneitä opiskelutaitoja ja valmiuksia.

Maahanmuuttaja on aivan erityinen oppija. Tiedollinen taso ja pohjakoulutus vaihtelevat ryhmissä paljon. Monet opiskelijoista tulevat ns. suuren valtaetäisyyden maista, joissa opettajan ja opiskelijan roolit ovat erilaiset kuin Suomessa. Suuren valtaetäisyyden maissa opettaja on selkeä auktoriteetti. Hän on asiantuntija, joka jakaa omaa tietämystään opiskelijoille ja jonka asiantuntemusta ei kyseenalaisteta. Hyvä opettaja myös tietää, mikä opiskelijoille on parhaaksi, hän suunnittelee ja arvioi.  Pärjääminen opinnoissa on sidoksissa opettajan kyvykkyyteen. Opiskelun ajatellaan olevan elämänvaihe lapsuudessa ja nuoruudessa.

Itseohjautuvuus on näiden seikkojen vuoksi erityisen haastava tavoite maahanmuuttajan kohdalla. Edellyttäähän se taitoja, jotka suuren valtaetäisyyden kulttuureissa mielletään hyvän ja pätevän opettajan tehtäviksi. Tavoitteena pitää kuitenkin olla opiskelijan ohjaaminen entistä itsenäisempään työotteeseen, jottei siirtyminen normaaliin suomalaiseen koulujärjestelmään aikanaan tuota ylitsepääsemättömiä ongelmia. Kirjan tehtävien ohjeet ovat tämän vuoksi seikkaperäisen yksinkertaiset. Tavoitteena on ohjata opiskelijoita toimimaan itsenäisesti. Mikään ei tietenkään estä opettajaa myös lukemasta ääneen selkokielisiä ohjeita.

Kirjan sisällöissä opettajan ja opiskelijoiden erilaisia rooliodotuksia käsitellään runsaasti. Opetustyyliäni olen itse muuttanut pienin askelin; opettajakeskeisestä kulttuurista ei päivässä voi siirtyä opiskelijakeskeiseen kulttuuriin. Mielestäni tärkeintä on kuitenkin säilyttää opiskelijoiden luottamus opettajaan ja hänen kykyynsä. Se luo opiskelijoille turvallisuudentunnetta elämäntilanteessa, jossa lähes kaikki asiat ovat muuttuneet.

Toiminnalliset menetelmät opetuksessa ovat monelle maahanmuuttajaopiskelijalle vieraita. He ovat tottuneita kuuntelemaan opettajan viisautta, lukemaan ja kirjoittamaan. Leikinomaiset harjoitukset voivat heistä alussa tuntua lasten leikeiltä, ei vakavasti otettavilta opinnoilta. Onkin erityisen tärkeää, että kaikki ns. leikkiminen on selkeästi yhteydessä opiskeltavaan asiasisältöön. Itse olen jopa alleviivaten aina maininnut, mitä asiaa leikillä harjoitellaan, jotta ne eivät jää kokonaisuudesta irrallisiksi. Toiminnallisilla menetelmillä voidaan mainiosti vähentää kielipainotteista opiskelua.

Rakenne

Kirja jakautuu seitsemään teemakokonaisuuteen:

• Mitä kulttuuri on?
• Kulttuurit perheessä
• Kulttuurit opiskelussa
• Kulttuurit työpaikalla
• Kulttuurit yhteiskunnassa
• Mies ja nainen kulttuureissa
• Kulttuurit ja viestintä 

Jokaisessa kokonaisuudessa on periaatteessa sama rakenne.

1. Orientaatioharjoitukset 

• pääosin toiminnallisia harjoituksia
• yksilöllisiä tai pari- ja ryhmäharjoituksia
• tavoite: 
  • mukava ja rento ilmapiiri
  • kiinnostus käsiteltävään asiaan
  • näkyväksi aikaisemmat tiedot ja kokemukset asiasta
  • vuoropuhelulla yhteistä ymmärrystä asiasta    
• samaa asiaa useissa harjoituksissa
• valitaan ryhmälle soveltuvat harjoitukset 

2. Teksti

• asiatietoa teemasta 

3. Tehtäviä 

• tekstiin liittyviä harjoituksia kielitaidon eri osa-alueille
• syventäviä arviointi- ja päättelytehtäviä
• valitaan ryhmälle soveltuvat harjoitukset 

4. Arviointi 

• Mitä muistat?
• Mitä jäit pohtimaan?
• Mikä oli kiinnostavaa?

Joissakin teemakokonaisuuksissa on useita osia, joissa on omat orientaatioharjoitukset, tekstit ja tehtävät. Joissakin teemoissa tekstit ovat pituuden ja sisällön takia useammassa osassa sisältäen aina välillä tehtäviä, jottei lukeminen muodostuisi liian raskaaksi. Teksteistä jotkut ovat hieman vaikeampia kuin toiset. Opettajana voit käyttää tekstejä myös oman kerronnan apuna, kaikkea ei tarvitse luetuttaa opiskelijoilla.

Kirjan teemakokonaisuuksia voi toki käyttää missä järjestyksessä tahansa, mutta ensimmäiset kokonaisuudet Mitä on kulttuuri? ja Kulttuurit perheessä ovat hyviä johdantoja teemaan. Kulttuurien erilaisuuteen liittyvää teoreettista tietoa liittyy eniten kolmeen ensimmäiseen teemakokonaisuuteen, joten esimerkiksi suoraan Kulttuurit ja työelämä ensimmäisenä käsiteltävänä kokonaisuutena voi olla vaikeasti ymmärrettävissä.

Opettajan materiaalissa on tutustumis- ja lämmittelyleikkejä, mielikuvaharjoituksia sekä muutamia muita harjoituksia tehtävineen. Ne on myös kirjoitettu selkokielisesti, joten voit käyttää itse niitä valmiina sanallisina ohjeina tai tulostaa ohjeet kirjallisesti opiskelijalle. Opettajan materiaalissa on kirjallisuuslista, mikäli haluat tutustua tarkemmin monikulttuurisuuteen. Lopussa on kuvamateriaalia, joka liittyy oppilaankirjan tehtäviin. Se on vapaasti tulostettavissa.

Lopuksi

Olen opettanut maahanmuuttajia vuodesta 1992, kotoutumiskoulutuksissa erilaisia ryhmiä luku -ja kirjoitustaidottomista suomen kielen jatkoryhmiin, maahanmuuttajien peruskoulussa, ammatilliseen koulutukseen valmistavassa koulutuksessa, ohjannut maahanmuuttajaopiskelijoita ammatillisissa perusopinnoissa sekä opettanut myös nuoria eurooppalaisia vapaaehtoistyöntekijöitä. Olen vakuuttunut toiminnallisten menetelmien käyttökelpoisuudesta kaikissa näissä ryhmissä.

Meillä on ollut kivaa ja hauskaa, olemme nauraneet usein ja siinä sivussa oppineet paljon asioita yhdessä. Ryhmissä on tietysti eroja. On ryhmiä, jotka lähtevät helposti mukaan ja tuottavat uskomattomia esityksiä; toisissa ryhmissä saa tehdä enemmän työtä saadakseen opiskelijat lämpenemään. Harjoitus, joka toimii loistavasti yhdessä ryhmässä, ei toimi lainkaan toisessa ja päinvastoin.

Toiminnallisten harjoitusten alkuperästä on useimmissa tapauksissa vaikea sanoa mitään. Alan kirjallisuudessa vilisee samoja harjoituksia ja alkuperäistä keksijää on mahdotonta tietää. Tämän kirjan harjoituksista monet ovat alun pitäen lasten leikkejä tai alakouluikäisten äidinkielen opetuksessa käytettäviä menetelmiä, joita olen kehitellyt teemaan sopivaksi. Joitakin harjoituksia olen itse leikkinyt ja kehitellyt edelleen erinäisissä työpajoissa. Joukossa on myös paljon yleisesti nykyään aikuiskoulutuksessa käytettäviä menetelmiä, kuten käsitekartta, SWOT-analyysi, mielikuvaharjoitus menetelmänä ja sosiometrinen janatekniikka. Osa harjoituksista on kehittynyt edelleen omista harjoituksistani kirjasta Työ tekijäänsä kiittää (1996, OPH). Muutamissa harjoituksissa alkuidean omalle kehittelylleni olen saanut materiaaleista, jotka on tuotettu Viittakiven opiston Sokrates Aikuiskasvatusohjelman projektissa Adult learners key skills 1997–2000 ja Sokrates Grundtvig 1 -ohjelman Forum for alternative methodes -projektissa 2001–2003. Ruudukko-orientaatioharjoitukseen idea on saatu Työväen sivistysliiton ja Kiipulan aikuiskoulutuskeskuksen Ymmärräks sää -työyhteisöjen monikulttuurisuuskoulutuksen materiaalista. Vapaan sivistystyön yhteistyöjärjestön tuottama maahanmuuttajakouluttajan tuki- ja virikemateriaali on myös antanut ideoita omille harjoituksille.

Lämpimät kiitokset Leena Teinilälle ja Tiina Alhaiselle asiantuntevista ja kehittävistä kommenteista.

Iloisia hetkiä yhdessä oppimiseen!
Kokeilkaa ja kehittäkää vapaasti!
Tehkää harjoituksista oman näköisiänne!

Hämeenlinnassa 10.6.2008

Outi Bottas