Kulttuurit tutuksi

Tutustumisharjoituksien tarkoituksena on oppia tuntemaan muiden ryhmäläisten nimet ja saada heistä jotakin tietoa. Useastihan esittelykierros käydään läpi siten, että jokainen kertoo vuorotellen nimensä ja kotimaansa. Joskus se voi olla järkevin tapa, mutta ainoana käytettynä menetelmänä vähän tylsä. Kokeile seuraavia.

Mikä sinun nimesi on?

Pane opiskelijat seisomaan riviin, jossa olet itse mukana. Ohjeista kaikki kättelemään kummallakin puolella olevaa ja sanomaan samalla oman nimensä. Tarkoituksena on vähitellen muodostaa rivi, jossa seistään aakkosjärjestyksessä A-Ö etunimen mukaan, joten aina käteltyään uutta henkilöä opiskelijat siirtyvät rivissä johonkin suuntaan. Lopuksi sanotaan kaikkien nimet ja todetaan yhdessä, onko aakkosjärjestys oikea.

Jos ryhmä on toisilleen täysin tuntematon, voidaan tässä vaiheessa laittaa nimilaput rintaan. Harjoitus voidaan tehdä myös sukunimen etukirjaimen mukaan. Harjoitus edellyttää suomalaisen aakkosjärjestyksen tuntemista, tai sitä voidaan samalla myös harjoitella. Tämän harjoituksen voi liittää myös Kulttuurit ja perhe -teemakokonaisuuteen, jolloin sen yhteydessä voidaan käsitellä nimen antamista ja muodostumista kulttuurissa.

Tervehdys ja nimi

Opiskelijat seisovat isossa ympyrässä. Kun kaksi opiskelijaa saa katsekontaktin toisiinsa, he vaihtavat paikkoja ympyrässä keskenään. Ympyrän keskellä he sanovat kumpikin toisilleen ensin omalla äidinkielellään ja sitten suomeksi ”Hei, minun nimeni on X” Jatketaan niin kauan, kunnes jokainen on tervehtinyt kaikkia.

Voit ohjeistaa vaihdon niin, että vain yksi pari on samaan aikaan ympyrän keskellä tai siten, että vaihdot tapahtuvat samanaikaisesti. Harjoituksen voi liittää myös Kulttuurienvälisen viestinnän teemakokonaisuuteen, jolloin harjoitukseen voi ottaa puheen lisäksi erilaiset tervehtimistavat eri kulttuureissa.

Nimet tutuiksi

Sopiva ryhmäkoko on 10. Jos opiskelijoita on yli 16, voit tehdä kaksi ryhmää. Tämän leikin avulla harjoitellaan tuntemaan kaikkien ryhmäläisten nimet. Ohjaa opiskelijat istumaan tuoleille ympyrään. Ennen harjoitusta käydään nimikierros, jolloin jokainen sanoo nimensä pariin kertaan ääneen.

Kun leikki alkaa, poistetaan yksi tuoli. Ilman tuolia jäänyt jää keskelle seisomaan ja hänellä on taitettu sanomalehti kädessään. Yksi istujista sanoo jonkin ryhmässä istuvan nimen. Keskellä olevan tehtävänä on ennättää lyödä sanomalehdellä mainittua henkilöä polvelle. Jos hän ennättää ennen kuin istuja keksii sanoa jonkin toisen istujan nimen, keskellä ollut pääsee istumaan hänen paikalleen ja istuja joutuu keskelle. Mikäli istuja ennättää sanoa jonkin toisen istujan nimen, keskellä olijan tehtävänä on yrittää ehtiä lyömään uutta henkilöä polvelle.

Tämä on erittäin hauska leikki, joka toimii takuuvarmasti ja vähitellen nimet osataan hyvin. Tehtävää voi vaikeuttaa vaihtamalla muutenkin välillä istumajärjestystä tai, mikäli ryhmiä on useampi, vaihtamalla osan ryhmien jäsenistä.

Kerron itsestäni piirissä

Pane opiskelijat seisomaan isossa piirissä. Tee itsestäsi esimerkki. Lähde kiertämään piiriä myötäpäivään, vieressä olevan edestä seuraavan takaa, sitä seuraavan edestä jne. kunnes tulet takaisin omalle paikallesi. Kulkiessasi kerro itsestäsi, mitä haluat ja ennätät sanoa. Sen jälkeen on seuraavan vuoro. Kun kaikki ovat kiertäneet, voitte lopuksi yhdessä muistella, mitä kukin kertoi itsestään.

Tämä on hyvä leikki, jossa monet eivät jännitä, koska samaan aikaan on muuta tekemistä eli liikkumista. Leikki antaa myös jokaiselle yhtä paljon aikaa ryhmässä, jossa jotkut ovat hiljaisempia ja jotkut puheliaampia. Puheen määrää voi kuitenkin säädellä liikkumalla erittäin nopeasti tai erittäin hitaasti.

Tutustumishaastattelu pihamaalla

Jaa oppilaat jollakin menetelmällä pareiksi. Pohtikaa opiskelijoiden kanssa yhdessä, millaisia asioita haluaisitte kysyä toisiltanne. Ne voivat olla faktoja, kuten perhesuhteet, koulutus ja asuinpaikka, tai mielipiteitä, kuten mieliruoka, paras lukemani kirja jne. Listatkaa kysymykset yhdessä. Parit lähtevät pihamaalle kävelemään ja haastattelevat toisiaan. Aikaa on yhteensä esimerkiksi 20 minuuttia. Luokkaan palattuaan he istuvat ympyrään ja esittelevät toisensa muille.

Vaihtoehtoisesti harjoitus voidaan tehdä myös luokassa istuen, mutta pihalla kävellen se on hauskempaa. Vaihtoehtoisesti voidaan myös piirtää isolle fläpille haastatellun kuva ja kirjata siihen asioita, joita haastattelija muistaa.

Mitä ajattelet?

Tarvikkeet: soitin, musiikkia ja tarpeeksi iso vapaa tila.

Opiskelijat seisovat tilassa eri puolilla. Musiikin alkaessa he kävelevät vapaasti. Kun musiikki keskeytyy, pitää ottaa pari. Parin tehtävänä on keskustella aiheesta, jonka annat samalla, kun keskeytät musiikin. Musiikin alkaessa uudestaan kävely jatkuu, kunnes se taas keskeytyy, ja silloin on etsittävä uusi pari, jonka kanssa keskustellaan uudesta antamastasi aiheesta.

Aiheita:

• Mitä tein eilen illalla?
• Mitä teen tulevana viikonloppuna?
• Millainen perhe minulla on?
• Millainen koti minulla on?
• Mikä Suomessa on hyvää?
• Mikä Suomessa on ikävää?
• Mikä on minulle elämässä tärkeää?
• Mitä haluan tehdä 5 vuoden päästä?

Aiheet valitaan ryhmän mukaan. Niitä voi myös teemoittaa eli kaikki aiheet liittyvät esimerkiksi kotiin ja asumiseen tai kaikki liittyvät mielipiteisiin Suomesta. Harjoituksen voi tehdä myös niin, että aihe pysyy koko ajan samana, mutta siitä keskustellaan aina uuden parin kanssa.

Harjoitusta voi myös käyttää ensimmäisenä tutustumisleikkinä, jolloin listataan vaikka yhdessä taululle ensin, mitä asioita itsestä kerrotaan aina uudelle parille. Leikin hyvä puoli on se, että kaikki, myös hiljaiset, saavat puheharjoitusta.

Mistä olen tullut, missä olen nyt?

Tarvikkeet: Seinällä iso maailmankartta, Suomen kartta ja oman kaupungin kartta, nuppineuloja, kaitanauhaa tai paksua lankaa, värillisiä A4-papereita ja tusseja

1. Kotimaa

Anna joillekin oppilaille tehtäväksi kirjoittaa maanosien nimet isoin kirjaimin, yksi maanosa aina yhteen A4-paperiin.

Pyydä oppilaita sen jälkeen yhdessä muodostamaan A4-maanosapapereilla isoon tilaan lattialle summittainen maailmankartta (varsinainen maailmankartta ei ole seinällä vielä tässä vaiheessa). Mietitään yhdessä, ovatko maanosat oikeissa paikoissa.

Pyydä jokaista opiskelijaa menemään seisomaan siihen maanosaan, josta hän on kotoisin. Opiskelija kertoo maan ja mahdollisesti kaupungin nimi. Jokainen voi kertoa jonkin ihanan asian omasta kotimaastaan ja/tai kaupungistaan.

Asetetaan varsinainen maailmankartta seinälle, etsitään oma maanosa ja maa ja katsotaan, mitä muita maita omassa maanosassa on.

2. Suomi

Asetetaan Suomen kartta seinälle. Jokainen kertoo vuorotellen, millä paikkakunnilla on Suomessa asunut. Paikkakunnat etsitään yhdessä kartalta. Opiskelijat voivat kertoa, millainen paikkakunta se on tai oli.

3. Kotikunta Suomessa

Seinällä on kaupungin kartta. Jokainen kertoo nykyisen osoitteensa ja mahdollisen asuntoalueen nimen. Paikka etsitään kartalta yhdessä. Opiskelijat voivat kertoa, millainen asuinpaikka se on.

4. Oma matka

Jokainen opiskelija ottaa nuppineuloja ja vinokaitaletta tai paksua lankaa ja merkitsee oman kulkureittinsä maailmankartalta Suomen kartalle ja siitä nykyiseen osoitteeseen. Joillakin voi olla Suomessa useita paikkakuntia. Reitin varrelle sopivaan kohtaan kiinnitetään nuppineuloilla paperi, johon on kirjoitettu oma nimi. Jokainen esittelee ja näyttää kartoilta muille oman matkansa Suomeen ja Suomessa.

Tämä tehtävä vie kokonaisuudessaan paljon aikaa, ja se on monella tapaa vaativa. Se edellyttää kartanlukutaitoa ja kykyä hahmottaa maailmaa. Sen avulla nähdään kuitenkin konkreettisesti opiskelijoiden tekemät matkat nykyiseen asuinpaikkaan. Harjoitusta voi myös laajentaa opetuksen puolelle, ja sen yhteydessä voidaan käsitellä monia maantieteeseenkin liittyviä asioita, kuten ilmansuuntia, aikavyöhykkeitä, ilmastoa jne.

Harjoituksen voi toki myös pilkkoa ja tehdä siitä vain esim. kotikuntaosuuden.