Kappaleen aiheena on perhejuhlat ja suomalaiset juhlatavat. Siinä opiskellaan juhlien nimiä, sukulaissanastoa ja onnittelufraaseja sekä kerrataan ajanilmauksia: viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat. Takakannen sisäsivulla on havainnollinen Vuodenajat ja kuukaudet -vuosiympyrä, jossa on kuva jokaisesta vuodenajasta.
Tämän kappaleen tavoitteena on sanaston oppiminen eikä siinä opeta uutta suomen kielen rakennetta. Teksti ja tehtävät luovatkin hyvän pohjan keskusteluun sekä kulttuurierojen ja yhtäläisyyksien vertailuun.
Jos ryhmässä on heikkoja lukijoita, tekstin lukemista on mielekästä jaksottaa siten, että luetaan yksi kappale tai yksi juhla kerrallaan. Sen jälkeen voidaan keskustella aiheesta. Kun kappaleen alussa luetellaan sukulaisia, voi samalla katsoa kuvaa Suku sivulla 211.
Kun teksti on käsitelty juhla juhlalta yhdessä, sen lukemista jatketaan yksin, pareittain tai yhdessä vuorolukuna. Myös opettaja voi lukea koko tekstin hitaasti ja samalla näyttää kirjan kuvia. Tällä tavalla tekstistä saataisiin yhtenäinen tarina.
Kappaleen tekstiä voi pohjustaa keskustelemalla kuvista sivuilla 205–206. Vieressä olevasta tekstistä poimitaan juhlan nimi. Jatketaan tutustumalla sivujen 209–210 kuviin: Mietitään, mikä juhla on kyseessä? Suku-kuvaan opiskelija voi kirjoittaa perheenjäsentensä nimet.
Tehtävä Korjaa virheet (sivu 207) ratkaistaan etsimällä oikeat vastaukset tekstistä. Kuullun ymmärtämisen harjoituksena tehtävä toimii, kun opettaja lukee valikoiden väittämiin liittyvät tekstin osat.
Kysymyksiin sivulla 208 Kirjoita milloin ja miksi näitä juhlia vietetään? ja puheharjoitukseen Kysy pariltasi ei vastata ajanilmauksella vaan tekemistä kuvaavalla lauseella.
Onnittelu- ja surunvalittelufraasien tuntemusta harjoitellaan sivujen 208–210 tehtävissä. Tehtävässä täydennetään se, mitä kuvassa oleville henkilöille sanotaan eikä sitä, mitä he puhuvat. Fraaseja on enemmän kuin puhekuplia, joten mietitään, mihin sopisi useampi vaihtoehto. Mietitään myös, missä muissa yhteyksissä ilmauksia voi käyttää.
Jos tekstiä käsiteltäessä ei ole keskusteltu sivun 211 Jutellaan juhlista -tehtävästä, jatketaan näillä kysymyksillä.
Sivujen 214–215 tehtävää Mikä vuodenaika? ratkaistaessa voi katsoa takakannen sisäsivun vuosiympyrää, joka on jaettu vuodenaikojen ja kuukausien mukaan.
Tehtävää laajentamalla pystyy eriyttämään eri taitotasoilla olevia opiskelijoita. Vihkoon ja taululle kirjoitetaan kuvista lauseita. Eri vuodenajat ryhmitellään omaksi kappaleeksi. Näin saadaan oma vuodenaikatarina. Apuna voi käyttää sivun 212 ajanilmauskaaviota.
Milloin? – ajanilmausten kertausta sivulla 212 käsitellään opiskelijaryhmän tarpeiden ja taidon mukaan. Aiheeseen liittyvä harjoitus on seuraavalla sivulla.
Teemaan liittyvät ja runot piristävät opetustuokioita. Opettaja voi oman mieltymyksensä mukaan opettaa niitä enemmänkin.
1) Opettaja tai opiskelijat tuovat valokuvia omista juhlistaan. Kuvista voi keskustella. Omat videot kiinnostavat varmasti ja internetistä voi etsiä videoesityksiä.
2) Vietetään opiskelijoiden merkkipäiviä yhdessä.
