Uusien yhteiskuntamuotojen synty ja kehitys ovat vaatineet erilaista viestintää. Yleensä ensin syntyy yhteiskunnassa tarve, jota tyydyttämään kehittyy uusi viestintäväline tai -muoto. Kehitys saattaa olla myös toisensuuntaista: ensin kehitetään uusi viestintäväline, jolle vasta myöhemmin ilmenee yhteiskunnallinen tarve. Toisinaan käyttäjät keksivät välineelle käytön, josta tekniikan kehittäjät eivät edes osanneet uneksia: esimerkiksi tekstiviestin käyttö osana arkiviestintää tuli sen keksijöillekin yllätyksenä.
Tiedonvälityksen historiassa on ollut viisi merkittävää aikakautta: puhetaito, piirros- ja kirjoitustaito, painoviestintä, sähköinen viestintä ja digitaalinen viestintä. Yksikään viestinnän suuri keksintö ei ole kuitenkaan onnistunut lyömään kokonaan hengiltä edeltäjiään. Tälläkin hetkellä elämme niin puheen, kirjoituksen, kirjapainotaidon, sähköisen viestinnän kuin digitaalisen aikakauden kulttuurissa. Sähköisen ja digitaalisen viestinnän raja on häilyvä: esimerkiksi televisio aloitti toimintansa sähköisenä, mutta nykyään se luetaan digitaalisiin viestimiin.
Koska keskitymme tässä materiaalissa joukkoviestintään, aloitamme välineiden kehityksen tarkastelun kirjapainotaidosta. Myös yhteiskuntakehityksen päälinjat ovat tiivistetysti mukana, sillä viestintätekninen kehitys on irrottamaton osa yhteiskuntaa. Tarkoituksena on, että tämän välinekatsauksen jälkeen ymmärrät yhteiskunnan ja viestintäteknisen kehityksen sidoksen sekä kunkin viestintävälineen ominaispiirteet.
Osa tämän osion tehtävistä on kaikille yhteisiä, mutta osan tehtävistä voit valita oman kiinnostuksesi mukaan. Teet tästä osiosta yhteensä kahdeksan tehtävää.
Mediavälineiden kehitys -osion alaluvut:
