Aikakauslehti

Aikakauslehti voidaan määritellä seuraavasti:

  • se ilmestyy säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa
  • se sisältää numeroa kohden useita artikkeleita tai muuta toimituksellista aineistoa
  • se on laajalti saatavilla, tilattavissa tai jaetaan asiakas- tai jäsenyyssuhteen perusteella
  • se ei pääasiallisesti sisällä liikealan tiedonantoja, hinnastoja, ilmoituksia eikä mainontaa
  • se voi olla kooltaan tai painopaperiltaan millainen tahansa tai se voi olla pelkästään verkkojulkaisu.

Aikakauslehden historiaa

Aikakauslehdistön historialliset juuret ovat 1500-luvun poliittisluontoisissa taistelukirjoituksissa sekä tieteellisissä julkaisuissa. Ensimmäiset varsinaiset aikakauslehdet tunnetaan 1600-luvun Britanniasta ja Ranskasta. Ensimmäinen suomalainen aikakauslehti oli nimeltään Om konsten att rätt behaga (1782). Naisille suunnattu lehti oli hengeltään kasvatuksellinen ja opetti miellyttämisen taitoja. Ensimmäiset suomalaiset aikakauslehdet olivatkin tieteellisten seurojen julkaisemia tai uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin keskittyviä lehtiä.

Lehtinimikkeiden määrä kasvoi 1800-luvun lopulta lähtien, kun postin kulku nopeutui ja lukuharrastus lisääntyi. Samaan aikaan aikakauslehdistö muuttui aiempaa viihteellisemmäksi. Aikakauslehti sopi sanomalehteä paremmin viihteen välineeksi, sillä aikakauslehti painettiin paremmalle paperille, siihen voitiin painaa painomenetelmän ansiosta korkeatasoisempia kuvia ja harvemman ilmestymisvälin vuoksi toimittajat ehtivät paneutua aiheeseen ja käsitellä artikkelit viimeisteltyyn kuntoon.

1900-luvun puoliväliin mennessä aikakauslehtien toimitukset kasvoivat ja vakiintuivat, harrastelehtien lukumäärä kasvoi ja erityisalojen lehdet kehittyivät. 1960-luvulta alkaen kuvan valta aikakauslehdessä on kasvanut.

Aikakauslehden asema Suomessa tänään

Aikakauslehdistön vahva asema on suomalaisen painoviestinnän erityispiirre. Suomessa ilmestyy yhteensä hieman yli 3 000 eri aikakauslehteä, mikä on asukaslukuun nähden kansainvälinen huippu. Aikakauslehti luetaan tarkasti ja keskittyneesti, sen pariin palataan useita kertoja ja monesti se myös säilytetään.

Suomessa niin sanotut yleisaikakauslehdet (esim. 7 päivää, Apu, Seura) ovat voimissaan, kun useimmissa muissa maissa ne ovat melkein tyystin kadonneet television ja erikoislehtien tieltä. Yleisaikakauslehtien suosion hiipumisesta on merkkejä myös Suomessa. Rinnalle on noussut laaja valikoima pienemmälle kohdeyleisölle suunnattuja harraste-, hyvinvointi- ja sisustuslehtiä.

Lehtien levikillä tarkoitetaan tilausten ja irtonumeromyynnin yhteenlaskettua kappalemäärää. Levikiltään suurimpia aikakauslehtiä ovat K- ja S-kaupparyhmien asiakaslehdet Pirkka ja Yhteishyvä. Suurin tilattava aikakauslehti, sarjakuvalehti Aku Ankka, yltää runsaan 305 000 kappaleen levikkiin.

Kansainvälisesti erikoista suomalaisessa aikakauslehdistössä on se, että lehtien jakelu pohjautuu pitkälti kotiinkantoon. Muualla lehdet ostetaan enimmäkseen irtonumeroina.