Media vaikuttaa kulttuuriin
1900-luvun puolelle tultaessa työväestön tulotaso oli noussut. Työläiset muodostivat uuden, ostokykyisen kuluttajaryhmän, jolle kannatti tarjota uusia tuotteita, kuten gramofoneja ja radioita. Myöhemmät analyytikot ovat nimittäneet työväestölle suunnattua mediatuotantoa massakulttuuriksi, koska samat mediasisällöt tavoittivat yhä suuremman määrän ihmisiä. Nykyisin samasta ilmiöstä käytetään tavallisimmin nimitystä populaarikulttuuri. Massaviihdettä pidettiin aluksi arvottomana ja haitallisena: ”oikeata” kulttuuria edustivat ooppera, maalaustaide ja teatteri. Nykyään sanomalehtien kulttuurisivuilla näkyvät kuitenkin esimerkiksi sarjakuva ja rock maalaustaiteen ja oopperan rinnalla.
Viihteellistyminen
Massakulttuurin myötä mediasisällöt alkoivat viihteellistyä. Aiemmin mediasisällöt olivat vakavahenkisiä ja uutispainotteisia, mutta vähitellen fiktion ja viihteen osuus mediatarjonnasta on lisääntynyt. Media on täynnä juoruja, tarinoita, pelejä, leikkejä, visailuja, musiikkia, erotiikkaa, huumoria, jännitystä ja draamaa. Myös uutisia ja ajankohtaisasioita pyritään ottamaan esiin viihteellisyyden avulla. Median viihteellistymistä on halveksittu, koska median perimmäisenä tehtävänä pidetään tiedonvälitystä. Ihmiset kuitenkin haluavat rentoutua median parissa ja siksi viihde myy asiasisältöjä paremmin.
Yhä useammat viihteelliset televisio-ohjelmat perustuvat johonkin formaattiin eli kansainväliseen ohjelmamuottiin. Erilaiset visailut ja tosi-tv-ohjelmat ovat usein ulkomaista alkuperää. Yleensä ohjelmaformaattia muokataan paikalliseen kulttuuriin sopivaksi, mikäli se on tarpeellista. Formatisoitumisen ja globalisoitumisen myötä maailman kulttuurit yhtenäistyvät ja kutistuvat: katsomme samoja tv-ohjelmia ja elokuvia ja käytämme samoja verkkosivuja huolimatta siitä, missä asumme.
Tuotteistuminen
Elokuvien ja tv-ohjelmien tuotteistaminen ja sponsorointi ovat lisääntyneet merkittävästi 2000-luvulla. Yritykset haluavat tuotemerkkinsä näkyviin televisio-ohjelman yhteydessä, sillä yhä harvempi katsoo enää varsinaisia mainostaukoja. Mainostauot kelataan tai tauon ajaksi siirrytään selaamaan nettiä.
Tuotteet voidaan upottaa osaksi elokuvien tai tv-ohjelmien maailmaa. Tätä kutsutaan tuotesijoitteluksi. Tietynmerkkiset autot tai kännykät eivät ole elokuvassa sattumalta, vaan niiden valmistaja on todennäköisesti maksanut näkyvyydestä.
Median tuotteistamiseen liittyy myös mediatuotteiden brändääminen. Erityisesti lapsille ja nuorille suunnatut mediatuotteet ovat kunnostautuneet tuotteistamisessa: Disney-, Twilight- ja Harry Potter -oheistuotteilta ei ole voinut välttyä 2000-luvulla. Oheistuotteet ovat osa mediatuotteiden markkinointia.
Medioituminen ja mediatisoituminen
Median kulttuurinen merkitys kasvaa jatkuvasti länsimaisessa yhteiskunnassa. Yhteiskunta on medioitunut, eli yhä useammin ihmisten kokemukset ovat mediavälitteisiä eivätkä itse koettuja. Media vaikuttaa myös työkulttuuriin, sillä uusia viestintäammatteja syntyy koko ajan ja informaation käsittelyllä eri ammateissa on yhä suurempi merkitys.
Medioitumista seuraavaa kehitysvaihetta on kutsuttu mediatisoitumiseksi. Kysymys ei olekaan enää kokemusten mediavälitteisyydestä vaan siitä, että ilmiöt, kuten politiikka ja jopa tiede, tapahtuvat mediassa. Ilman mediaa niitä ei olisi, joten poliitikot ja tutkijat joutuvat taistelemaan paikastaan mediassa, kuten kuka tahansa maakunnallisen missikisan viides perintöprinsessa tai juomaan ratkennut ex-mäkihyppääjä.