Televisio
Television varhaishistoriaa
Tekninen perusta television kehittymiselle syntyi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, jolloin jo tunnettiin liikkuvan kuvan sähköisen siirtämisen tekniikka. Koelähetystoimintaa oli jo 1920-luvulla, mutta ensimmäiset säännölliset tv-lähetykset aloitettiin Saksassa vuonna 1935. Varsinaisesti televisio tuli suuren yleisön tietoisuuteen seuraavana vuonna, kun Berliinin olympialaisista lähetettiin kuvaa julkisiin katselusalonkeihin. Niissä lukuisat ihmiset katselivat väräjävää kuvaa pienistä vastaanottimista.
Suomeen televisio tuli verrattain myöhään. Ensimmäisen tv-toimiluvan Suomessa sai Tekniikan Edistämissäätiö (TES) vuonna 1956. TES-TV:llä oli lähetystoimintaa pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella vuosina 1956–1959. Kansallinen Yleisradio aloitti säännöllisen lähetystoiminnan vuonna 1958. Vuonna 1964 Yle osti TES-TV:n ja perusti toisen valtakunnallisen tv-kanavan, jonka pääpaikaksi valittiin Tampere. Mainos-tv aloitti toimintansa Yleisradion kylkiäisenä vuonna 1957, ja sen ohjelmat lähetettiin yli kolmen vuosikymmenen ajan Yleisradion televisiokanavilla.
Ensimmäinen tietoliikennesatelliitti Telstar ammuttiin avaruuteen vuonna 1962. Se mahdollisti maailmanlaajuiset suorat lähetykset ja nopeutti siten television uutistoimintaa. Nopeutensa ja ajankohtaisuutensa vuoksi televisio nousi länsimaisen tiedonvälityksen kärkimediaksi.
Television kehityskulkuun vaikuttivat vahvasti lähiöityminen ja ydinperheideologia, jotka olivat tyypillisiä sodan jälkeiselle ajalle. Televisiosta tuli koko perheen viihde- ja tietopankki, joka viihdytti kotirouvia saippuasarjoilla päivisin, tarjosi isännälle tuoreet uutiset illansuussa ja koko perheelle visailuja illan ratoksi. Televisio oli alusta alkaen vahvasti sidoksissa radioon. Se lainasi radiolta ohjelmien lajityyppejä, kuten musiikkiohjelmia, keskusteluohjelmia, tilannekomedioita ja saippuasarjoja. Monet tv-toimittajat ponnistivat radiotaustasta.
Vuonna 1982 kaapelikanavat tulivat Suomeen. Kolmas valtakunnallinen tv-kanava Kolmostelevisio perustettiin vuonna 1987. Vuoden 1993 kanavauudistuksessa Kolmostelevisio irtautui MTV:n tytäryhtiöksi ja MTV sai oman kanavan. Neljäs valtakunnallinen tv-kanava Nelonen aloitti toimintansa vuonna 1997.
Televisio tänään
Yleisradion tytäryhtiö Digita Oy omistaa Suomen lähetysverkon. MTV3 ja Nelonen maksavat Yleisradiolle kanavavuokraa ja julkisen palvelun maksua. Jo toimiessaan Yleisradion kanavilla MTV maksoi Yleisradiolle korvausta lähetysverkon käytöstä. Yleisradion tehtävänä on käyttää näin saamansa tulo tukemaan viestinnän peruspalvelujen jakelun järjestämistä kaikille kansalaisille tasapuolisesti.
2000-luvun alussa Suomessa siirryttiin analogisista tv-lähetyksistä digitaalisiin. Jakelutekniikan muutos mahdollisti entistä useamman tv-kanavan synnyn. Digitalisoitumisen on havaittu vaikuttavan televisionkatseluun esimerkiksi seuraavasti:
- Kanavat kohdistavat ohjelmistonsa entistä pienemmille marginaaliryhmille: suuri yleisö on hajonnut yhä pienempiin osiin eikä media tarjoa enää yhteisiä puheenaiheita.
- Katselu on muuttunut entistä tietoisemmaksi ja valikoivammaksi.
- Katselu jakautuu useamman eri kanavan kesken.
- Tallentavien televisioiden sekä tv-kanavien verkkopalveluiden myötä prime time -ajalla ei ole enää niin suurta merkitystä kuin ennen.
Suomessa katsotaan kansainvälisesti verrattuna suhteellisen vähän televisiota. Esimerkiksi englantilaiset katsovat kaksi kertaa niin paljon kuin suomalaiset. Kaikissa Pohjoismaissa kotimaisten televisiokanavien osuus television katselusta on selkeästi suurempi kuin monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa. Katsotuin tv-kanava Suomessa on jo pitkään ollut MTV3. Nuoret katsovat televisiota lähinnä viihdettä: draamasarjoja, elokuvia ja tosi-tv:tä. Viime aikojen katsotuimmat ohjelmat voit tarkistaa Finnpanelista: