Lehtijutun analyysissä voidaan pyrkiä esimerkiksi erittelemään, miten eri toimijoita (yksittäisiä henkilöitä, henkilöryhmiä, yrityksiä jne.) kerronnallisesti käsitellään: lasketaan esimerkiksi sitä, miten paljon eri tahot saavat tilaa ja kuinka usein heidät mainitaan. Laadullisesti puolestaan tarkastellaan sitä, millä tavoin asioista ja ihmisistä kerrotaan (sanavalinnat, kuvakulmat jne.).
Voit kiinnittää huomiosi varsinaisen leipätekstin lisäksi seuraaviin kiinnekohtiin:
- otsikointi (Mitä nostetaan otsikoihin?)
- kuvat ja kuvatekstit (Mistä kertovat, mitä korostavat?)
- jutun alku (Mikä tärkeää alussa?)
- jutun loppu (Kuka saa sanoa loppusanat?)
- poisjätöt (Olisiko voinut olla muuta tai muita esillä?)
Erittelyn pohjalta voidaan sitten tehdä tulkintoja esimerkiksi seuraavista kysymyksistä:
- Miksi juttu on otsikoitu ja rakennettu tietyllä tavalla?
- Mitä lisäarvoa ja minkälaista tunnelmaa kuvat tuovat juttuun?
- Kenen näkökulma on tarjolla keskeisimpänä? Miten se tulee esille?
- Millaisissa rooleissa eri toimijat ovat?
- Tuleeko toimittajan kanta esille sanavalinnoissa tai näkökulman valinnassa?
- Esittääkö juttu jotkin asiat itsestäänselvyyksinä? Mistä se voisi johtua?
- Mitä lähteitä toimittaja on käyttänyt? Mitä olisi voitu käyttää?
- Millaiselle kohderyhmälle juttu on suunnattu?
- Minkälaisia arvoja ja asenteita juttu välittää?
Analyysi voi kohdistua yhden lehtijutun sijaan lehdistöön laajemminkin. Voit esimerkiksi verrata keskenään eri lehtiä tai saman kustantajan lehtiä, tv-ohjelmia ja verkkosivuja.
