Lehtijuttua kirjoittamaan!

Haastattelu

Haastattelut ovat toimittajille ehkä tärkeimpiä tiedonkeruumenetelmiä. Haastattelun avulla toimittajat keräävät tietoa lukijoita tai katsojia varten. Haastattelut ovat kuitenkin melko työläitä ja aikaa vieviä. Lähes jokaisen työtehtävänsä aikana toimittajan on soitettava useampaan paikkaan löytääkseen jutun sisällön kannalta olennainen henkilö, jota voidaan haastatella. Välillä pelkästään yhteystietojen hankkimiseen voi vierähtää useampi tunti. Kommentteja tarvitaan monesta paikasta, jotta juttuun saadaan eri näkökulmia.

Aikaa kuluu myös siihen, että pidemmät haastattelut pyritään tekemään haastateltavan kanssa kasvokkain samassa paikassa – ei pelkästään puhelimessa.

Haastattelujen sisällöistä vain murto-osa päätyy lopulliseen juttuun. Haastattelu saattaa kestää puoli tuntia, mutta toimittaja päättääkin käyttää jutussa vain yhden sitaatin. Tällöin on se vaara, että sitaatti on irrotettu asiayhteydestään, eikä sen sisältö enää vastaa haastatellun tarkoittamaa asiaa. Hyvään tapaan kuuluukin lähettää valmis lehtijuttu katsottavaksi haastatellulle ennen julkaisua. Haastateltu voi tarkistaa omat sitaattinsa ja korjata mahdollisia asiavirheitä.

Televisio- ja radiohaastatteluissa katsoja kuulee usein myös toimittajan kysymykset, joten väärinymmärrysten vaara on pienempi.

Ammattitaitoinen toimittaja tekee taustatyön huolella ennen haastattelua. Hän ottaa asioista selvää ja suunnittelee kysymykset etukäteen. On hankala esittää teräviä kysymyksiä, jos ei tunne haastateltavan toimintaa.

Ohjeita haastatteluihin:

  • Älä kysy sellaisia kysymyksiä, joihin haastateltava voi vastata yhdellä sanalla.
  • Kysy yksi kysymys kerrallaan. Haastateltava vastaa kuitenkin vain yhteen kysymykseen, jos kysyt kaksi.
  • Ole kiinnostunut haastateltavasta ja hänen vastauksistaan. Osoitat kiinnostusta esimerkiksi siten, että olet valmistautunut haastatteluun huolellisesti ja olet laatinut täsmällisiä kysymyksiä.
  • Keskity ja kuuntele. Tartu siihen, mitä haastateltava sanoo, ja kysy jatkokysymyksiä.
  • Älä esitä johdattelevia kysymyksiä.
  • Älä tuo omia mielipiteitäsi esille. Nyt keskitytään haastateltavan asioihin ja mielipiteisiin, ei sinun.
  • Älä kysy liian monimutkaisia kysymyksiä.

    Haastattelusta lehtijutuksi

    Toimittaja kokoaa haastatteluista ja muista tietolähteistä kokonaisuuden tiivistämällä olennaisimmat asiat ymmärrettävään ja lukijaa kiinnostavaan muotoon. Vaikka haastateltavilta olisi irronnut paljonkin mielenkiintoista tietoa, on toimittajan osattava karsia. Kaikkea muistilehtiöön kirjoitettua ei saa mahtumaan yhteen juttuun. Toimittajalta vaaditaan silmää seuloa kiinnostavimmat asiat esiin.

    Suositeltavin tapa on kirjoittaa lehtijuttu muotoon, jossa vaihtelevat toimittajan oma kerronta, haastateltavien suorat sitaatit ja haastateltavien epäsuorat sitaatit. Lehtijutut kirjoitetaan yleensä preesensissä. Siten tekstin välittämä asia kuulostaa ajankohtaisemmalta.

    Haastatelluista ja näiden sanomisista voi vetää erilaisia johtopäätöksiä sen mukaan, missä järjestyksessä toimittaja esittää asiat, kuka haastatelluista saa eniten palstatilaa ja mitä sanavalintoja toimittaja tekee. Toimittaja voi vaikuttaa jutun näkökulmaan käyttämällä eri verbejä, kuten sanoo, kertoo, toteaa, virkkoo, väittää, naurahtaa, tokaisee, ehdottaa, painottaa, korostaa, osoittaa...

    Jutun otsikon muotoilu on taito, joka kasvaa kokemuksen myötä. Hyvä otsikko houkuttelee lukemaan, mutta huono otsikko ei saa lukijaa kiinnostumaan tekstistä, oli juttu kuinka hyvä tahansa. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että hyvin kirjoitetusta tekstistä pitäisi löytää selitys otsikolle heti kymmenen ensimmäisen rivin aikana. Otsikon tärkein tehtävä on kertoa todellinen kuva tapahtumasta, ikään kuin tiivistää tekstin tärkein anti.