Tarpeet
Ihmisen elämää ohjaavat luonnollisesti myös tarpeet. Joitakin asioita on aivan pakko tehdä, jotkin tarpeet täytetään, jos siihen on mahdollisuus – ja yleensä silloin, kun välttämättömät perustarpeet on tyydytetty. Opettaja voi viitata lyhyesti Maslow’n tarvehierarkiaan. Linkissä on lyhyt kuvaus Maslow’n tarvehierarkiasta ja muutamia kriittisiä huomioita sen sovellettavuudesta.
Maslow’n tarvehierarkia
Maslow’n tarvehierarkia (Maslow’s Hierarchy of Needs) on psykologinen teoria, jonka Abraham Maslow julkaisi vuonna 1943 tutkimuksessaan A Theory of Human Motivation.
Teorian ydin oli alun perin siinä, että ihmisellä on perustarpeet, jotka tulee tyydyttää ensin, minkä jälkeen ihminen alkaa etsiä tyydytystä ”korkeammille” tarpeille.
Maslow kuitenkin totesi itsekin myöhemmin, että tarpeiden tyydytys ei välttämättä etene hierarkkisesti, vaan mikä tahansa tarvetyyppi voi korostua riippumatta ”alempien” tarpeiden tilasta. Tarvehierarkiaa käsittelevissä oppikirjoissa tätä seikkaa ei valitettavasti tiedosteta. Maslow’n tarvehierarkia on myös erinomainen tapa ymmärtää oikein ihmisten turhaumia työyhteisöissä, asiakassuhteissa ja perhe-elämässä. Tätäkään ilmiötä oppikirjat eivät osaa selittää [1].
Maslow’n tutkimuksissa tutkittiin poikkeuksellisia ihmisiä, kuten Albert Einsteinia, Jane Addamsia, Eleanor Rooseveltia ja Frederick Douglassia, eikä mieleltään järkkyneitä tai neuroottisia ihmisiä. Maslow’n teoriaa onkin arvosteltu siitä, että hän käytti pientä tutkimusjoukkoa ja sekin koostui osittain hänen lähipiiristään.
Maslow’ta on kritisoitu myös siitä, että motiivien nimeäminen ei vielä selitä näiden yksilöllistä vaikutusta. Hierarkia on parhaimmillaankin kuvailua, ei selittämistä. Lisäksi Maslow’n kuvaus itseään toteuttavasta ihmisestä on sosiaalisesti melko pidättyvä ja etäinen [2].
Maslow’n mukaan ihmisen tarpeiden hierarkkinen järjestys on seuraava:
fysiologiset tarpeet
turvallisuuden tarpeet
yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet
arvonannon tarpeet
itsensä toteuttamisen tarpeet
Näistä ensimmäinen on perustavin ja viimeinen korkein tarve.
Maslow’n tarvehierarkia kuvataan usein pyramidina, jossa pohjimmaisina ovat perustarpeet ja huipulla korkeimmat tarpeet.
Maslow’n mallia käytetään hyväksi muun muassa kaupan ja markkinoinnin suuntaamisessa. Esimerkiksi statusesineitä ei kannata suunnata kohderyhmille, joilla ensimmäisissä tasoissa on puutteita. Samaan ajatukseen nojaa myös Pelastusarmeijan SSS-kampanja, jossa ensin täytetään fyysinen ravinnon tarve (soppa), seuraavaksi sosiaalinen tilanne muuten kuntoon (saippua) ja vasta lopuksi tulevat uskon asiat (sielunhoito).
1 Routamaa, Vesa: Jaksa ja auta jaksamaan – turhaumien salaiset viestit. Itsetuntemuksesta voimaa työssä jaksamiseen, 2004, nro 23, s. 40–42.
2 Vuorinen, Risto ja Tuunala, Eliisa: Psykologian perusteet, Aivot ja psyyke, s. 149–150. Otava, 1997. ISBN 978-951-1-13701-6.
Lähde: Wikipedia