Millainen ihminen haluan olla?

Tässä kappaleessa pohdinta ihmisyydestä yhdistyy pohdintaan moraalin perusajatuksesta eli käsitykseen oikeasta ja väärästä. Kysymys ystävyydestä ja ystävän ominaisuuksista on myös tärkeä. Tavoitteena on myös pohtia ystävyyden ja moraalisen tietoisuuden suhdetta. Erityisen tärkeää on avata keskustelua ja ajatuksia moraalisen tietoisuuden käsitteestä ylipäänsä – siitä, että ihminen kykenee harkitsemaan oikean ja väärän luonnetta ja myös toimimaan harkintansa mukaisesti.

Sivulla 31 esitetään otsikossa seuraavat kysymykset: Haluanko olla hyvä ystävä? Millainen on hyvä ystävä? Mitä hyvä ystävä tekee? Moraalisen tietoisuuden pohdinta ja siihen liittyvät kysymykset ovat haastavia, mutta sopivalla yksinkertaistamisella ja kysymysten jakamisella pienempiin ja konkreettisiin kokonaisuuksiin voi virittää keskustelua oppilaiden kanssa. Jos kysymyksiä halutaan pohtia lisää, voidaan esimerkiksi lähteä liikkeelle sanasta ystävä eli määritellään ystävä. Sitten pohditaan, mitä sana hyvä tuo ystävyyteen lisää. Tämän jälkeen siirrytään itse kysymyksiin. Tämäntyyppinen pilkkominen osiin näyttää olevan yleisemminkin melko hyvä strategia saada aikaan haluttua keskustelua. Tyyli saattaa olla tuttu esimerkiksi matematiikan opetuksesta.

Kappaleen tehtävässä 2 (Pohtikaa mitä tarkoittaa lause ”Tiedämme mitä hyvä on, miksemme tee niin?”) käsitellään vanhaa dilemmaa, joka koskee sitä, miten ihminen voi tehdä väärin, vaikka hän tietää mikä olisi oikein. Platon ja Sokrates ajattelivat, että jos ihminen tietää, mikä on oikein, hän ei voi toimia väärin. Aristoteles taas oli sitä mieltä, että niin sanotun heikkoluonteisuuden (akrasia) vuoksi ihminen kykenee toimimaan väärin tietäessään, mikä on oikein. Platonin kantaa on tulkittu elämälle aika vieraaksi kannaksi. Akrasian ongelmaa on käsitelty tarkemmin opettajan oppaan luvussa 1.4.

Keskustelussa moraalisesta tietoisuudesta voidaan puhua myös moraalisesta tietoisuudesta ihmisen erityiskykynä, miettiä sitä, osaavatko muut eläimet ottaa huomioon kysymyksiä oikeasta ja väärästä, ja esimerkiksi siitä, millainen on hyvä ystävä. Oppilailla saattaa olla kokemuksia omista lemmikkieläimistään, joista puhumalla voidaan pohtia tätä asiaa.

Viritettäessä tunnilla käytävää keskustelua konkreettisten esimerkkien avulla voidaan lisäksi antaa keskustelua herättäväksi tehtäväksi piirtää sarjakuva, jossa 1) kuvataan jollakin tavalla tilanne, jossa joku pohtii oikean ja väärän luonnetta (onko esimerkiksi oikein ottaa toisen pyörä luvatta käyttöön, ja voiko olla hyvä ystävä, jos tekee toiselle niin), tai jossa 2) annetaan yksi tai useampi esimerkki siitä, miten hyvä ystävä toimii silloin, jos toinen tarvitsee apua (on vaikkapa unohtanut ottaa retkelle eväät mukaan ja on kovin janoinen).

Tämän luvun kaltaisia kysymyksiä pohtii soveltava etiikka, joka on myös akateemisen filosofian yksi osa-alue.