Maailmankatsomus

Maailmankatsomus on määritelty muun muassa arvoja sisältäväksi kokonaiskäsitykseksi maailmasta ja ihmisistä.

Maailmankatsomukseen kuuluu yleensä maailmankuvan lisäksi näkemyksiä arvoista, normeista, tiedon hankkimisen periaatteista ja elämän tarkoituksesta. Se voidaan määritellä esimerkiksi maailmaa ja sen rakennetta koskeviksi katsomuksiksi, joihin liittyy usein myös asioiden merkitystä ja arvoa sekä toiminnan ohjenuoria koskevia arvostuksia, tai kokonaisnäkemykseksi maailmasta, tietämisen periaatteista, moraalisesti oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta.

Ilkka Niiniluodon mukaan maailmankatsomuksessa on kolme osaa. Siihen kuuluu maailmankuva eli käsitys siitä, millainen todellisuus kokonaisuudessaan on. Sen lisäksi maailmankatsomukseen kuuluvat arvot eli käsitys siitä, miten asioiden tulisi olla ja millainen maailma olisi hyvä. Tärkeä osa maailmankatsomusta on myös tieto-opillinen puoli: miten tietoa voidaan hankkia ja millaiseen tietoon voisi luottaa. Esimerkiksi kristillinen ja naturalistinen maailmankatsomus eroavat tältä osin. Kristillisen katsomuksen mukaan jumalallisesta ilmestyksestä voi saada tietoa. Naturalistien mukaan tietoa saa vain inhimillisen tutkimuksen avulla.

Tieteelliseen maailmankatsomukseen sisältyvät tieteellisen maailmankuvan lisäksi tietoteoreettiset kannat ja mahdollisesti myös käsitykset arvoista. Niiniluoto katsoo, että tieteellisen maailmankatsomuksen tulee olla joka suhteessa tieteen ihanteita kunnioittava. Näin siihen kuuluvien filosofisten kannanottojenkin tulisi olla avoimia, kriittisiä ja itseään korjaavia. Tieteelliseen maailmankatsomukseen kuuluu tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan paras ja luotettavin menetelmä hankkia tietoa on tieteellinen menetelmä.