Totta toinen puoli

Tekstin loppuosassa tarkastellaan totuutta ja tieteellistä tiedonhankintaa sekä kriittisyyttä.

Tässä yhteydessä voidaan pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  1. Mikä on tietoa?
  2. Mistä tieto tulee?
  3. Miten tieto tulee?
  4. Miksi se on tietoa?
  5. Miksi se on totta?

Tehtävässä 2 esitellään erilaisia tapoja suhtautua tiedon mahdollisuuteen:

  • Dogmatismi: Tieto perustuu ilmoitukseen tai muuhun auktoriteettiin ja on siten luotettavaa, epäily on tarpeetonta.
  • Skeptisismi: Kaikille väitteille voidaan esittää yhtä pätevä vastaväite, ja varman tiedon mahdollisuuskin on epäilyn kohteena.
  • Agnostisismi: Ei tietoa, ei ota kantaa, koska perustelut puuttuvat.
  • Kritisismi /kriittinen realismi: Hyväksyy varman tiedon mahdollisuuden, vaatii perusteluja.
  • Todennäköisyys: Epäilee varman tiedon mahdollisuutta, tyytyy todennäköisyyksiin.
  • Pragmatismi: Tiedon kriteeri on käytännön hyöty, tekijän tieto.

Tieteellisen tiedon tuntomerkeistä joitakin (perusteltavuus, käsitteellisyys, yleisyys, objektiivisuus, intersubjektiivisuus, itseään korjaavuus) on syytä selittää lapsen tasoisesti. Perusteltavuus ja itseään korjaavuus lienevät helpoimmat ymmärtää.

Tieteellisen tutkimuksen vaiheet voidaan esitellä yksinkertaistetussa muodossa. Asian selventämiseksi ryhmän kanssa kannattaa tehdä jokin pieni tutkimus. Aiemmissa Miina ja Ville -kirjoissa oppilaille on esitelty tällainen tutkimusmenetelmä:

Tutkimus

Monia asioita voi tutkia yhdessä tai yksin. Tutkimus tarkoittaa asian selvittämistä suunnitelman mukaan. Tutkimus etenee näin:

  1. Päätetään mikä on tutkimusongelma, mihin kysymykseen etsitään vastausta. Kysymyksen pitää olla selkeä, sillä monia eri asioita ei voi selvittää yhtä aikaa.
  2. Mietitään asiaa ja keksitään mahdollisimman hyvä vastaus ongelmaan. Tässä vaiheessa kerätään omat etukäteistiedot.
  3. Mietitään, millä keinoin saadaan selville, onko keksitty vastaus oikea vai väärä. Selviääkö se kyselemällä eri ihmisiltä? Voiko järjestää jonkin kokeen?
  4. Tehdään tutkimus ja todetaan, oliko vastaus oletettu. Jos oletus osoittautuu vääräksi, tehdään tutkimuksen tulosten perusteella uusi oletus.
  5. Esitellään tutkimuksen tulokset muille ja arvioidaan, miten tutkimus onnistui.

Tehtävässä 4 pohditaan totuutta. Siinä ei esitellä suoraan erilaisia totuusteorioita, mutta niitäkin voidaan ottaa esille siltä osin kuin oppilaat niihin omissa perusteluissaan vetoavat.

Totuusteoriat voidaan luokitella eri tavoilla. Listan neljä ensimmäistä ovat perinteisiä totuusteorioita, joiden lisäksi viidentenä esitetään usein tilastollinen totuus. Jälkimmäiset kuusi tuovat esiin toisenlaisia näkökulmia totuuteen ja totuuden mahdollisuuteen.

  • Korrespondenssiteoria: vastaavuus
  • Koherenssiteoria: yhteensopivuus muitten tosien väitteiden kanssa
  • Konsensusteoria: yksimielisyys riittävän selvityksen jälkeen
  • Pragmaattinen teoria: totta on se, mikä toimii käytännössä
  • Tieteellinen totuusteoria: tieteen menetelmin hankittu
  • Relativistinen totuusteoria: totuus on suhteellista
  • Skeptinen/agnostinen totuusteoria: totuutta ei voida tietää
  • Eksistentialismin totuus: eletty, omakohtainen, aitous
  • Mystiikan totuus: sisäinen vakuuttuneisuus, näkeminen, oivallus
  • Ilmoitustotuus: jumalalliseen ilmoitukseen perustuva

Kirjan tekstin loppuosassa otetaan esille kriittisyys mainosten avulla. Tähän löytyy runsaasti esimerkkejä lasten arkielämästä ja lähiympäristöstä. Voidaan keksiä samasta aiheesta asiallisia infotekstejä ja harhaanjohtavia mainoksia ja vertailla niiden ominaisuuksia. Voidaan etsiä lehdistä hyviä mainoksia, harhaanjohtavia mainoksia jne.

Tarkastelua voidaan jatkaa mainoksista muunlaiseen värittyneeseen tiedonvälitykseen.