Luulo ei ole tiedon väärti

Alkuosassa pohditaan tiedon olemusta, tietämistä ja tiedonhankintaa. Suomen kielen tieto-sanan monia ulottuvuuksia on hyvä pohtia. Erilaista tietämistä voidaan myös ilmaista suomeksi eri sanoilla, joita ovat esimerkiksi ymmärrys, käsitys ja tosiasia.

Alun kysymyksillä on tarkoitus ohjata oppilaita pohtimaan erilaisia tiedonhankinnan tapoja ja myös tiedon luotettavuutta. Tieteellinen tiedonhankinta saattaa tulla luontevasti esille oppilaiden keskustelussa.

Teksti tarjoaa aineksia käsitellä oppilaiden kiinnostuksen ja ikätason mukaisesti klassista tiedonmääritelmää, totuusteorioita, tieteellistä selittämistä sekä empirismiä ja rationalismia.

Perusajatuksena on kuitenkin tuoda esille, että ihmisellä on aina tarve selittää maailmaa ja että selitysten uskottavuutta tai totuutta voidaan arvioida. Omaan maailmankuvaan omaksuttavien asioiden tulisi olla perusteltuja ja uskottavia, ja niiden tulisi muodostaa koherentti kokonaisuus.