Madridin suositus
Kansainvälinen neuvoa-antava konferenssi uskonnon- ja katsomuksenvapautta, suvaitsevaisuutta ja syrjinnän estämistä koskevasta kouluopetuksesta
Madridin suositus vuodelta 2001
Konferenssi
a) ottaa huomioon, että kaikkien ihmisten myötäsyntyisen arvokkuuden ja tasa-arvoisten sekä luovuttamattomien oikeuksien tunnustaminen on vapauden, oikeuden ja rauhan perusta maailmassa ja että kaikki ihmisoikeudet ovat universaaleja, jakamattomia ja toisistaan riippuvaisia;
b) viittaa Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaan, Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, Yleissopimukseen kansalais- ja poliittisista oikeuksista, Kansainväliseen sopimukseen rotusyrjinnän poistamisesta ja Julistukseen kaiken uskontoon ja katsomuksiin perustuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden poistamiseksi, jotka tunnustavat oikeuden ajatuksen -, omantunnon -, uskonnon -, ja katsomustenvapauteen, ja vetoavat ymmärrykseen, kunnioitukseen, suvaitsevaisuuteen sekä syrjinnän vastustamiseen;
c) huomioi, että vakavia suvaitsemat-tomuutta ja syrjintää osoittavia tapauksia esiintyy ympäri maailmaa ja että ne uhkaavat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien toteutumista, mukaan lukien oikeudet ajatuksen -, omantunnon -, uskonnon -, ja katsomuksenvapauteen;
d) vahvistaa uudelleen Wienin ihmisoikeuksien maailmankonferenssin vetoomuksen kaikille hallituksille, jotta nämä kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti ja oman lakijärjestelmänsä huomioon ottaen käyttäisivät kaikkia asiaankuuluvia keinoja ehkäistäkseen uskontoon tai katsomukseen perustuvan syrjinnän ja väkivallan;
e) ottaa huomioon, että on oleellista edistää oikeutta uskonnon- ja katsomusten vapauteen ja pidättäytyä käyttämästä uskontoja tai katsomuksia tarkoituksiin, jotka eivät ole yhteensopivia Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan tai muiden asiaan liittyvien asiakirjojen kanssa, ja että on oleellista tehdä työtä Julistuksen kaiken uskontoon ja katsomukseen perustuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden pois-tamiseksi puolesta, jotta sen peri-aatteiden ja päämäärien kunnioitus voitaisiin varmistaa;
f) on vakuuttunut siitä, että on tarvetta ihmisoikeusopetukselle, joka tuomitsee ja pyrkii estämään kaiken vihasta ja suvaitse-mattomuudesta lähtevän väkivallan suhteessa uskonnon- tai katsomuksenvapauteen;
g) on tietoinen siitä, että valtioiden vastuulla on korostaa opetuksen avulla Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteita ja tarkoitusperiä, jotta edistettäisiin kansainvälistä ymmärtämystä, yhteistyötä ja rauhaa sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista;
h) huomioi 14. joulukuuta vuonna 1960 solmitun UNESCOn Sopimuksen opetuksessa tapahtuvaa syrjintää vastaan ja sen lisäpöytäkirjan vuodelta 1962, lisäksi huomioi UNESCOn Suosituksen kansainvälisen ymmärtämyksen, yhteistyön ja rauhan opetuksesta sekä ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevasta opetuksesta 19. marraskuuta vuonna 1974, sekä Julistuksen rodusta ja rotuennakkoluuloista 27. marraskuuta 1978;
i) huomioi, että suvaitsevaisuus sisältää moninaisuuden hyväksymisen ja sen, että oikeutta olla erilainen kunnioitetaan ja että opetuksen erityisesti kouluissa tulisi tarkoituksenmukaisella tavalla myötävaikuttaa uskonnon- ja katsomuksenvapauden kunnioittamiseen;
j) huomioi Rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden vastaisen maailmankonferenssin;
k) ottaa uudelleen esiin Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 26.2 artiklan, jonka mukaan opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen, ja että opetuksen tulee edistää ymmärrystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien sekä rotu- ja uskontoryhmien kesken;
l) huomioi Yleissopimuksen taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista 13 artiklassa esitetyt periaatteet, jotka koskevat oikeutta opetukseen ja jotka on toistettu Yleissopimuksessa lapsen oikeuksista;
m) huomioi lisäksi lapsen oikeuksien yleissopimuksen 29 artiklan, jonka mukaan opetuksen tulisi suuntautua lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täyteen kehittämiseen; ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden kunnioittamisen kehittämiseen; kunnioituksen edistämiseen lapsen vanhempia, omaa kulttuurista identiteettiä, kieltä ja arvoja, lapsen asuin- ja synnyinmaan kansallisia arvoja sekä hänen omastaan poikkeavia kulttuureita kohtaan; lapsen valmistamiseen vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa ymmärryksen, rauhan, suvaitsevaisuuden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja kaikkien kansakuntien, etnisten, kansallisten ja uskonnollisten ryhmien sekä alkuperäiskansoihin kuuluvien henkilöiden välisen ystävyyden hengessä;
n) huomioi vanhempien, perheen, holhoojan tai muiden laillisten huoltajien oikeuden valita koulut lapsilleen ja varmistaa lastensa uskonnollinen ja/tai moraalinen kasvatus niin, että se on yhteensopiva heidän omien vakaumustensa kanssa ja joka täyttää pätevien viranomaisten koulutukselle asettamat vähimmäisvaatimukset tavalla, joka on yhteensopiva valtion sisäisten lainsäädännön soveltamisen käytäntöjen kanssa ja joka ei ole lapsen edun kanssa ristiriidassa;
o) ottaa uudelleen esiin Wienin toimintaohjelman 38 kappaleen ja on tietoinen tarpeesta tarkastella sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa suhteessa uskonnon- ja katsomuksenvapauteen, suvaitsevaisuuteen ja syrjimättömyyteen, ja on lisäksi huolestunut jatkuvasta naisiin kohdistuvasta syrjinnästä samalla, kun korostaa välttämättömyyttä taata naisille heidän ihmis- ja perusoikeutensa ja erityisesti heidän oikeutensa uskonnon- ja katsomuksenvapauteen, suvaitsevaisuuteen ja syrjimättömyyteen;
p) on huolestunut jatkuvasta muun muassa lapsiin, siirtolaisiin, pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin kohdistuvasta syrjinnästä samalla, kun korostaa välttämättömyyttä taata heille ihmis- ja perusoikeudet ja erityisesti heidän oikeutensa uskonnon- ja katsomuksenvapauteen, suvaitsevaisuuteen ja syrjimättömyyteen;
q) on vakuuttunut siitä että koulutus suhteessa uskonnon- ja katsomuksen vapauteen voi edistää maailmanrauhan, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, keskinäisen kunnioituksen ja ystävyyden päämäärien saavuttamista kansojen keskuudessa sekä ihmis- ja perusoikeuksia;
r) on vakuuttunut myös siitä, että koulutuksen suhteessa uskonnon- ja katsomuksen vapauteen tulee edistää omantunnon, mielipiteen, ilmaisun, tiedon ja tutkimuksen vapauksien leviämistä sekä monimuotoisuuden hyväksymistä
s) tunnistaa että joukkotiedotusvälineiden ja uuden informaatioteknologian, mukaan luettuna internet, tulee edesauttaa nuorten koulutusta suvaitsevaisuuden ja uskonnon- ja katsomuksenvapauden alueilla rauhan, oikeudenmukaisuuden, vapauden, keskinäisen kunnioituksen ja ymmärryksen hengessä tarkoituksenaan suosia ja suojella kaikkia ihmisoikeuksia, kansalais- ja poliittisia oikeuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia;
t) huomioi, että pyrkimykset edistää suvaitsevaisuutta ja uskonnon- ja katsomuksenvapautta koulutuksen avulla edellyttävät yhteistyötä valtioiden, asian-omaisten organisaatioiden ja instituutioiden välillä ja että vanhemmilla ja uskontoon tai katsomukseen perustuvilla ryhmillä ja yh-teisöillä on tässä suhteessa merkittävä rooli;
u) ottaa uudelleen esille ja arvostaa Yleiskokouksen päätöstä nimetä vuosi 1995 Yhdistyneiden Kansakuntien suvaitsevaisuuden vuodeksi ja vuosi 2001 kansainväliseksi sivilisaatioiden välisen dialogin edistämisen vuodeksi sekä Maailmanlaajuista esityslistaa koskien sivilisaatioiden välistä dialogia, joka hyväksyttiin Yleiskokouksessa 9.päivä marraskuuta 2001, ja lisäksi palaa UNESCOn Julistukseen uskonnon roolista rauhankult-tuurin edistämisessä 18.päivältä joulukuuta 1994 ja Julistukseen suvaitsevaisuuden periaatteista, jonka UNESCO hyväksyi 16.päivä marraskuuta 1995;
v) huomioi aloitteet ja teot joihin on ryhdytty Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisissä elimissä ja organisaatioissa mukaan lukien Yhdistyneiden Kansakuntien Ihmisoikeusvaltuutetun toimiston, joka on toimeenpanemassa Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuskasvatuksen teemavuosikymmentä (1995 - 2004), kuten myös lukuisia muita ihmisoikeuksien opetusta koskevia ohjelmia; sekä UNESCOn, joka on johtanut ohjelmia ihmisoikeuksien opetuksesta ja rauhasta ja kehittänyt kulttuureiden ja uskontojen välisen dialogin käytäntöä, kuten myös UNICEFin, joka edesauttaa lasten koulutusta ja hyvinvointia useilla alueilla;
w) huomioi koulutukselle asetetut suositukset, jotka on ilmaistu Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien suojelun sopimuselinten ja YK:n Ihmisoikeusvaltuuskunnan esittelijöiden asianmukaisissa raporteissa, erityisesti raportissa koskien oikeutta koulutukseen, raportissa rasismin nykyaikaisista muodoista, rotusyrjinnästä, muukalaisvihasta ja niihin liittyvistä suvaitsemattomuuden ilmenemismuodoista, raportissa naisiin kohdistuvasta väkivallasta, sen syistä ja seurauksista sekä raportissa uskonnon- ja katsomuksenvapaudesta;
1. Korostaa välitöntä tarvetta edistää koulutuksen avulla uskonnon- ja katsomuksenvapauden suojelua ja kunnioitusta, minkä päämääränä tulee olla rauhan vahvistaminen, ymmärrys ja suvaitsevaisuus yksilöiden, ryhmien ja kansojen välillä, ja lisäksi omaksua näkökulmaksi moniarvoisuuden kunnioitus;
2. On sitä mieltä, että jokaisella ihmisellä on myötäsyntyinen ja loukkaamaton arvokkuus ja arvo, jotka sisältävät oikeudet uskonnon-, omantunnon- ja katsomuksenvapauteen ja joita tulee kunnioittaa ja jotka tulee turvata;
3. Katsoo, että nuori sukupolvi tulisi kasvattaa rauhan, suvaitsevaisuuden, yhteisymmär-ryksen ja ihmisoikeuksien kunnioituksen, erityisesti uskonnon- ja katsomuksen-vapauden kunnioituksen ilmapiirissä ja että heitä tulisi suojella kaikilta uskontoon tai katsomukseen perustuvilta syrjinnän ja suvaitsemattomuuden muodoilta;
4. On sitä mieltä, että jokaisen valtion tulisi soveltuvalla hallinnollisella tasolla edistää ja kunnioittaa opetuksen käytäntöjä, jotka pyrkivät vahvistamaan ihmisoikeuksien suosimista ja suojelua ja rapauttamaan ennakkoluuloja ja käsityksiä, jotka eivät ole yhteensopivia uskonnon- ja katsomuksen-vapauden kanssa sekä taata moniarvoi-suuden ja monimuotoisuuden kunnioitus ja hyväksyntä uskonnon ja katsomuksen suhteen kuten myös taata oikeus olla vastaanottamatta oman katsomuksen kanssa ristiriidassa olevaa opetusta;
5. On myös sitä mieltä, että jokaisen valtion tulisi varmistaa naisten ja miesten yhdenvertaiset oikeudet, uskonnon- ja katsomuksenvapaus, ja erityisesti varmistaa tyttöjen oikeus koulutukseen, etenkin niille, jotka tulevat huono-osaisemmista ryhmistä;
6. Tuomitsee kaikki suvaitsemattomuuden ja syrjinnän muodot jotka perustuvat uskontoon tai katsomukseen, mukaan luettuna ne, jotka yllyttävät vihaan, rasismiin tai muukalaisvihaan ja on sitä mieltä, että valtioiden tulisi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin niitä ryhmiä vastaan, jotka tuovat näitä näkemyksiään julki koulujen opetussuunnitelmissa, oppikirjoissa ja opetusmenetelmissä, sekä levittävät niitä joukkotiedotusvälineiden ja uuden informaatioteknologian välityksellä mukaan lukien internetin;
7. Korostaa seuraavien tavoitteiden merkitystä:
a) suvaitsevan näkökulman vahvistaminen koulutuksessa ja tiedon vahvistaminen sopivassa määrin koskien uskonnon- ja katsomuksenvapautta;
b) rohkaista heitä, jotka työskentelevät opetusalalla korostamaan kunnioitusta uskontoja ja katsomuksia kohtaan ja siten edistää keskinäistä yhteisymmärrystä ja suvaitsevaisuutta;
c) ihmisten ja kansakuntien välisten lisääntyvien keskinäisten riippuvaisuussuhteiden tiedostaminen ja kansainvälisen solidaarisuuden edistäminen;
d) sukupuolinäkökulman tiedostaminen ja näkökulman edistäminen, että miehillä ja naisilla on tasavertaiset mahdollisuudet;
8. Huomioi, että valtioiden tulisi soveltuvalla hallinnollisella tasolla edistää sekä koulussa että koulun ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa, oli se sitten minkä tahansa koulutusjärjestön järjestämää, joka tämän asiakirjan periaatteita ja tavoitteita noudattaen korostaa suvaitsevaisuutta perusopetuksessa, pitäen mielessä että silloin asenteisiin on mahdollista vaikuttaa voimakkaasti;
9. On sitä mieltä, että vanhempien, perheiden, holhoojien ja muiden laillisesti tunnustettujen huoltajien rooli on olennainen tekijä uskonnon ja katsomuksien opetuksessa ja että erityistä huomiota tulisi kohdistaa positiivisten asenteiden edistämiseen ja että lapsen parhaat edut huomioon ottaen vanhempia tulisi tukea heidän roolissaan suvaitsevaisuuden opettajina Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, Yleissopimuksen lapsen oikeuksista, Yleissopimuksen kansalais- ja poliittisista oikeuksista, Yleissopimuksen taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista ja Yhdistyneiden Kansakuntien Julistuksen kaiken uskontoon ja katsomuksiin perustuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden poistamiseksi hengessä;
10. Rohkaisee valtioita soveltuvalla hallinnollisella tasolla ja kaikkia muita asianomaisia instituutioita tai hallintoelimiä, kuten UNESCO -kouluja, parantamaan opettajien ja muun opetushenkilökunnan koulutusta siten, että he pystyisivät toteuttamaan tämän asiakirjan tavoitteita opetuksessaan ja täten suosittelee, että valtiot soveltuvalla hallinnollisella tasolla ja oman koulutusjärjestelmänsä mukaisesti ajaisivat seuraavia asioita:
a) opettajien motivaation kehittäminen tukemalla ja rohkaisemalla sitoutumista ihmisoikeusarvoihin ja erityisesti suvaitse-vaisuuteen uskonnon ja katsomusten alueella;
b) opettajien valmentaminen lapsien opettamiseen korostaen suvaitsevaisuuden ja keskinäisen kunnioituksen kulttuurisia arvoja;
c) rohkaista opiskelemaan ja käyttämään hyväkseen erilaisia uskonnon- ja katsomuksenvapauden opettamiseen liittyviä kokemuksia, joita on saatu erityisesti uudistavista kokeiluista ympäri maailmaa;
d) tarjota mahdollisuuksien mukaan opettajille ja opiskelijoille vapaaehtoisia tilaisuuksia tavata ja vaihtaa ajatuksia eri uskontoja tai katsomuksia edustavien samalla alalla työskentelevien kanssa;
e) rohkaista ja helpottaa opiskelijoita ja opettajia opiskelijavaihtoon ja työskentelyyn ulkomailla;
f) edistää yleistä tietämystä ja akateemista tutkimusta koskien uskonnon ja katsomuksenvapautta;
11. Rohkaisee valtioita soveltuvalla hallinnollisella tasolla ja kaikkia muita asianomaisia instituutioita tai organisaatioita lisäämään ponnisteluja helpottaakseen uskonnon- ja katsomuksenvapauteen liittyvän oppimateriaalin tuottamista, uudistamista, levittämistä, kääntämistä ja vaihtoa, kiinnittäen erityistä huomiota siihen, että monissa maissa opiskelijat saavat tietoa, mukaan lukien tiedon uskonnon- ja katsomuksenvapaudesta, joukkotiedotus-välineistä koulutusjärjestelmän ulkopuolelta. Täten seuraavia toimenpiteitä suositellaan:
a) koulutuksessa tulisi käyttää kaikkia opetusmenetelmiä perinteisistä aina uuden teknologian välineisiin, kuten internetiin, sikäli kun ne soveltuvat uskonnon- ja katsomuksen vapauden opettamiseen;
b) taistella tiedotusvälineissä ja internetissä esiintyvää suvaitsemattomien ja syrjivien uskonnollisten ja katsomuksellisten stereotypioiden levittämistä vastaan yhteistyössä valtioiden ja muiden asiaankuuluvien organisaatioiden sekä joukkovälineiden kanssa;
c) erityisen mediakasvatuksen sisällyttäminen opetukseen, jotta opiskelijat oppisivat valikoimaan ja analysoimaan joukkotiedotusvälineiden tuottamaa informaatiota koskien uskonnon- ja katsomuksenvapautta;
d) edistää monimuotoisuuden hyväksymistä, suvaitsevaisuuden lisäämistä ja suojelua sekä estää siirtolaisten ja pakolaisten syrjintä sekä heidän uskonnon- ja katsomuksenvapautensa rajoittaminen;
12. Suosittaa, että valtiot sekä asiaankuuluvat instituutiot ja organisaatiot pyrkisivät oppimaan, hyödyntämään ja levittämään parhaita mahdollisia opetuskäytäntöjä liittyen uskonnon- ja katsomuksenvapauteen kiinnittäen erityistä huomiota suvaitsevaisuuteen ja syrjinnän vastustamiseen;
13. Suosittaa, että valtioiden tulisi pyrkiä harjoittamaan kansainvälistä kulttuurivaihtoa koulutuksen alalla erityisesti solmimalla ja toimeenpanemalla sopimuksia, jotka liittyvät uskonnon- ja katsomuksenvapauteen, suvaitsevaisuuteen, syrjinnän vastustamiseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen;
14. Rohkaisee kaikkia yhteiskunnan tasoja, niin yksilöitä kuin yhteisöjä, vaikuttamaan osaltaan koulutukseen, joka perustuu ihmisarvoon, uskonnon- ja katsomuksenvapauteen, suvaitsevaisuuteen sekä syrjinnän vastustamiseen;
15. Rohkaisee valtioita soveltuvalla hallinnollisella tasolla, kansalaisjärjestöjä sekä kaikkia muita kansalaisyhteiskunnan jäseniä yhdessä hyödyntämään joukkotiedotusvälineitä sekä kulttuurilaitoksia, kuten museoita ja kirjastoja, omassa ja keskinäisessä oppimisessaan, jotta yksilölle voitaisiin tarjota asianmukainen tietämys koskien uskonnon- ja katsomuksenvapautta;
16. Rohkaisee valtioita edistämään ihmisarvon kunnioittamista, uskonnon- ja katsomuksenvapautta, suvaitsevaisuutta ja syrjinnän vastustamista ja tätä kautta rohkaisee taistelemaan soveltuvin keinoin uskontoon, katsomukseen, rotuun, syntype-rään, kansallisuuteen tai kulttuuriin perustuvia stereotyyppisiä yleistyksiä vastaan;
17. Kutsuu Yhdistyneiden Kansakuntien järjestöjä ja erikoiselimiä osallistumaan valtuuksiensa puitteissa uskonnon- ja katsomuksenvapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjinnän vastustamisen edistämiseen ja turvaamiseen;
18. Rohkaisee valtioita soveltuvalla hallinnollisella tasolla, kansalaisjärjestöjä ja muita kansalaisyhteiskunnan jäseniä käyttämään hyväkseen kaikkia mahdollisia sosiaalisia ja kulttuurisia toimia tämän dokumentin tavoitteiden edistämiseksi;
19. Kutsuu kaikki valtiot, kansalaisyhteiskunnat ja kansainvälisen yhteisön mukaan edistämään tässä dokumentissa esitettyjä uskonnon- ja katsomuksenvapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjinnän vastustamisen periaatteita, tavoitteita ja suosituksia kouluopetuksessa.
**
Kaikessa edellä mainitussa on huomioitava, että uskonnon- ja katsomuksenvapaus sisältää niin teistiset, ei-teistiset ja ateistiset uskomukset kuin myös vapauden olla tunnustamatta mitään uskontoa tai katsomusta.
Julkaistu HUMANISTI-lehdessä 3/2002 ©, käännös: Pekka Elo ja Juha Savolainen, Pekka Elo edusti Suomea Madridin kokouksessa.