Suvaitsevuus on filosofisesti hankala termi, jolla tarkoitetaan sen hyväksymistä, että toisilla on päinvastaisia tai erilaisia katsomuksia tai elämäntapoja kuin mitä itsellä on. Katsomusvapaus tai ajattelunvapaus voidaan käsittää siten, että yksilönvapauteen on liitetty oikeus, jota vastassa on toisilla ihmisillä oleva sietovelvollisuus. Katsomusvapauden oikeus edellyttää siis suvaitsevaisuutta, jota toiset osoittavat vapausoikeuden haltijaa kohtaan. Tässä yhteydessä voidaan puhua suvaitsevaisuudesta. Itse asiassa uskonvainojen hillitsemiseksi laadittuja uskonnollisen katsomusvapauden julistuksia oli tapana sanoa suvaitsevaisuusjulistuksiksi 1500- ja 1600-luvuilla.
Liberaalisuutta eli vapaamielisyyttä ja suvaitsevuutta voidaan pitää rinnakkaisina termeinä. Liberaalisuus on erotettava liberalistisuudesta, joka on liberalismiin liittyvä adjektiivi. Liberalismi on normatiivinen eettinen tai yhteiskuntafilosofinen teoria, jonka piirissä suvaitsevaisuudella on toissijainen asema tai rooli. Se ei sovi yhteen sen kanssa, että suvaittaisiin liberalististen arvojen loukkaamista.
(Kirjasta Ensyklopedia elämänkatsomustietoon, Feto ry:n vuosikirja)
