Miina ja Ville

Moraalia käsittelevässä luvussa pyritään avaamaan käsitettä oppilaille niin, että syntyisi aitoa pohdintaa erilaisista valinnoista, valintaperusteista ja tiettyihin moraalisiin periaatteisiin liittyvistä arvoista.

Elämänkatsomustiedon tunneilla ei pidä tyytyä hakemaan jonkinlaista hyvän ja pahan rajalinjaa tai konsensusta, vaan keskustelua pitäisi myös problematisoida. Mikään käyttäytymismalli tai normi ei sinänsä ole ”ylhäältä annettu”, vaan moraali liittyy ihmisyksilöiden ja -yhteisöjen alati muuttuvaan todellisuuteen.

Yhteisön ja oman kulttuurin säännöt, normit ja paine vaikuttavat usein omien moraaliarvostelmiemme syntymiseen. Tämä on varmasti tarkoituksenmukaista ja järkevää, mutta asialla on toinenkin puoli. Joissakin tilanteissa oma ajattelu ja rohkeus vastustaa yleistä mielipidettä voi olla parempi ohjenuora kuin yleiset moraaliarvostelmat.

Moraaliarvostelmien peruspiirteenä on kuitenkin pidettävä yleistettävyyttä, mikä ei tarkoita samaa kuin yleinen mielipide. Toisin sanoen loogista on, että jos esimerkiksi oppilaalla on jotakin asiaa koskeva eettinen periaate ja tämä periaate on erilainen kuin yleinen mielipide, hän noudattaa omaa periaatettaan. Tällöin oma periaate on kattavampi ja perustavanlaatuisempi.

Jos nuori on ajattelussaan päätynyt periaatteeseen, jonka mukaan hän ei missään olosuhteissa suostuisi vahingoittamaan toista ihmistä, on armeijaan meno hänen kohdallaan pois suljettu vaihtoehto, vaikka vanhemmat ja muut yhteisön jäsenet sitä vastuullisena pitäisivätkin.

Moraalista toimintaa on siis omien eettisten periaatteiden mukaan eläminen.

Moraalikasvatus

Se, miten yhteisö pyrkii sosiaalistamaan lapsia ja opettamaan heille vallitsevaa moraalikoodia, on monella tapaa esittelemisen arvoinen asia myös ET-tunneilla. Ensinnäkin erilaiset lapsen moraalista kehitystä kuvaavat hierarkiat saavat oppilaat reflektoimaan sitä, missä kohtaa he itse mahtavat sijaita kyseisissä kehityskaarissa, sekä sitä, onko automaattisesti niin, että mitä vanhempi henkilö on, sen kehittyneempi moraalisesti hän on.

Moraalikasvatusta ja erityisesti arvoja, joista se kumpuaa, voidaan tarkastella myös kriittisesti: onko tämän oltava näin?

Suomalaisessa yhteiskunnassa on yhteinen sopimus siitä, että lapsi pyritään kasvattamaan sellaiseksi, että hän

− kunnioittaa muita ja tietää heidän oikeutensa
− osaa eläytyä muiden tunteisiin ja ymmärtää, miltä toisista tuntuu
− ymmärtää, että asioista on tiedettävä tarpeeksi, jotta voi tehdä moraalisia päätöksiä
− osaa riittävät ihmissuhdetaidot moraalisten kysymysten käsittelyyn
− osaa muodostaa itsenäisesti omat moraaliset periaatteensa
− osaa muuttaa kyseiset periaatteet oikeiksi moraalisiksi päätöksiksi
− osaa toimia moraalisesti omien periaatteidensa mukaan
− esittää itselleen kysymyksen ”Mitä minun pitää tehdä tehdäkseni oikein?”

Näitä tavoitteita ja niiden merkitystä voidaan avata ja pohdiskella ET-tunnilla. Tämä tarkoittaa sitä, että samaan aikaan, kun lapset ovat tuon edellä mainitun tavoitelistan kohteina, he harjoittavat metaeettistä pohdintaa. Osaammeko me toimia ja elää näin?

Moraali kehittyy

Lawrence Kohlberg ja moraalikehityksen vaiheet

Lawrence Kohlbergin (1927–1987) moraalikehitystä kuvaava teoria on yksi (sosiaali)psykologian keskustelluimpia. Kohlberg oli Jean Piaget’n rinnalla kognitiivis-strukturalistisen teorian keskushenkilöitä. Heidän perusajatuksensa oli se, että lapsen kognitiivinen kehitys etenee laadullisesti toisistaan poikkeavissa vaiheissa. Nämä vaiheet edellyttävät tiettyä psykologista kypsyystasoa, joten niiden järjestystä ei voi muuttaa eikä niitä voi ohittaa. Jokaisella uudella tasolla lapsen ajattelu tekee laadullisen hyppäyksen. Kognitiivisen kehityksen tasoa ilmentävä ajattelun rakenne, struktuuri, esiintyy kaikessa yhteyksissä eikä siis ole sidoksissa ajattelun sisältöön.

Kohlbergia on kritisoitu paljon ja ankarasti, mutta edelleen hänen teoriansa on se, johon muun muassa opettajankoulutuksessa usein viitataan. Alla oleva linkki kyseiseen teoriaan puolustanee paikkaansa ainakin sillä, että se on yksi mahdollinen tapa tarkastella ihmisen kasvua moraaliseksi olennoksi. Oppilaan kirjassa oleva moraalisen kehityksen selkokielinen lista pohjaa myös paljon tähän teoriaan, ja sitä onkin syytä tarkastella kriittisesti. Onko tosiaankin niin, että pieni lapsi oppii ensin oikein toimimisen välinearvon eli että kannustimena toimii palkkion toivo ja/tai rangaistuksen pelko?

Moraaliagentti

Sana ”moraaliagentti” tarkoittaa moraalista toimijaa.

Kaikki ihmiset tekevät valintoja ja tekoja, joilla on moraalista merkitystä, mutta moraaliagentiksi voi nimittää vain henkilöä, joka tietää ja ymmärtää tekojensa merkityksen ja seuraukset. Oletko sinä moraaliagentti?

Moraaliagentti on siis tietoinen moraalinen toimija. Mitä kaikkea henkilön tulee tietää voidakseen olla moraaliagentti?