Viha

”Viha repii viljan maasta, kateus kalat vesistä” (suomalainen sananlasku).David Viscott kuvaa kirjassaan Miten elät itsesi kanssa vihaa näin: ”Viha on ärtymystä, pahantuulisuuta, kiukkua, suuttumusta, harmia, raivoa, vimmastusta, tulistumista. Ihmiset suuttuvat loukattuina, ja siten jokaisella on silloin tällöin vihantunteita. Jos joku kertoo sinulle, ettei hän koskaan suutu, hän itse asiassa paljastaa, ettei hän tajua suuttumistaan tai että hän yrittää kätkeä sen peläten, mitä se voisi paljastaa hänestä. Sinun ei tarvitse kiehua raivosta osoittaaksesi olevasi vihainen. Itse asiassa suurin osa ihmisten tuntemasta vihasta ei ole väkivaltaista eikä vaikeaa hallita. Se on ärtymystä tai harmia tavallisena vastauksena jokapäiväisiin pettymyksiin. Pelon tavoin vihakin sisältää monenlaisia tunteita, joille kaikille on yhteistä se, että ne ovat reaktioita loukkaukseen tai menetykseen.”

Viha on osa tervettä tunne-elämää

Vihan ilmaisemisen tarve on ihmiselle luonnollinen reaktio. Mikä tahansa menetys on parannettavissa sallimalla sen synnyttämän vihan ilmetä täysin vapaasti. Vihan ilmaiseminen on pettymyksen ja surun terve vastavaikutus – välttämätön tunteiden tasapainon kannalta.

Viha ei ole siltikään miellyttävä tunne. Verenpaineen kohoaminen ja sydämenlyöntien kiihtyminen aiheuttavat ihmiskehossa paljon rasitusta. Ihminen voi suuttumalla laukaista sisäisen emotionaalisen ja fyysisen jännityksensä, ja olo tuntuu lopulta paremmalta.

Vaikeuksia syntyy, kun vihaa ei kyetä kohdistamaan tuskan alkuperäiseen aiheuttajaan tai kun kohdistaminen aiheuttaa niin voimakasta tuskaa, että viha tukahdutetaan ja vihaiset tunteet jäävät kalvamaan.

Jotkut ihmiset ajattelevat, että on väärin suuttua. Toiset inhoavat suuttumista, koska se on epämiellyttävää. Jotkut uskovat virheellisesti vihansa haihtuvan, jos he eivät kiinnitä siihen mitään huomiota. Monet pelkäävät, että ollessaan vihaisia he menettävät itsehillintänsä, nolaavat itsensä tai loukkaavat jotakuta. Vihan pidättäminen vain lisää tuskaa. Pidätellessäsi vihaa sisälläsi rankaiset itseäsi. Anna vihan tulla ulos ja työstä sitä. Käy läpi syy, miksi tulit vihaiseksi juuri tästä asiasta tai teosta.

Suora ja sopiva vihan ilmaiseminen on välttämätön osa tervettä tunne-elämää. Älä murehdi vihan tunteitasi. Jokainen tulee vihaiseksi haavoittuessaan. Ihmiset, jotka eivät tunne tuskaa ja vihaa, väittävät olevansa haavoittumattomia. He eivät kykene vastaamaan toisen tunteisiin tai jakamaan tai ymmärtämään niitä, koska heillä ei ole pääsyä omiin tunteisiinsa.

Ole rehellinen omille tunteillesi

Menestymisen salaisuus ihmisen tunne-elämässä ja henkisessä kasvussa on olla rehellinen joka hetki omille tunteilleen. Joka kerran ollessasi epärehellinen, luot ongelman ja vahvistat negatiivista energiaasi. Mikäli sinua loukataan etkä tunnekaan odotettavissa olevaa vihaa, kysy itseltäsi, miksi. Mitä vihalle on tapahtunut? Oletko kätkenyt sen? Teeskenteletkö, ettet välitä vihasta? Miksi sinun ei pitäisi vihastua sinuun kohdistuneen loukkauksen jälkeen? Pelkäätkö näyttäväsi haavoittuneelta jonkun tietyn ihmisen silmissä? Mieti mistä sinun vihasi syntyy. Missä tilanteissa se ilmenee, miten reagoit ja kuinka selviät sen yli?

Vihan kohtaamista helpottaa, kun

Hyväksyt, että vihaa ja suuttumusta saa olla olemassa. Ne eivät ole kiellettyjä eikä sinun tarvitse niitä poistaa
Käsität vihan oireena jostakin ongelmasta tai asiasta. Mieti sille syy.
Teet vihasta/suuttumuksesta konkreettista. Sano vaikka ääneen: ”Minusta vaikuttaa, että olet suuttunut”, ”Näytät vihaiselta, onko jokin hullusti?” (tai jotakin muuta tilanteen mukaan). Ei tietenkään tarvitse odottaa, että toinen ihminen tai suuttunut henkilö välttämättä vastaa tai hyväksyy kysymystä. Teet kuitenkin tiettäväksi, että olet huomannut asian ja pyrit sen huomioimaan omalta puoleltasi.
Vältä puolustusasemia tai suuttumista, toisin sanoen vältä tartuttamasta itseesi negatiivisia tunteita.
Ota selvää, mistä tilanne johtuu, ja pyri selvittämään se. Tee myös suuttuneelle selväksi, että pyrit tähän.
Älä hyväksy suuttuneelta tai vihaiselta henkilöltä millaista tahansa käytöstä, vaan aseta sillekin rajat.

Kun kohtaat vihaisen ihmisen

Rauhoitu, hengitä syvään ja yritä rentoutua.
Mieti hetki, ennen kuin sanot mitään.
Pyri asettumaan suuttuneen asemaan tai mieti, mitä hyviä puolia ihmisessä on. Muista, että suuttumus on vain yksi asia.
Käytä huumoria. Sen varjolla voit tuoda esiin asioita, joita olisi muuten hankala esittää ilman toisen suuttumista. Huumorilla on myös useita positiivisia vaikutuksia.
Ole ystävällinen, mutta älä liioittele.
Kysy suoraan, mitä hän haluaa, mistä hän on vihainen, millaisia odotuksia hänellä oli tai mihin hän on pettynyt.
Jos mahdollista, suunnittele etukäteen, mitä aiot sanoa.
Vältä mielipiteiden vastakkain asettelua, ”taistelutilannetta”. Pyri ratkaisemaan tilanne niin, ettei ole voittajaa tai häviäjää.
Ole harkitun rauhallinen ja pyri säilyttämään oma tasapainosi.
Vältä suoraa ei-vastausta. Kierrä tai aseta ehtoja päästäksesi tavoitteeseesi: ”Okei, tehdään niin, mutta se edellyttää sinulta …”.
Pidä kiinni omista tavoitteistasi. Älä suostu mihin vain, kuten uhkailuun tai kiristykseen, edes tilanteen rauhoittumisen toivossa.
Opettele pyytämään ja antamaan anteeksi. Muista, että nöyryytys ei kuulu anteeksiantoon.

Lähteet:

Blomster, S. 2001 Hyvä, paha, viha. Karas-Sana.
Keltikangas-Järvinen, L. 2000. Tunne itsesi, suomalainen. WSOY
Nykyri, T. 1998. Naisen viha. SoPhi
Viscott, D. 1978. Miten elät itsesi kanssa. WSOY