Ajattelun vapaus
Aihe kuuluu opetussuunnitelman osaan ”Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu”.
Aiemmassa opetuksessa tätä aluetta on käsitelty erilaisin hyvää, oikeaa ja väärää sekä oikeudenmukaisuutta koskevin pohdinnoin ja tehtävin. On mietitty yhdessä myös ystävyyttä, toisen ihmisen kohtaamista ja hänen asemaansa asettautumista. Tässä kokonaisuudessa keskitytään ihmisten erilaisuuden tuomaan rikkauteen. Ihmisoikeudet, erityisesti ajattelun vapaus, ovat jakson keskeistä sisältöä.
Ajattelun vapaus -teema liittyy aihekokonaisuuksiin ”Ihmisenä kasvaminen” sekä ”Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys”, joiden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta yhteisöllisyyden kehitystä. Oman ainutkertaisuuden ja sitä kautta myös toisten ymmärtäminen auttaa lasta arvioimaan oman toimintansa eettisyyttä suhteessa muihin. Tärkeitä harjoiteltavia taitoja ovat oman mielipiteen ilmaiseminen ja keskustelu muiden kanssa.
Ajattelun vapaus -teema liittyy keskeisesti uskonnottomien oppilaiden omiin juuriin ja uskonnottomaan ajatteluun perehtymiseen. Se sisältää runsaasti vaikeahkoja käsitteitä, joiden ymmärtäminen tulee tuntien aikana varmistaa.
Aiheeseen virittäytyminen ja jakson yhteissuunnittelu
Valtaosa jakson aiheista soveltuu yhdessä keskusteltaviksi ja väiteltäviksi. Asioita voidaan työstää myös kirjoitelmin ja dramatisoinnein. Opettajan asiantuntemusta kaivataan eniten uskonnonvapautta ja suvaitsevaisuutta käsiteltäessä.
Kommentit kappaleittain - linkit valikossa
Satu Honkala ja Ritva Tuominen | Artikkelien lähteenä teos Ensyklopedia elämänkatsomustietoon, Feto ry:n vuosikirja 2007, Helsinki 2008