Miten voin edistää rauhaa?

Vain Miina ja Ville -oppimateriaalin käyttöön Miten voin edistää rauhaa

Tässä kappaleessa huomio kohdistuu maailman konflikteihin ja sotiin. Aiheen käsittely lasten kanssa ei ole helppoa. Melko pienetkin oppilaat ovat kuitenkin joutuneet näkemään tiedotusvälineissä kuvia ja selostuksia sodista. Monet oppilaat leikkivät sotaa tietokonepelejä pelatessaan ja muissakin vapaa-ajan leikeissä.

Sotauutisten käsittelyssä aikuisella on ratkaiseva merkitys siihen, mitä lapset näistä uutisista omaksuvat. On tärkeätä, että asioista keskustellaan. Keskustelun voi aloittaa esimerkiksi kysymyksillä: kuka on nähnyt TV-uutisissa sotakuvauksia, mitä hän on niistä ajatellut ja miltä nämä kuvaukset ovat tuntuneet. Keskustelua jatketaan oppilaiden esille tuomien virikkeiden pohjalta. Sitä voi myös auttaa alkuun piirrosten ja leikkien avulla. Keskustelu voi paljastaa väärinymmärryksiä, jotka johtuvat lasten tavasta yhdistää uutisten tapahtumia ja omia elämäntilanteitaan. Lapsi voi esimerkiksi pelätä, että koulussa räjähtää pommi tai lomamatkan lentokone kaapataan. Rohkaise oppilaita kertomaan peloistaan ja keskustelemaan asioista. Näin luodaan pohjaa sille, että myös vaikeista ja ikävistä asioista saa puhua.

Lapsi voi myös juuttua väkivaltaan ja haluta esimerkiksi seurata kaikkia mahdollisia uutisia tai leikkiä toistuvasti samaa väkivaltaleikkiä. Nämä ovat viestejä siitä, että lapsi tarvitsee enemmän yhdessäoloa, asioiden käsittelyä ja tavallisen turvallisen arjen kokemuksia.

Sodan käsittely saattaa nostaa esille myös pohdinnan elämän päättymisestä. Sotauutiset saattavat herättää oppilaissa monenlaisia tunteita, vihaa, pelkoa jne. Tunteista on tärkeä puhua ja selittää, että ne ovat sallittuja ja luonnollisia. Varo leimaamasta ihmisryhmiä. Yritä auttaa lasta ymmärtämään, mistä konfliktin eri osapuolien viha voi johtua. Pohtikaa yhdessä, mistä sota tai aseellinen konflikti on saanut alkunsa ja miksi ihmiset toimivat, kuten toimivat. Kiinnitä huomiota siihen, että vihan tunteminen on normaalia, eikä se sinällään johda väkivaltaisiin tekoihin. Teot ovat kuitenkin eri asia kuin tunteet. Ihminen voi aina valita tekonsa.

Mieti lasten kanssa lasten mahdollisia ratkaisukeinoja ongelmiin. Kerro, miten ihmiset ovat aikaisemmin ratkaisseet ristiriitojaan. Ongelmien ratkaisun mahdollisuus luo turvallisuuden tunnetta.

Sota on meille kaukainen asia, vaikka se tuleekin median kautta jokaisen kotiin. Isompien oppilaiden kanssa voi pohtia myös meitä lähellä olevia konflikteja, kuten Kosovon tai Lähi-idän tilannetta tai niitä konflikteja, joissa on mukana suomalaisia rauhanturvajoukkoja.

Lähi-idän konflikti ja erityisesti Jerusalemin asemaan liittyvä vaikea kysymys sopivat hyvin ET-tunnin aiheeksi. Jerusalemin vanhassa kaupungissa on noin neliökilometrin alueella kolmen uskonnon erittäin tärkeiksi ja pyhiksi kokemia paikkoja: juutalaisille tärkeä länsimuuri, kristityille tärkeät Jeesuksen kuolemaan liittyvät paikat ja islamilaisille tärkeä
Al Aksan moskeija. Näin valtiolliseen konfliktiin liittyy vielä voimakkaita uskonnollisia latauksia, jonka vuoksi näiden uskontojen kannattajilla on oma suhteensa konfliktiin myös monissa muissa maissa. Voi myös toivoa, että Lähi-idän tai Kosovon rauhanprosessit etenevät niin, että niitä voisi tulevaisuudessa käyttää esimerkkinä vaikeasta mutta onnistuneesta konfliktin ratkaisusta.

Kouluille laadittua erilaista rauhankasvatusaineistoa on saatavissa runsaasti Rauhankasvatusinstituutti ry:n kautta.

Myös ihmisoikeuskasvatuksen aineistot liittyvät rauhankasvatukseen.

Satu Honkala ja Ritva Tuominen