Mitä tasa-arvo on?
Vapaus, veljeys ja tasa-arvo - tunnuslause (alkuperäisen ranskankielisen lauseen Liberté, Égalité, Fraternité mukaisessa järjestyksessä vapaus, tasa-arvo, veljeys) on perintöä Ranskan vallankumouksesta ja sen suurista ihanteista. Tasa-arvoa ja demokratiaa käsiteltäessä on hyvä pohtia koko tunnuslauseen merkitystä. Oppilailla on usein tiukkoja vaatimuksia omien vapauksiensa ja tasa-arvoisen reilun kohtelun toteuttamisesta, mutta onnistuneelle yhteiselämälle välttämätön veljeyden idea on heille hämärä.
Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä.
Suomessa Perustuslain 6. § 2. momentti sanoo: "Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."
Perustuslain määräystä on hyvä pohtia. Onko sama kohtelu kaikille tasa-arvoa? Mikä olisi hyväksyttävä peruste asettaa joku eri asemaan? Milloin esimerkiksi on perusteltua asettaa lapset iän perusteella eri asemaan kuin aikuiset? Samoja kysymyksiä voi käsitellä syrjintää käsittelevän kohdan 3.5 tekstin yhteydessä.
Sukupuolten tasa-arvo
Maailmanlaajuisesti keskeisin tasa-arvokysymys on naisten ja miesten välinen tasa-arvo. Maailman lukutaidottomista kaksi kolmesta on naisia tai tyttöjä. Suurimmassa osaa niitä maita, joissa tyttöjen koulutus on alhaisimmalla tasolla, ovat myös suurimmat lasten kuolleisuusluvut. Suuressa osassa näitä maita myös yli 15 % lapsista kuolee ennen viidettä ikävuottaan (UNICEF).
YK:n vuosituhatjulistus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2000. Se sisältää kahdeksan kehityspäämäärää, joista yksi on tasa-arvo:
"Edistämme sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisten aseman vahvistamista köyhyyden, nälän ja sairauksien vastaisen taistelun tehokkaina välineinä ja todellisesti kestävän kehityksen edistäjinä."
Täsmennetty osatavoite on sukupuolten välisen eriarvoisuuden poistuminen koulutuksessa ensimmäisellä ja toisella asteella vuoteen 2005 mennessä sekä kaikilla koulutuksen tasoilla vuoteen 2015 mennessä.
Tavoitteen saavuttamista seurataan indikaattoreilla, jotka ovat:
- tyttöjen suhteellinen osuus perusasteen, keskiasteen ja kolmannen asteen koulutuksessa
- lukutaitoisten naisten suhteellinen osuus 15 - 24 -vuotiaista
- naisten osuus palkkatyövoimasta (ILO)
- naisten määrä kansallisissa parlamenteissa (IPU).
Suomessa sukupuolten välistä tasa-arvoa edistää usea viranomainen. Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu on itsenäinen lainvalvontaviranomainen ja toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Tasa-arvovaltuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvissä kysymyksissä. Muita viranomaisia sosiaali- ja terveysministeriössä ovat tasa-arvoyksikkö, tasa-arvoasiain neuvottelukunta ja tasa-arvolautakunta. Näistä löytyy tietoa Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.
Tasa-arvo liittyy muuhunkin kuin sukupuolten tasa-arvoon. Voidaan keskustella esimerkiksi lasten tasa-arvosta lähipiirissä ja maailmanlaajuisesti. Tietoa löytyy UNICEFin sivuilta.
Lapsen oikeuksien sopimuksen johtavien periaatteiden mukaan lasta ei saa syrjiä. Aikuisten on toimittava siten, että lapsen paras tulee huomioiduksi. Sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus elää ja kehittyä ja hänellä tulee olla mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Aikuisten tulee kuulla lasta ja kunnioittaa hänen mielipidettään.
Lasten sosiaalinen eriarvoisuus rikkoo Lapsen oikeuksien sopimusta vastaan. Epätasa-arvoa on se, että joillakin lapsilla ei ole puhdasta juomavettä eivätkä he voi käydä terveysasemalla, kun he sairastavat. Epätasa-arvo perustuu usein sukupuoleen, esimerkiksi siten, etteivät tytöt pääse kouluun. Epätasa-arvoinen on myös sellaisen lapsen lapsuus, jonka syntymää ei rekisteröidä - häntä ei virallisesti ole ollenkaan olemassa.
UNICEF tekee työtä sen eteen, että kaikki lapset olisivat tasa-arvoisia. Silloin Lapsen oikeuksien sopimuksen kirjain täyttyy. Tasa-arvo on samalla suuri askel kohti köyhyyden vähentymistä. Eteneminen on nopeampaa silloin, kun lapset osallistuvat heitä koskevaan päätöksentekoon.
Internetin Ihmisoikeuskasvatusaineistosta löytyy myös tasa-arvoasiaa.
Satu Honkala ja Ritva Tuominen