Olla samaa tai olla eri mieltä

Kappaleessa esitellään vuoropuhelua eli dialogia yhteiseen päämäärään pyrkivänä tutkivana keskusteluna. Sen rinnalla esitellään väittely, jossa jokainen keskittyy oman näkemyksensä mahdollisimman tehokkaaseen esille tuomiseen ja muiden vakuuttamiseen. Esille otetaan eetos, paatos ja logos, joiden tarkoitus on selventää oppilaille, millaisia eri puolia viestiin voi sisältyä. Tarkastelua voidaan laajentaa erilaisiin medialukutaidon harjoituksiin ja vaikuttamisen keinojen pohtimiseen.

Vain Miina ja Ville -oppimateriaalin käyttöön Olla samaa tai olla eri mieltä

Oppilaiden keskusteluvalmiudet ovat vasta kehittymässä. Heillä on kenties intoa esittää omia mielipiteitään, mutta useimmiten toisten kuuntelun ja ymmärtämisen taidot ovat vielä vähäisiä. Näin omat puheenvuorot yleensä menevät ohi tai ne eivät ainakaan hyödynnä toisten esille tuomia asioita. Oppilas keskustelee usein vain opettajan kanssa antaen omia vastauksiaan opettajan virikekysymyksiin.

Jos ryhmä ei ole harjaantunut keskustelemaan, pitää opettelu aloittaa pienistä asioista: puheenvuoron pyytämisestä, sen linkittämisestä edellisiin puheenvuoroihin, selkeästä ja perustellusta oman näkemyksen ilmaisusta jne. Opettajan tulee ohjata myös keskustelun muotoa. Keskustelua voidaan harjoitella myös kirjallisesti sähköisessä oppimisympäristössä, joka selkeästi näyttää, onko edellinen kommentti ymmärretty ja hyödynnetty ja onko oma puheenvuoro perusteltu, vai viestiikö jokainen vain omaa erillistä "musta tuntuu" -mielipidettään muita kuuntelematta.

Keskustelun ohjaamisessa opettajan tulee kiinnittää huomiota myös esitetyn sisällön rakenteeseen. Loogisiin virheisiin ja perustelemattomiin väitteisiin tulee puuttua. Vaikka jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen, ei yhteisessä keskustelussa tule sallia virheellistä päättelyä tai mihinkään perustumattomia väitteitä. Oppilaita tulee ohjata sekä itse että ryhmänä arvioimaan esitettyjen ajatusten ja päättelyn pätevyyttä sekä korjaamaan niissä esiintyviä virheitä ja puutteita. Usein on aluksi vaikea ymmärtää, että esitettyjen ajatusten virheisiin puuttuminen ei tarkoita niiden esittäjän persoonan arvioimista, vaan aivan samoin kun matemaattiset tehtävät voivat olla oikein tai väärin, myös ajattelu voi olla virheetöntä tai virheellistä ja mielipiteet hyvin tai huonosti perusteltuja.

Satu Honkala ja Ritva Tuominen