Suomalainen kulttuuri
Tämän kappaleen tavoitteena on tutustuminen suomalaisuuteen; siihen, mistä suomalaiset tavat ja aatteet ovat syntyneet ja edelleen kehittyneet ja niihin erityisiin olosuhteisiin, jotka tässä kulttuuriympäristössä vaikuttavat. Myös Suomi-perspektiivin laajentuminen osaksi eurooppalaisuutta on hyvä ottaa jakson aikana esille.
Kulttuurisen identiteetin löytyminen on erilaisuuden kunnioittamisen edellytys. Aikapolku-opetusmateriaali tarjoaa oppilaille ja opiskelijoille aineksia oman kulttuuri-identiteetin rakentamiseksi. Tavoitteena on kannustaa jokaista oppilasta ja opiskelijaa etsimään omaa paikkaansa osana yhteiskuntaa ja historian jatkumoa.
Kieli on kulttuurin ja identiteetin keskeinen elementti. Kirjan kappaleessa on kuvattu lyhyesti suomen kielen asemaa historian eri vaiheissa. Tätä aihetta voidaan syventää esimerkiksi lukemalla näytteitä vanhasta suomalaisesta runoudesta, ensimmäisistä painetuista kiintoisan vanhahtavista teksteistä ja käännöksistä, Kalevalasta jne.
Hyviä linkkejä Merkkihenkilöt-tehtävään:
Miksi mainitut henkilöt ovat merkittäviä suomalaisen kulttuurin kannalta? Miksi heistä enemmistö on miehiä? Mitä kieltä he käyttivät kirjoituksissaan? Miksi? Pohtikaa yhdessä.
Aleksis Kivi
Nurmijärven kunnan ylläpitämä Aleksis Kivi -sivusto löytyy seuraavasta osoitteesta:
Elias Lönnrot
Kalevalaisen ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskuksen Juminkekon sivulta löytyy tietoa Elias Lönnrotin runonkeruumatkoista.
Johan Ludvig Runeberg
Suomen vanhin kotimuseo Porvoossa on kiintoisa retkikohde.
Kuvaus Runebergin elämästä ja toiminnasta.
Tärkeää on tutustua naiseen, joka mahdollisti koko Johan Ludvigin työnteon, eli Fredrika Runebergiin.
Uno Cygnaeus (Jyväskylän yliopiston museo)
Jyväskylän seminaari − tietoa suomalaisen kansakoulun alkutaipaleelta.
Johan Vilhelm Snellman (Kuopion kulttuurihistoriallinen museo)
Kaikista yllämainituista merkkimiehistä ja -naisista löytyy luonnollisesti paljon informaatiota myös Wikipedia-verkkosanakirjasta.
Myös Ylen Suuret suomalaiset - yleisöäänestyksen sivustolla on kiintoisia asioita.
Helsingin yliopiston Historialliset humanistit - sivuilta löytyy merkittäviä suomalaisia naisia.
Suomalainen kulttuuri -kappaleessa on tiivistä tekstiä myös suomalaisista katsomuksista, kuten muinaisuskosta, kristinuskon tulosta Suomeen ja nykyisistä uskonnollisista ryhmistä. Aiheita ja näkökulmia on niin paljon, että opettajan on pakko karsia materiaalia. Kaikkea ei ehdi käsitellä, ainakaan perusteellisesti. Toisaalta jonkin osa-alueen kiireetön syventäminen voi olla ymmärryksen ja oppimisen kannalta antoisampaa kuin kaiken tarjolla olevan materiaalin käsittely tehtävineen.
Kattava selostus suomalaisesta muinaisuskosta löytyy muun muassa Wikipediasta.
Jos tätä näkökulmaa halutaan syventää, voidaan samalla tutustua Kalevalaan. Katsellaan esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisia teoksia ja tutustutaan erilaisiin vanhoihin loitsuihin ja riitteihin. On myös kiinnostavaa tuoda esille, miten suomalainen muinaisuskonto ajan mittaan sulautui kristinuskoon ja esimerkiksi Ukko Ylijumala vähän kerrassaan vaihtui kristinuskon Jumalaan ihmisten mielissä.
Suomalaisesta kansanperinteestä löytyy mielenkiintoisia aiheita tuntien suunnitteluun.
Satu Honkala ja Ritva Tuominen
Suomalainen kansanperinne
Suomalainen kansanperinne tarkoittaa suomalaisille perinteisiä ja kansanomaisia käytäntöjä, teknologioita, uskomuksia, tietoja, asenteita ja tapoja. Suomalaiseen kansanperinteeseen kuuluu sanan laajassa merkityksessä kaikki suomalaisten perinteinen kansanomainen kulttuuri. Kansanperinnettä ei ole uusi, kaupallinen tai vieras nykykulttuuri eikä oppineiden tekemä niin sanottu "korkeakulttuuri". Erityisesti maalaiskulttuuri ja tavallisen kansan kulttuuri, jossain määrin myös varhainen työväenkulttuuri, on katsottu Suomessa kansanperinteeksi. Maaseudulla itsenäisesti toimivien käsityöläisten perinteiset elinkeinot, kuten kyläsepän ammatti, voidaan nähdä kansanperinteellisiksi. Sivistyneistö ja oppineisto kiinnostuivat suomalaisesta kansanperinteestä erityisesti 1800-luvulla. Siitä lähtien suomalaista kansanperinnettä on muokattu korkeakulttuuriksi ja siitä on ammennettu aineksia korkeakulttuuriin. (Wikipedia)