Maailmankansalaisuus
Maailmankansalaisen identiteettiin kuuluvat ainakin interkulttuurinen osaaminen, kestävä elämäntapa, maailmankansalaisen yhteiskunnallinen osaaminen, globaali vastuu ja kehityskumppanuus ja maailmankansalaisen talousosaaminen sekä maailmankansalaisen etiikka.
Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaalin mukaan maailmansalaisuus voidaan ymmärtää tai kokea
- identiteettinä osana ympäröivää maailmaa
- lähes synonyymina kosmopoliittiselle orientaatiolle, jossa olennaista on halukkuus ja valmius kohdata kulttuurista erilaisuutta ja eläytyä toiseuteen
- kansainvälistymisenä, jota sävyttävät pyrkimys ympäristövastuuseen ja universaaliin etiikkaan
- vastuullisena toimijuutena globaalissa kansalaisyhteiskunnassa, jossa keskeistä on globaalin limittyminen lokaaliin eli glokalisoituminen
- poliittisena kosmopolitinasmina, jossa sitoutuminen kansallisvaltion kansalaisuuteen laajenee lojaliteetiksi ihmiskuntaa kohtaa ja jossa pohditaan jopa maailmanvaltion mahdollisuutta
- taloudellisena kosmopoliittisuutena, jossa kiinnostuksen kohteena on globaali markkinatalous
- eettisenä maailmankansalaisuutena, jolla tarkoitetaan ihmisyyden eri puolien kunnioitusta ja sitoutumista pitämään jokaista yksilöä syntyperästä ja asemasta riippumatta tasa-arvoisena.
Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali (Jyväskylän yliopisto.fi)
Maailma muuttuu jatkuvasti ja nopeasti. Myös maailmankansalaiselta vaadittavat kompetenssit muuttuvat.
Irmeli Halinen kuvaa muutoksia julkaisussa Koulu kohtaa maailman. Tekeminen muuttuu siten, että tulokset ovat globaaleja ja ne saavutetaan yhteistyönä. Tietäminen hajautuu sekä teknisesti että sosiaalisesti – meillä on runsaasti apuvälineitä, ja tiedämme yhdessä toisten kanssa. Tiedon kanssa toimimisen ja tiedon luomisen taidot korostuvat. Ihmisenä olemisen, oman identiteetin rakentamisen haasteena on jatkuva muutos ja monenlaisuuden kohtaaminen. Omaa toimintaa ohjaavia arvoja joutuu pohtimaan entistä useammin ja kyky rakentavaan vuorovaikutukseen korostuu.
Jakson tekstien käsittelyn avulla on tarkoitus vahvistaa etenkin maailmankansalaisen eettistä kompetenssia. Eettisen ajattelun taitojen harjoittelu tulisi olla pääroolissa, mutta siinä tarvitaan myös oikeaa tietoa maailmasta.
Maailmankansalaisen kasvattamiseen liittyy myös kriittisiä puheenvuoroja: missä määrin tiettyyn historiallis-kulttuuris-poliittiseen tilanteeseen liittyvät ajattelumallit ja käsitteet ovat yleistettävissä kaikkiin ihmisiin, kaikkiin paikkoihin ja kaikkiin aikoihin? Oman kontekstisidonnaisuuden tunnustaminen on tärkeää – teemme aina havaintoja ja tulkintoja maailmasta oman kulttuurimme silmälasien läpi. Länsimaisen kasvatuksen tehtävänä on auttaa oppilaita tiedostamaan erilaisten viitekehysten olemassaolo, ajattelemaan toisin sekä käymään keskustelua erilaisten näkökulmien välillä. Se jättää valinnan mahdollisuuden ja siihen liittyvän vastuun oppilaille itselleen.
Koulu kohtaa maailman (Oph.fi)
Opetuksen ja koulutuksen kansainvälisyys (Polkka.fi)